Kieli - Ranskan kieli

Kieli  >  Ranskan kieli

Ranskan kieli

Ranskan kieli (ransk. français) kuuluu romaanisiin kieliin. Ranskaa puhuu äidinkielenään noin 75,9 miljoonaa ihmistä ja toisena kielenä 87 miljoonaa ihmistä.

Ranskan kieltä puhutaan ennen kaikkea Ranskassa, mutta eräillä alueilla myös myös muun muassa Belgiassa, Sveitsissä ja Kanadassa, joissa niissäkin sillä on virallisen kielen asema. Lisäksi se on virallisena kielenä monissa Afrikan maissa. Ranskaa puhuvia kutsutaan frankofonisiksi.

Ranskan kieli syntyi varhaiskeskiajalla, kun nykyisin ranskankielisillä alueilla kansanomaista latinaa eli vulgaarilatinaa puhuvat ihmiset saivat kieleensä vaikutteita nykyisen Saksan alueelta tulleilta frankeilta. Aiemmin kieli oli saanut vaikutteita gallien puhumasta kelttiläisestä kielestä. Ranskan kieli on monilta rakenteiltaan ja sanoiltaan edelleen hyvin lähellä latinan kieltä, ja joskus sitä jopa edelleen kutsutaan leikillisesti vulgaarilatinaksi.

Ranskan parlamentti hyväksyi vuonna 1994 lain ranskan kielen puhtauden suojelemiseksi. Aluksi se koski kaikkea kielenkäyttöä, mutta lievennettiin vielä saman kuun aikana koskemaan vain viranomaiskieltä niin, että jos on olemassa ranskankielinen termi, sitä on käytettävä.

Ranska on yksi Euroopan unionin ja Yhdistyneiden kansakuntien virallisista kielistä ja Maailman postiliiton ainoa virallinen kieli sekä useiden muiden kansainvälisten järjestöjen kieli. Näitä järjestöjä ovat muun muassa Afrikan unioni, ETYJ, Euroopan neuvosto, Euroopan yleisradioliitto, Kansainvälinen olympiakomitea, Kansainvälinen tuomioistuin, Maailman kauppajärjestö, Nato, OECD sekä useat kansainväliset urheilujärjestöt.

Kielenä ranskaa pidetään usein pehmeänä ja soinnillisena. Lausumista luullaan usein hankalaksi, mutta ranskan kirjoitusasun ääntäminen on joitakin ääntämykseltään poikkeavia sanoja lukuun ottamatta hyvin säännöllinen, päinvastoin kuin esimerkiksi englannissa. Tyypillistä ranskan kielen ääntämiselle on, että sanan lopussa olevat kirjaimet (e, s, x) jätetään ääntämättä.

Suomessa ranskaa voi opiskella monissa perus- ja ylemmän tason kouluissa. Ranskankielistä opetusta antavat Helsingin ranskalais-suomalainen koulu, Tampereella toimiva kaksikielinen Filière franco-finlandaise de Tampere ja ranskan kieliluokat Turussa. Filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinnon voi ranskan kielestä suorittaa Helsingin, Jyväskylän ja Turun yliopistossa sekä Åbo Akademissa. Helsingin ja Turun yliopistossa voi opiskella myös ranskan kääntämistä ja tulkkausta. Lisäksi ranskan kieli voi olla sivuaineena filosofian kandidaatin tai maisterin tutkinnossa Itä-Suomen (Joensuu), Oulun ja Tampereen yliopistossa. Kieltä voi opiskella myös korkeakoulujen kielikeskuksissa ja avoimessa yliopistossa.

Maa (alue)

Benin

Beninin tasavalta eli Benin (vuoteen 1975 Dahomey) on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Togo, pohjoisessa Burkina Faso ja Niger, sekä idässä Nigeria. Etelässä Benin rajoittuu Guineanlahteen. Beninin virallinen pääkaupunki on Porto-Novo, mutta hallitus kokoontuu Cotonoussa.

Beninistä laivattiin lukemattomia orjia Amerikkaan 1700- ja 1800-luvulla. Sen jälkeen kun maa itsenäistyi Ranskan alaisuudesta vuonna 1960, siellä tehtiin lukuisia vallankaappauksia. Vuosina 1975–1989 se oli marxilainen valtio, Beninin kansantasavalta. Asukkaita on 42 etnisestä ryhmästä. Asutus keskittyy maan eteläosaan. Maatalouden tulot tulevat pääasiassa puuvillasta.

Burkina Faso

Burkina Faso (entinen Ylä-Volta) on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Norsunluurannikko, Mali, Niger, Benin, Togo ja Ghana. Maan nimi tarkoittaa paikallisilla mooren ja dioulan kielillä ”vapaiden ihmisten maata”. Nykyisen nimensä Burkina Faso sai 4. elokuuta 1984, aiemmin sitä kutsuttiin nimellä Ylä-Volta. Nykyisin maasta on käytössä myös nimi Burkina.

Burkina Fason kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä burkinalainen.

Burundi

Burundi, virallisesti Burundin tasavalta, on pieni valtio Itä-Afrikassa suurten järvien alueella. Se rajautuu pohjoisessa Ruandaan, etelässä ja idässä Tansaniaan ja lännessä Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Burundilla ei ole rannikkoa, mutta sillä on lounaassa rantaviivaa Tanganjikajärvellä.

Twat, tutsit ja hutut ovat asuneet Burundin alueella siitä lähtien, kun valtio muodostui viisi vuosisataa sitten. Tutsit hallitsivat Burundia kuningaskuntana yli 200 vuoden ajan. 1900-luvun alussa Saksa ja Belgia kuitenkin miehittivät alueen, jolloin Burundi ja Ruanda yhdistettiin Ruanda-Urundi-nimiseksi eurooppalaisten siirtomaaksi. Poliittisia levottomuuksia esiintyi koko alueella tutsien ja hutujen välisten sosiaalisten erojen vuoksi. Ne saivat Burundissa aikaan sisällissodan 1900-luvun puolivälin jälkeen. Nykyään Burundia hallitaan edustuksellisena demokratiana, jossa on presidenttivaltainen järjestelmä. 62 prosenttia burundilaisista on katolilaisia, 8–10 prosenttia muslimeita ja loput seuraavat alkuperäistä animistista uskontoa tai protestanttista kristillisyyttä.

Djibouti

Djiboutin tasavalta eli Djibouti on pieni valtio Afrikan itäosassa, niin sanotussa Afrikan sarvessa, Punaisenmeren ja Adeninlahden erottavan Bab el Mandebin salmen kohdalla. Djiboutin naapurimaat ovat pohjoisessa Eritrea, lännessä sekä etelässä Etiopia ja idässä Somalia. Maa oli Ranskan siirtomaana aina vuoteen 1977 saakka. Maan pääkaupunki on Djibouti ja maassa elää arvion mukaan vuonna 2011 noin 760 000 ihmistä, joista yli puolet elää pääkaupungissa. Djiboutilla on pinta-alaa 23 200 neliökilometriä, josta 20 neliökilometriä on sisävesiä ja 10 neliökilometriä keinokasteltua aluetta. Djibouti on sekä ilmastollisesti että maankin osalta hyvin kuivaa ja polttavan kuumaa aluetta, minkä vuoksi viljelyskelpoista maata ei ole kuin 0,4 prosenttia koko pinta-alasta. Djibouti onkin erittäin riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista.

Djibouti on vapaakauppa-aluetta ja sen talous perustuu pitkälti sen satamaan sekä ulkomaanapuun. Maalla oli vuonna 2012 työvoimaa 294 600 henkeä, joista vain 40 prosenttia on työllistynyt. Kaupunkialueilla työttömyysprosentti on 59, kun muualla se on arvioitu 83 prosenttiin (2007). Maassa käytetään valuuttana Yhdysvaltain dollariin sidottua Djiboutin frangia. Djiboutin 2,5 miljardin dollarin bruttokansantuotteesta lähes 80 prosenttia koostuu palveluista, kun teollisuuden osuus on noin 17 prosenttia (vuoden 2013 arvioita).

Gabon

Gabon, virallisesti Gabonin tasavalta on valtio Keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kongon tasavalta, Kamerun ja Päiväntasaajan Guinea. Lännessä maa rajautuu Guineanlahteen. Maan pääkaupunki on Libreville.

Öljyvarojensa takia Gabon on yksi Afrikan varakkaimmista valtioista. Vauraus on kuitenkin jakautunut hyvin epätasaisesti.

Guinea

Guinean tasavalta eli Guinea on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Sierra Leone, Liberia, Norsunluurannikko, Mali, Senegal ja Guinea-Bissau. Nimi ”guinea” tulee Saharan berberien kielestä ja tarkoittaa ”mustien miesten maata”.

Guineassa on sademetsää, savannia, vuoristoa ja mangrovesoita. Sillä on hyvät mineraalivarat ja potentiaalia vesivoiman ja maatalouden kehittämiseen. Epävakaiden olojen takia se on kuitenkin köyhä kehitysmaa. Entinen Ranskan siirtomaa itsenäistyi vuonna 1958. Sitä hallitsi yli 25 vuotta Ahmed Sékou Touré, ja pian hänen jälkeensä 24 vuoden ajan Lansana Conté. Hänen kuolemansa jälkeen maassa on ollut useita vallankaappauksia.

Kamerun

Kamerunin tasavalta on yhtenäisvaltio keskisessä ja läntisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Nigeria lännessä, Tšad koillisessa, Keski-Afrikan tasavalta idässä sekä Päiväntasaajan Guinea, Gabon ja Kongon tasavalta etelässä. Kamerunilla on rannikkoa Guineanlahteen kuuluvalla Bonnynlahdella. Maata kutsutaan ”Afrikaksi pienoiskoossa” sen geologian ja kulttuurin monimuotoisuuden vuoksi. Kamerunin luontoon kuuluu hiekkarantoja, autiomaata, vuoria, sademetsää ja savannia. Maan korkein kohta on Kamerunvuori lounaassa ja suurimmat kaupungit ovat Douala, Yaoundé ja Garoua. Kamerunissa asuu yli 200 eri etnistä ja kielellistä ryhmää. Maa tunnetaan ulkomailla hyvin musiikistaan, erityisesti makossasta ja bikutsista, ja menestyksekkäästä jalkapallomaajoukkueestaan. Kamerunin viralliset kielet ovat ranska ja englanti.

Kamerunin alueen varhaisiin asukkaisiin kuuluivat Sao-kulttuurin jäsenet Tšadjärven ympäristössä ja baka-metsästäjä-keräilijät kaakon sademetsissä. Portugalilaiset löytöretkeilijät saapuivat maan rannikolle 1400-luvulla ja antoivat alueelle nimeksi Rio dos Camarões (”rapujoki”), mistä nimi Kamerun on peräisin. Fulbesotilaat perustivat Adamawan emiraatin maan pohjoisosaan 1800-luvulla, ja useat etniset ryhmät perustivat maan länsi- ja luoteisosiin voimakkaita heimo- ja fon-kuntia. Kamerunista tuli Saksan siirtomaa vuonna 1884, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue jaettiin Ranskan ja Britannian kesken Kansainliiton mandaatiksi. Union des Populations du Cameroun -puolue ajoi Kamerunin itsenäisyyttä, mutta se kiellettiin 1950-luvulla. Se kävi sotaa ranskalaisia ja sitten kamerunilaisia joukkoja vastaan vuoteen 1971 asti. Vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi Kamerunin tasavallaksi presidentti Ahmadou Ahidjon johdossa. Brittiläisen Kamerunin eteläinen osa liittyi siihen seuraavana vuonna ja muodosti Kamerunin liittotasavallan. Maa nimettiin Kamerunin yhdistyneeksi tasavallaksi vuonna 1972 ja Kamerunin tasavallaksi vuonna 1984.

Keski-Afrikan tasavalta

Keski-Afrikan tasavalta eli Keski-Afrikka on tasavalta Keskisessä Afrikassa. Ennen itsenäistymistään vuonna 1960 maa tunnettiin Ranskan Ubangi-Šari -nimisenä siirtomaana. Vuosina 1977–1979 maan nimenä oli Keski-Afrikan keisarikunta. Keski-Afrikan tasavalta on sisämaavaltio, jonka rajanaapureita ovat pohjoisessa Tšad, idässä Sudan ja Etelä-Sudan, etelässä Kongon demokraattinen tasavalta sekä Kongon tasavalta ja lännessä Kamerun. Maan yli viisi miljoonaa asukasta puhuvat yhteensä yli 80 kieltä.

Keski-Afrikan tasavalta on laaja, lievästi kumpuileva tasanko, jolla on yksittäisiä erillisiä kukkuloita siellä täällä. Korkein niistä on 1 420 metrin korkuinen Mont Ngaoui.

Komorit

Komorien liitto eli Komorit on saaristovaltio Mosambikin kanaalin pohjoisosassa Intian valtamerellä. Valtio koostuu kolmesta saaresta: Iso-Komori, Moheli ja Anjouan. Komorien saariryhmään kuuluva Mayotte on Ranskan hallinnassa, mutta Komorien liiton hallitus katsoo sen kuuluvan osaksi liittoa. Vuoteen 2003 valtion virallinen nimi oli Komorien islamilainen liittotasavalta.

Malesialais-polynesialaiset purjehtijat asettuivat Komoreille 600-luvulta alkaen. Persialaiset ja arabit saapuivat saarille 1000-luvulta alkaen ja saaret toimivat orja- ja maustekaupan keskuksena. Islam saapui myös saarille arabikauppiaiden myötä. Portugalilaiset löysivät saaret vuonna 1527, mutta vasta vuonna 1841 Ranska alkoi ottaa niitä hallintoonsa.

Kongon demokraattinen tasavalta

Kongon demokraattinen tasavalta on valtio Keski-Afrikassa. Erotuksena Kongon tasavallasta eli Brazzavillen Kongosta maasta käytetään toisinaan täsmennystä Kinshasan Kongo tai Kongo-Kinshasa maan pääkaupungin mukaan. Kongon naapurimaat ovat Kongon tasavalta, Keski-Afrikan tasavalta, Etelä-Sudan, Uganda, Ruanda, Burundi, Sambia, Tansania ja Angola. Maalla on pieni 37 kilometriä pitkä rannikkokaistale Guineanlahdella.

Ennen vuotta 1971 maata saatettiin kutsua nimellä Belgian Kongo tai Leopoldvillen Kongo silloisen pääkaupungin mukaan. Vuosina 1971–1997 maan nimi oli Zaire.

Kongon tasavalta

Kongon tasavalta eli Brazzavillen Kongo eli Kongo-Brazzaville on valtio Keski-Afrikassa. Kongon tasavalta sijaitsee alueella, jonka Ranska valloitti itselleen vuonna 1875 Teken ja Luangun kuningaskunnista. Maa itsenäistyi vasta vuonna 1960. Kongon tasavalta oli marxilais-leniniläinen yksipuoluevaltio vuosina 1970–1991.

Maan väkiluku on nykyisin vajaat viisi miljoonaa. Kongon tasavallan pinta-ala on 342 000 neliökilometriä.

Madagaskar

Madagaskarin tasavalta eli Madagaskar on saarivaltio Intian valtameressä noin 640 kilometrin päässä Afrikan itärannikosta. Välimatkan lisäksi sitä erottaa Afrikan mantereesta 165 miljoonaa vuotta evoluutiota, minkä vuoksi saaren eläimistöstä on kehittynyt ainutlaatuinen. Myös saarella puhuttu malagassin kieli poikkeaa afrikkalaisista kielistä, sillä se kuuluu austronesialaiseen kielikuntaan ja on tämän sisällä yksi malaijilais-polynesialaisista kielistä.

Madagaskarin pinta-ala on 587 041 neliökilometriä. Se on maailman neljänneksi suurin saari sekä suurin, jonka kattaa kokonaan itsenäinen valtio. Canal des Pangalanes on kanaalien yhdistämien luonnollisten sekä tekojärvien ketju, joka jatkuu maan itäisen rannikon suuntaisesti noin 600 kilometriä (noin kaksi kolmasosaa saaren pituudesta). Madagaskarin korkein vuori on Maromokotro (2 876 m).

Mali

Malin tasavalta eli Mali on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Algeria, idässä Niger, etelässä Burkina Faso ja Norsunluurannikko, lounaassa Guinea sekä lännessä Senegal ja Mauritania.

Siirtomaa-aikoina nykyisen Malin alueesta käytettiin nimeä Ranskan Sudan. Mali on nimetty muinaisen Malin kuningaskunnan mukaan. Mali on Afrikan unionin jäsenmaa ja pinta-alaltaan Afrikan kahdeksanneksi ja maailman 23. suurin valtio. Maa itsenäistyi useimpien muiden afrikkalaisten siirtomaiden tavoin 1960-luvulla (vuonna 1960).

Marokko

Marokon kuningaskunta (, berberiksi ) eli Marokko on valtio Afrikan luoteisosassa. Idässä rajanaapurina on Algeria. Marokolla on pitkä rantaviiva, joka ulottuu Atlantin valtamereltä Gibraltarinsalmen kautta Välimerelle asti. Marokon eteläinen raja on kiistanalainen. Marokko pitää Länsi-Saharan aluetta omanaan ja on pitänyt hallinnassaan suurinta osaa alueesta vuodesta 1975 lähtien.

Marokko on maailman neljänneksi suurin arabimaa, ja berberit muodostavat merkittävän vähemmistön. Marokko on Ranskan entinen siirtomaa ja ranskan kieltä käytetään yleisesti muun muassa hallinnollisissa asioissa. Marokon kuninkaalla on laajat valtaoikeudet.

Mauritania

Mauritanian islamilainen tasavalta eli Mauritania on noin kolmen ja puolen miljoonan asukkaan islamilainen valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapurit ovat Marokon hallitsema Länsi-Sahara, Algeria, Mali ja Senegal. Laaja, mutta harvaan asuttu maa ulottuu Atlantin rannikolta Saharan autiomaahan.

Nykyisen Mauritanian alueella asui ensimmäisinä soninkejen esi-isiä. Berberiheimot saapuivat alueelle 300-luvulta alkaen 700-luvulle, ja alkuperäisasukkaat joutuivat orjiksi tai pakenemaan pois maasta, erityisesti Senegaliin. Arabeja ja berbereitä tuli alueelle lisää. Vuoteen 1076 mennessä islamilaiset almoravidit olivat valloittaneet nykyisen Etelä-Mauritanian. Berberit hyökkäilivät arabeja vastaan 500 vuoden ajan. Berberien viimeinen kapinayritys oli Mauritanian 30-vuotinen sota, joka päättyi vuonna 1674 Beni Hassanin johtaman arabiheimon voittoon. Hänen sotilaidensa jälkeläisistä tuli Maurtitanian maurien ylintä yhteiskuntaluokkaa. Hassanin nimi näkyy maan yleisimmässä kielessä, hassaniyyassa. Kieli yhdistää yläluokan ”valkoisia maureja” ja heidän alistamiaan ”mustia maureja”, joiden esi-isissä on enemmän alueen alkuperäisasukkaita.

Mauritius

Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista itään. Yhdessä Réunionin ja Rodriguesin kanssa Mauritiuksen saari muodostaa Maskareenien saariryhmän.

Yhteiskunnallisesti Mauritius on Afrikan maaksi poikkeuksellinen. Koko itsenäisyyden ajan siellä on vallinnut toimiva monipuoluedemokratia, ja maassa on melko pitkälle kehittynyt hyvinvointi.

Mayotte

Mayotte eli Mahoré on Ranskan merentakainen departementti ja aluehallinto, joka sijaitsee Mosambikin kanaalin pohjoispäässä Intian valtameressä, Madagaskarin pohjoisosan ja Mosambikin pohjoisosan välissä, lähellä Komoreja. Mayotte olikin osa Ranskan hallitsemia Komoreja, kunnes muut Komorit itsenäistyivät vuonna 1975 Mayotten saaren jäädessä osaksi Ranskaa. Sen pääkaupunki on Mamoudzou. Mayottella oli vuonna 2009 arviolta 223 765 asukasta. Saarilla asuu alkuperältään arabialaista, afrikkalaista ja madagaskarilaista väestöä. Mausteet, kaakao ja kookospähkinät kuuluvat Mayotten tärkeimpiin maataloustuotteisiin. Mayottella on oma Internet-maatunnus, .yt.

Mayotte on osa Komorien saariryhmää, johon kuuluvat sen lisäksi Komorien liittoon kuuluvat Grande Comore, Mohéli ja Anjouan. Mayotten pääkaupunki Mamoudzou sijaitsee Mayotten pääsaaren eli Grande Terren itärannikolla. Pienempi Pamandzin saari eli Petite Terre sijaitsee noin 2,4 kilometriä Mayotten saaresta itään. Mayotten kokonaispinta-ala on 374,2 neliökilometriä. Pääsaari Mahoré on maantieteellisesti Komorien vanhimpia. Se on 39 kilometriä pitkä ja 22 kilometriä leveä. Sen korkeimmat kohdat ovat 500–600 metriä merenpinnan yläpuolella, josta korkein 660 metriä. Vulkaanisen kiven ansiosta maaperä on paikoitellen suhteellisen rikasta. Saarta kiertävä koralliriutta tarjoaa kasvupaikan kaloille ja suojaa laivoille. Mayotten ilmasto on trooppinen. Kuuma ja kostea sadekausi kestää marraskuusta toukokuuhun. Sitä seuraavalla kuivalla kaudella on viileämpää.

Niger

Nigerin tasavalta eli Niger on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Nigeria, Tšad, Libya, Algeria, Mali, Burkina Faso ja Benin. Maa itsenäistyi vuonna 1960, ja se oli sotilaiden hallitsema ja sillä oli yksipuoluejärjestelmä vuoteen 1991 asti.

Suurin osa Nigerin 1,27 miljoonan neliökilometrin pinta-alasta on Saharan autiomaata ja Sahelia. Niinpä yli 17-miljoonainen väestö keskittyy maan eteläosaan. Nigerillä on suuret uraanivarat, mutta se on silti maailman köyhimpiä ja vähiten kehittyneitä maita.

Norsunluurannikko

Norsunluurannikon tasavalta eli Norsunluurannikko tai Côte d'Ivoire (lausutaan ) on yli 20 miljoonan asukkaan valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Liberia ja Guinea, pohjoisessa Mali ja Burkina Faso sekä idässä Ghana. Maan virallinen pääkaupunki on vuodesta 1983 ollut Yamoussoukro, mutta hallinto on käytännössä yhä keskittynyt suurimpaan kaupunkiin Abidjaniin.

Suomessa maata kutsutaan Norsunluurannikoksi. Ranskankielistä nimeä Côte d'Ivoire käytetään diplomaattisissa suhteissa. Norsunluurannikon hallituksen vuonna 1985 tekemän päätöksen mukaan maan nimi on kaikilla kielillä Côte d'Ivoire eikä muita kuin ranskankielistä nimeä saa käyttää. Ulkomailla tätä ei kuitenkaan usein noudateta.

Päiväntasaajan Guinea

Päiväntasaajan Guinean tasavalta eli Päiväntasaajan Guinea on valtio Keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kamerun ja Gabon. Maa koostuu Biokon (ent. Fernando Po) ja Annobónin saarista sekä Río Munin alueesta mantereella. Nimestään huolimatta Päiväntasaajan Guinea ei sijaitse täsmälleen päiväntasaajalla.

Päiväntasaajan Guinean pääkaupunki on Malabo Biokon saarella. Suunnitteilla on kuitenkin uusi pääkaupunki Oyala, joka sijaitsee mantereella sisämaassa. Päiväntasaajan Guinea on Afrikan ainoa maa, jossa virallisena kielenä puhutaan espanjaa. Valtiolla on hyvät tulot öljyvarojen takia, mutta ne eivät ole parantaneet koko kansan elämänlaatua.

Ruanda

Ruandan tasavalta eli Ruanda on keskiafrikkalainen sisämaavaltio. Sen rajanaapureita ovat lännessä Kongon demokraattinen tasavalta, pohjoisessa Uganda, etelässä Burundi ja idässä Tansania. Sen pinta-ala on noin 26 000 neliökilometriä ja asukkaita on noin 12 miljoonaa. Ruanda on brittiläisen kansainyhteisön 54. jäsen (vuodesta 2009), vaikka sillä on historiallisia siteitä pikemminkin ranskankieliseen maailmaan Belgian entisenä siirtomaana.

Ruanda sijaitsee lähes Afrikan keskuksessa, vain muutaman asteen päiväntasaajasta etelään. Maalla ei ole meriyhteyttä. Sen rajana Kongon demokraattiseen tasavaltaan toimii Kivujärvi ja Ruzizin jokilaakso. Muita rajanaapureita ovat pohjoisessa Uganda, idässä Tansania ja etelässä Burundi.

Réunion

Réunion on Ranskan merentakainen departementti ja merentakainen hallintoalue Intian valtamerellä, Madagaskarin itäpuolella. Osana Ranskaa se on myös osa Euroopan unionia ja euroaluetta. Vuoden 2009 arvion mukaan saarella oli noin 827 000 asukasta.

Yleinen elintaso on suhteellisen korkea, mutta alue saa paljon taloudellista tukea muualta Ranskasta. Kuitenkin esimerkiksi työttömiä on 30 prosenttia työkelvollisista. Työttömyys on kuitenkin laskenut vuoden 1998 huipusta, jolloin työttömiä oli 38 prosenttia. Réunionin kulutustavaroista noin 60 prosenttia tulee Ranskan mannermaalta ja vastaavasti vientituotteista 70 prosenttia menee mantereelle. Suurin vientituote on sokeri, muiden maataloustuotteiden ja merestä saatavien tuotteiden vienti muodostaa pienen vähemmistön viennistä. Turismi on tärkeä tulonlähde alueelle. Vuonna 2005 saarella kävi noin 410 000 turistia, mutta chikungunyaepidemian takia määrä putosi 278 000:een. Turismi on sittemmin elpynyt. Vuonna 2009 Réunionin bruttokansantuote oli 14 416 miljoonaa euroa, joka tekee henkilöä kohden 17 520 euroa. Määrä oli laskenut verrattuna vuoteen 2008.

Senegal

Senegalin tasavalta eli Senegal on valtio läntisessä Afrikassa. Sen pinta-ala on 196 722 neliökilometriä ja väkiluku 13,6 miljoonaa. Maan pääkaupunki on Dakar, jossa on asukkaita noin kaksi miljoonaa. Senegal on Afrikan läntisin valtio ja sen naapurivaltiot ovat Gambia, Guinea-Bissau, Guinea, Mali ja Mauritania.

Nimensä Senegal on saanut Senegaljoesta. Gambia ja Gambiajoki jakavat Senegalin kahteen alueeseen, jotka poikkeavat toisistaan maantieteellisesti, kulttuurillisesti ja etnisesti.

Seychellit

Seychellien tasavalta eli Seychellit on saarivaltio Intian valtameressä noin 1 600 kilometriä Afrikan mantereesta itään. Seychellit koostuu noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Se on väkiluvultaan Afrikan pienin valtio.

Ranskalaiset tutkimusmatkailijat nimesivät saaret vuonna 1756 Ranskan valtiovarainministerin Jean Moreau de Séchellesin mukaan.

Togo

Togon tasavalta eli Togo on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Ghana, idässä Benin ja pohjoisessa Burkina Faso. Etelässä se rajoittuu Guineanlahteen, jonka rannikolla sijaitsee maan pääkaupunki Lomé. Maan talous perustuu maanviljelyyn: kahvi, kaakao ja puuvilla ovat sen kulmakivet. Sijainti kauppareittien varrella on tehnyt ulkomaankaupasta ja tuotteiden välitystoiminnasta tärkeää jo vuosisatojen ajan. Maan rajat ovat siirtomaaisäntien vetämät, ja sen sisällä heimoristiriidat ovat jämähtäneet etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluksi.


Tunisia

Tunisian tasavalta eli Tunisia (, berberiksi: ) on valtio Pohjois-Afrikassa Välimeren etelärannikolla. Muinaisen Karthagon paikalle kohonnut maa ulottuu Välimereltä Saharan reunamille. Sen rajanaapureita ovat lännessä Algeria sekä etelässä ja idässä Libya. Tunisian pääkaupunki on Tunis. Maan kymmenen miljoonan asukkaan esi-isissä on berbereitä ja arabeja. Entisen siirtomaaisännän kieltä ranskaa käytetään yleisesti.

Tunisian maasto jakaantuu kolmeen alueeseen. Maan pohjoisosassa on kapea vuorten suojaama rannikkovyöhyke, keski- ja länsiosissa on vuoristoja, jossa sijaitsee maan korkein kohta Jabal ash Shanabi (1 544 metriä), ja eteläosassa on aroa ja aavikkoa, joka kuuluu Saharan reuna-alueisiin.

Tšad

Tšadin tasavalta eli Tšad on sisämaavaltio Keski-Afrikassa rajanaapureinaan pohjoisessa Libya, idässä Sudan, etelässä Keski-Afrikan tasavalta, lounaassa Kamerun ja Nigeria sekä Niger lännessä.

Tšad on valtiona hyvin keinotekoinen ja kuin jakojäännös siirtomaavaltojen rajanvedoista. Lähes koko itsenäisyyden ajan sitä on raastanut sisällissota, kun pohjoisen arabit ja etelän pääosin kristityt mustaihoiset asukkaat ovat taistelleet elintilasta ja vallasta.

Yhdistynyt arabitasavalta

Yhdistynyt arabitasavalta (arabiaksi:الجمهورية العربية المتحدة al-Jumhūriyya al-ʿarabiyya al-muttaḥida) oli Egyptin ja Syyrian tasavaltojen muodostama liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1958–1961. Liittovaltio hajosi Syyriassa tapahtuneeseen sotilasvallankaappaukseen, mutta silti Egypti käytti itsestään Yhdistyneen arabitasavallan nimeä aina vuoteen 1971.

1. helmikuuta 1958 otettiin ensimmäiset askeleet kohti ensimmäistä panarabialaista valtiota, kun syyrialaiset poliitikot ja sotilashenkilöt ehdottivat Egyptin presidentille Gamal Abdel Nasserille näiden kahden valtion yhdistämistä. Nämä kaksi valtiota muodostaisivat alun yhdelle suurelle Panarabialle, johon muutkin arabivaltiot liittyisivät. Panarabialaisuudella oli suurta kannatusta Syyriassa, jossa arabinationalistit olivat Syyrian itsenäistymisestä 1943 lähtien tavoitelleet vanhaa Suur-Syyriaa tai suurta yhteistä arabien muodostamaa arabitasavaltaa. Syy siihen, minkä takia syyrialaiset halusivat yhteen Nasserin Egyptin kanssa, oli se, että Nasser oli vuoden 1956 Suezin kriisin jälkeen koko arabimaailman suuri sankari.

Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet

Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet on Ranskan meren­takainen alue, johon kuuluu joukko saaria eteläisellä Intian valta­merellä sekä Adélienmaa Etelämantereella. Niitä hallitaan Saint-Denis’stä, Ranskan merentakaisesta departementin Réunionin pääkaupungista. Eteläisten ja antarktisen alueiden pinta-ala on 439 781 neliökilometriä. Alueella on vuoden ympäri noin 150 tutkijaa, kesäisin noin 300.


Kambodža

Kambodžan kuningaskunta (khmeriksi ព្រះរាជាណាចក្រកម្ពុជា, Preăh réachéa nachâk Kâmpŭchéa) on yli 14 miljoonan asukkaan valtio Kaakkois-Aasiassa. Kambodža rajautuu idässä Vietnamiin, pohjoisessa Laosiin ja lännessä Thaimaahan, ja etelässä sillä on rannikkoa Siaminlahdelle. Maan läpi virtaa Mekongjoki pohjoisesta etelään ja sen länsiosassa sijaitsee suuri Tonle Sap -järvi. Valtaosa maan asukkaista on theravada-buddhalaisia khmerejä, jotka puhuvat austroaasialaista khmerin kieltä. Kambodžan pääkaupunki on Phnom Penh.

Varhaiskeskiajalla Kambodžan aluetta hallitsivat intialaisen kulttuurin vaikutuksessa Funanin ja Chenlan kuningaskunnat. Niiden tilalle nousi 800-luvulla Khmerien valtakunta, josta tuli alueellinen suurvalta ja jolla oli merkittävä vaikutus Kaakkois-Aasian kulttuuriin. Valtakunnan taannuttua Kambodža ajautui Thaimaan ja Vietnamin vasallivaltioksi ja joutui viimein 1800-luvun lopulla Ranskan siirtomaavallan alle. Maa itsenäistyi jälleen vuonna 1953. Yhdysvallat pommitti Kambodžaa Vietnamin sodan yhteydessä, ja vuonna 1970 Kambodžan kuningas syrjäytettiin vallankaappauksessa ja maahan perustettiin Yhdysvalloille ystävällismielinen sotilashallinto. Valtaan nousivat kuitenkin muutaman vuoden kuluttua Pol Potin johtamat Punaiset khmerit, joiden toteuttamassa kansanmurhassa menehtyi ainakin yli miljoona kambodžalaista. Vuosikymmenen lopussa Vietnam hyökkäsi Kambodžaan, punakhmerit syrjäytettiin vallasta ja maahan perustettiin kommunistinen Kamputsean kansantasavalta. Sisällissota punakhmerejä vastaan päättyi 1990-luvun alussa ja monarkia palautettiin, minkä jälkeen maan olot ovat olleet suhteellisen vakaat.

Laos

Laosin demokraattinen kansantasavalta eli Laos on 6,8 miljoonan asukkaan sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapureita ovat Thaimaa, Myanmar (Burma), Kiina, Vietnam ja Kambodža. Maa on köyhä ja vuoristoinen. Entinen Ranskan siirtomaa on virallisesti sosialistinen valtio, jonka kulttuuria sävyttää buddhalaisuus. Sen sademetsissä elää harvinaisia eläinlajeja.

Laosin nimi laon kielellä on 'Muang Lao' [laau]. Kun se oli Ranskan vallassa, ranskalaiset kirjoittivat maan nimen monikossa 'les Laos'. Tämä kirjoitusasu on vakiintunut myös muihin kieliin.

Libanon

Libanonin tasavalta eli Libanon on valtio Lähi-idässä Välimeren rannalla. Sen rajanaapureina ovat idässä ja pohjoisessa Syyria ja etelässä Israel.

Maan pääkaupunki on Beirut, joka sijaitsee Välimeren rannalla. Beirutissa on noin 1,8 miljoonaa asukasta.

Syyria

Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio. Syyria rajautuu etelässä Jordaniaan ja Israeliin, lännessä Libanoniin ja Välimereen, pohjoisessa Turkkiin ja idässä Irakiin. Se on osa Levantin aluetta Välimeren itäpäässä.

Syyrian nimi pohjautuu muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten siitä käyttämään nimeen, joka puolestaan saattaa pohjautua babylonian sanaan suri. Eräät maailman vanhimmista sivilisaatioista ovat sijainneet historiallisessa Syyriassa. Syyrian alue on ollut kristinuskon syntysijoja ja keskiajalla alueesta tuli yksi islamin keskuksista. Uudella ajalla Syyria joutui osmanien vallan alle ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen siitä tuli Ranskan siirtomaa.

Vietnam

Vietnam, virallisesti Vietnamin sosialistinen tasavalta , on valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Kambodža, Kiina ja Laos. Vietnamin pinta-ala on noin 330 000 neliökilometriä ja asukasluku yli 95,2 miljoonaa eli se on väestöltään maailman 15. suurin maa.

Vietnam oli vuodesta 111 eaa. tuhannen vuoden ajan osa kiinalaisia valtioita, kunnes vietnamilainen dynastia nousi valtaan 939. Vuoden 1471 jälkeen se valloitti Champa-kuningaskunnan nykyisessä Keski-Vietnamissa, ja vietnamilaisten asutus levisi etelään aina Mekongin suistoon asti. Vuonna 1858 Ranska aloitti siirtomaavalloitukset Etelä-Vietnamista, ja 1885 Annam, Tonkin ja Kotšinkiina liitettiin osaksi Ranskan Indokiinaa. Toisen maailmansodan ja Japanin miehityksen aikana maassa syntyi antikolonialistisia liikkeitä kuten Việt Minh, ja sodan jälkeen 2. syyskuuta 1945 vietnamilaiset kommunistit Ho Tši Minhin johdolla julistivat maan itsenäiseksi. Ranska ei halunnut luopua siirtomaastaan ja kävi sotaa aina vuoteen 1954, jolloin se kärsi tappion Điện Biên Phủn taistelussa.

Belgia

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio. Sen naapurimaat ovat Ranska, Saksa, Alankomaat ja Luxemburg. Belgian pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta. Belgian pinta-ala on noin 30 500 neliökilometriä ja asukasluku on 10,4 miljoonaa. Asukkaista suurin osa on katolilaisia. Belgia on jakautunut kahteen merkittävään kieliyhteisöön, pohjoiseen hollanninkieliseen Flanderiin ja eteläiseen ranskankieliseen Valloniaan. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.

Belgian keskeinen sijainti Euroopassa nyky-Ranskan ja Saksan välissä on tehnyt sen alttiiksi suurvaltojen valtapyrkimyksille antiikin Rooman ajoista asti. Nykyisen Belgian aluetta ovat hallinneet niin Kaarle Suuri kuin Habsburgitkin. Belgia itsenäistyi 1800-luvulla ja sillä oli siirtomaita Afrikassa. Maailmansodissa se oli jälleen suurvaltojen välisten kiistojen näyttämönä, ja sotien jälkeen se oli perustamassa Natoa ja Euroopan unionia.

Guernsey

Guernsey (virallisesti Bailiwick of Guernsey) on Ranskan Normandian rannikolla sijaitseva brittiläinen erillisalue (crown dependency, kruununsiirtomaa), joka ei ole osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä Euroopan unionia. Sillä on laaja itsehallinto ja lisäksi omat konsulit kaikilla muilla Kanaalisaarilla Jerseytä mukaan laskematta. Guernseyn saaren lisäksi siihen kuuluu Alderney, Sark, Herm, Jethou, Brecqhou, Burhou ja muita pikkusaaria. Saaret sijaitsevat noin 50 kilometriä Ranskan rannikosta länteen.

Guernseyn pääkaupunki on St. Peter Port ja asukasluku 65 301 (2004). Saarten virallinen kieli on englanti ja ranska, mutta pieni vähemmistö (vuoden 2001 väestölaskennan mukaan 1 327 eli noin kaksi prosenttia) puhuu äidinkielenään dgèrnésiaisin (guernésiais) kieltä.

Italia

Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla. Italian pinta-ala on noin 300 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 60,5 miljoonaa. Italian naapurimaita ovat Ranska, Sveitsi, Itävalta ja Slovenia. Kääpiövaltiot San Marino ja Vatikaani ovat Italian alueen ympäröimiä, kun taas Italiaan kuuluva eksklaavi, Campione d’Italia, on Sveitsin alueen ympäröimä. Saapasta muistuttavan ulkomuotonsa vuoksi Italiaa kutsutaan ”saapasmaaksi”.

Italian pääkaupunki on Rooma. Muita historiallisesti tai nykyisin merkittäviä kaupunkeja ovat muun muassa Napoli, Milano, Firenze, Torino ja Venetsia. Useimmat italialaiset puhuvat äidinkielenään italiaa, ja maassa puhutaan myös monia muita kieliä. Italian suurin uskontokunta on katoliset.

Kreikka

Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta , on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä. Maa käsittää Manner-Kreikan lisäksi myös laajan saariston. Kreikan väkiluku on noin 10,8 miljoonaa ja pinta-ala 131 957 neliökilometriä. Sen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Ateena.

Kreikan sijainti on strateginen Euroopan, Aasian ja Afrikan risteämäkohdassa. Maan naapurimaat ovat Albania, Pohjois-Makedonia, Bulgaria ja Turkki. Kreikka jaetaan perinteisesti yhdeksään maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat Manner-Kreikan Keski-Kreikka, Peloponnesos, Thessalia, Epeiros, Makedonia ja Traakia sekä saariston Egeanmeren saaret, Jooniansaaret ja Kreeta. Kreikka on vuoristoinen ja maanjäristysherkkä. Saaristoon kuuluu laskutavasta riippuen 2 000–6 000 saarta. Maan rannikko on Euroopan pisin.

Luxemburg

Luxemburg eli Luxemburgin suurherttuakunta on noin puolen miljoonan asukkaan perustuslaillinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euroopassa. Sen naapurimaat ovat Ranska, Belgia ja Saksa.

Luxemburg on Euroopan unionin pienimpiä jäsenvaltioita. Sen pinta-alasta (2 586 km²) noin kaksi kolmannesta on alavaa maatalousseutua, mutta pohjoisin kolmannes on vuoristoista Ardennien aluetta. Vuosisatojen varrella maa on ollut välillä itsenäinen herttuakunta, mutta usein osa naapurimaitaan Ranskaa, Saksaa ja Alankomaita. Luxemburg on toiminut aktiivisesti Euroopan unionissa alusta alkaen, ja monien kansainvälisten elimien päämajat ovat Luxemburgissa. Maan vauraus syntyi aikoinaan terästeollisuudesta, mutta viime vuosikymmeninä pankkitoiminta on noussut tärkeämmäksi.

Monaco

Monacon ruhtinaskunta eli Monaco (ranskaksi Principauté de Monaco, monegassiksi Principatu de Múnegu) on valtio Euroopassa. Se on pinta-alaltaan maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio heti Vatikaanin jälkeen. Valtion pinta-ala on 1,95 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 30 500. Ainoa rajanaapuri Ranska ympäröi maata pohjoisen, lännen ja osittain etelän puolelta. Kaakkois- ja itäpuolella Monaco rajautuu Välimereen.

Monacon nimi tulee kreikkalaisesta 500-luvulla eaa. perustetusta Monoikoksen siirtokunnasta.

Ranska

Ranskan tasavalta eli Ranska on valtio Länsi-Euroopassa. Ranskan pinta-ala on, ja sen väkiluku on noin , kun lukuun otetaan mukaan myös merentakaiset alueet. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termillä France métropolitaine, sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitsee välimerenilmasto. Euroopan Ranskan pinta-ala on, joten se on maanosansa kolmanneksi laajin valtio Venäjän ja Ukrainan jälkeen.

Nykyisen Ranskan valtion katsotaan syntyneen vuonna 843, kun Kaarle Suuren pojanpojat jakoivat Frankkien valtakunnan keskenään Verdunin sopimuksella. Näin syntyi kolme valtakuntaa, joista läntisin, Länsi-Frankia, kattoi suurin piirtein nykyisen Manner-Ranskan alueen. Länsi-Frankiassa valtaan nousi vuonna 987 Hugo Capet. Hänen jälkeläisiään ovat kaikki Ranskan kuninkaat eli kapetingit, myös suvun sivuhaaroihin kuuluneet Valois’t ja Bourbonit.

Sveitsi

Sveitsi (,retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (, lyhenne CH) on valtio Keski-Euroopassa. Sveitsi on liittovaltio, joka koostuu 26 kantonista. Sen naapurimaat ovat pohjoisessa Saksa, etelässä Italia, idässä Itävalta ja Liechtenstein sekä lännessä Ranska. Sveitsin pääkaupunki on Bern, joka on maan viidenneksi suurin kaupunki. Suurin kaupunki väkiluvultaan on Zürich, jossa asuu noin 400 000 ihmistä.

Sveitsi on sisämaavaltio, joka jakautuu maantieteellisesti kolmeen alueeseen: Alppeihin, Sveitsin Mittellandiin ja Juravuoristoon. Sveitsin pinta-ala on 41 290 neliökilometriä. Sveitsissä on runsaat kahdeksan miljoonaa asukasta. Väestö on pääosin keskittynyt Mittellandin alueelle, jossa myös suurimmat kaupungit sijaitsevat. Niihin kuuluu kaksi maailmankaupunkia, Zürich ja Geneve.

Vatikaanivaltio

Vatikaani, virallisesti Vatikaanin kaupunkivaltio on Italian pääkaupungin Rooman ympäröimä, pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio. Pinta-alaltaan se on vain 44 hehtaaria.

Vatikaanin suvereeni valtionpäämies on paavi. Valtiomuodoltaan Vatikaani on teokratia; kaikki poliittinen valta on papistolla. Käytännössä ylintä valtaa käyttävät paavin lisäksi tämän nimittämät kardinaalit, joiden tehtäviin kuuluu muun muassa paavin valitseminen. Puhekielessä Vatikaanilla voidaankin tarkoittaa paitsi valtiota itseään, myös katolisen kirkon ylintä johtoa.

Guadeloupe

Guadeloupe (virallisesti Guadeloupen departementti) on saaristo Karibianmerellä.

Sen pinta-ala on 1 704 neliökilometriä.

Haiti

Haitin tasavalta eli Haiti on noin yhdeksän miljoonan asukkaan valtio Karibianmerellä. Haitin valtio käsittää pääosin Hispaniolan länsiosan, itäistä osaa hallitsee Dominikaaninen tasavalta. Haiti oli Ranskan siirtomaa, joka tunnettiin nimellä Saint-Domingue.

Haiti on pinta-alaltaan Karibianmeren kolmanneksi suurin valtio ja asukasluvultaan suurimpia. Haiti itsenäistyi 1. tammikuuta 1804 Ranskasta. Siitä tuli maailman ensimmäinen mustaihoisten hallitsema tasavalta, mutta hallinto oli epävakaata: 200 vuoden aikana Haitissa on tehty 32 vallankaappausta. Vuonna 1915 Yhdysvaltain presidentin Woodrow Wilsonin johdolla Yhdysvallat hyökkäsi Haitiin ja miehitti maata vuoteen 1934 asti. Vuodesta 1956 maata hallitsivat 30 vuoden ajan isä ja poika Duvalier, joiden diktatuurin aikana korruptio ja salaisen poliisin tekemät murhat kurjistivat oloja entisestään.

Kanada

Kanada (engl. ja ) on Kansainyhteisöön kuuluva liittovaltio Pohjois-Amerikassa. Ainoa maarajanaapuri on Yhdysvallat, johon Kanada rajoittuu etelässä ja Alaskan osavaltioon luoteessa. Pohjoisessa Kanada rajoittuu Pohjoiseen jäämereen (aluevesiraja Tanskan Grönlannin kanssa koillisessa), idässä Atlantin valtamereen (aluevesiraja Ranskan Saint-Pierre ja Miquelonin kanssa) ja lännessä Tyyneenmereen. Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio (noin 10 miljoonaa neliökilometriä). Harvaan asutun maan väkiluku oli vuonna 2016 hieman yli 35 miljoonaa. Kanadan viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Kanadan pääkaupunki on Ottawa.

Paleointiaanit saapuivat Kanadaan noin 16 000 vuotta sitten, ja nykyisten inuitien edeltäjä Thulen kulttuuri muodostui noin vuonna 1000. Viikingit asuttivat itärannikkoa hetkellisesti samoihin aikoihin, mutta Kanadan varsinaisesti löysi John Cabot tai Jacques Cartier. Ranska alkoi asuttaa maata 1530-luvulla ja Britannia kiinnostui alueesta sen turkismaiden ansiosta. Hudson’s Bay Company hallitsi pitkään suurta osaa Kanadasta, ja Ranska menetti 1763 Kanadan Britannialle. Kanada itsenäistyi 1931 ja on sen jälkeen toiminut aktiivisesti kansainvälisissä järjestöissä, muun muassa YK:n ja Naton perustamisessa.

Martinique

Martinique on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue (département d’outre-mer, DOM) Länsi-Intiassa Karibianmerellä. Se on Pienten Antillien saari, ja sen pinta-ala on noin 1 128 neliökilometriä ja asukasluku 397 728 (vuonna 2011). Rantaviivaa on 350 kilometriä. Pääkaupunki on Fort-de-France. Koska Martinique kuuluu Ranskaan, se on myös osa Euroopan unionia ja euroaluetta.

Martinique on kuuluisa kirjailijoistaan ja 1980-luvulla kehittyneestä zouk-musiikista. Vientituotteita ovat muun muassa rommi, sokeri ja ananas.

Saint Vincent ja Grenadiinit

right

Saint Vincent ja Grenadiinit on pieni saarivaltio Karibianmerellä. Se kuuluu Yhdistyneen kuningaskunnan johtamaan Kansainyhteisöön. Rehevän ja vuoristoisen pääsaaren lisäksi se muodostuu rikkaiden lomailijoiden suosimista korallisaarista. Banaanit olivat varsinkin aiemmin talouden perusta.

Saint-Barthélemy

Saint-Barthélemy (myös nimiä Saint Barts, Saint Barths, tai Saint Barth käytetään) on saari Karibianmerellä. Se on osa Ranskaa, ja on hallinnollisesti Ranskan merentakainen yhteisö (COM collectivité d’outre-mer). Saari sijaitsee noin 200 kilometriä Guadeloupesta pohjoiseen. Se on 17,5 km pitkä ja 4 km leveä. Saaren pinta-ala on 25 km² ja sillä oli noin 9 430 asukasta vuoden 2014 arvioissa.

Syyskuussa 2017 hurrikaani Irma tuhosi saaren rakennuskannan ja infrastruktuurin lähes kokonaan.

Saint-Martin

Saint-Martin, virallisesti Saint-Martinin yhteisö (ransk. Collectivité de Saint-Martin), on Ranskan merentakainen paikallishallintoalue (ransk. Collectivités d’outre-mer). Siihen kuuluu kaksi kolmasosaa Saint-Martinin saaresta, eteläisin kolmannes muodostaa Alankomaihin kuuluvan Sint Maartenin. Hallintoalueen pinta-ala 53 neliökilometriä ja asukkaita on noin 32 000 (2016). Hallintoalueen pääkaupunki on Marigot.

Saint-Martin oli vuoteen 2007 osa Guadeloupea, mutta on siitä lähtien ollut oma hallintoalueensa vuonna 2003 pidetyn kansanäänestyksen perusteella.

Saint-Pierre ja Miquelon

Saint-Pierre ja Miquelon on Ranskalle kuuluva saariryhmä Newfoundlandin etelärannikon edustalla. Saariryhmän pinta-ala on noin 242 neliökilometriä ja väkiluku jonkin verran alle 6 000. Saariryhmän pääkaupunki on Saint-Pierre.

Ensimmäinen tutkimusmatkailija saarilla oli todennäköisesti portugalilainen João Álvares Fagundes, joka rantautui sinne vuonna 1520. Jacques Cartier vaati niitä Ranskalle 14 vuotta myöhemmin. Saaren asuttivat 1600-luvun alussa 30 kalastajaa. Ensimmäinen pysyvä kalastuskylä perustettiin vuonna 1604, ja ensimmäiset asukkaat olivat pääosin baskeja, normandialaisia ja bretoneita Ranskan länsiosista.

Trinidad ja Tobago

Trinidad ja Tobago eli Trinidad-Tobago on Karibianmerellä sijaitseva saarivaltio, joka sijaitsee Venezuelan rannikosta yksitoista kilometriä pohjoiseen. Valtion pääsaaret ovat Trinidad sekä Tobago, joista Trinidad on suurempi sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan. Kahden pääsaaren lisäksi valtioon kuuluu 21 pienempää saarta.

Trinidad-Tobago on ollut itsenäinen vuodesta 1962 ja tasavalta vuodesta 1976 alkaen. Virallinen kieli on englanti. Asukkaista 40 prosenttia on afrikkalaistaustaisia, ja intialaistaustaisia on lähes saman verran. Entinen sokerin ja kaakaon tuottaja saa nykyisin tuloja öljystä ja maakaasusta. Se tunnetaan myös calypso-musiikin ja steelpan-soittimen kotimaana.

Yhdysvallat

Amerikan yhdysvallat (, lyh. USA ) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta piirikunnasta sekä useista erillisalueista. Se on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin maa. Maapinta-alaltaan Yhdysvallat on maailman neljänneksi laajin maa, vesialueet mukaan luettuna se on maailman kolmanneksi laajin.

Yhdysvaltain väestö on etnisesti ja sosiaalisesti varsin moninainen: se on muotoutunut toisen vuosituhannen jälkipuoliskolla ensisijaisesti eurooppalaisista siirtolaisista ja toissijaisesti Afrikasta tuoduista orjista. Tuonnempana Yhdysvallat on saanut muuttovoittoa latinalaisesta Amerikasta ja Aasian maista.

Ranskan Polynesia

Ranskan Polynesia on Ranskan merentakainen paikallishallintoalue. Se sijaitsee keskellä Tyyntämerta Polynesian saaristossa. Ranskan Polynesia koostuu 118 saaresta ja atollista, joiden yhteispinta-ala on yli 4 000 neliökilometriä ja asukasluku vuoden 2011 arvion mukaan 294 935. Pääosa väestöstä asuu Seurasaariin kuuluvalla Tahitin saarella, jossa sijaitsee myös pääkaupunki Papeete. Vaikka Ranskan Polynesia onkin Ranskan paikallishallintoalue, se ei kuulu Euroopan unioniin. Ranskan Polynesian virallinen kieli on ranska ja valuutta CFP-frangi. Polynesialaiset uudisasukkaat saapuivat Ranskan Polynesian arviolta vuosien 200 eaa. – 400 jaa. välisenä aikana. Ensimmäiset eurooppalaiset havainnot saarista tehtiin 1500-luvun alkupuolella, ja ensimmäiset kohtaamiset tapahtuivat vuosisadan loppupuolella. 1700-luvun lopulta lähtien saarille saapui lähetyssaarnaajia ja 1800-luvulla alue päätyi Ranskan haltuun. Ranska suoritti Tuamotun atolliketjuun kuuluvilla Moruroan ja Fangataufan atolleilla paljon kritiikkiä saaneita ydinkokeita vuodesta 1966 vuoteen 1996.


Uusi-Kaledonia

Uusi-Kaledonia on Ranskalle kuuluva erityisyhteisö Tyynenmeren keskellä. Maantieteellisesti se on osa Melanesiaa. Uuden-Kaledonian pinta-ala on 18 575 neliökilometriä ja asukasluku on vuoden 2011 arvion mukaan 256 275. Yhteisön pääkaupunki on Nouméa. Vuoteen 1998 Uusi-Kaledonia oli Ranskan merentakainen alue, mutta se sai vuonna 1998 solmitulla sopimuksella erityisaseman ja muita alueita enemmän itsehallintoa. Uuden-Kaledonian itsenäistymisestä järjestettiin kansanäänestys marraskuussa 2018, jossa suurin osa äänestäjistä kannatti Ranskan osana pysymistä.

Uuden-Kaledonian alue muodostuu saarista, jotka ovat Grande Terre (16 350 km²), Pinssaari (156 km²), Loyautésaaret (1 980 km²) sekä pienet Bélepsaaret. Grande Terre on noin 400 kilometriä pitkä ja 50 kilometriä leveä. Saaren jakavat osiin vuoriryhmät, joiden korkeimpia huippuja ovat Mont Panié (1 629 m) ja Mont Humbolt (1 618 m). Vuorilta laskee mereen useita jokia. Itärannikko on maastoltaan vuoristoista ja ilmastoltaan kosteaa, länsirannikko kuiva ja tasaisempi. Monista muista Tyynenmeren saarista poiketen Grande Terre ei ole syntynyt vulkaanisen toiminnan seurauksena, vaan se on osa historiallista Gondwanamannerta. Pinssaari ja Loyautésaaret sitä vastoin ovat syntyneet nykyisin sammuneen tulivuorijonon vulkaanisen toiminnan seurauksena. Loyautésaaret ovat tasaisia, eikä niillä ole jokia. Pinssaarella sen sijaan on muutamia mäkiä ja virtoja. Uuteen-Kaledoniaan kuuluu lisäksi joukko pienempiä saaria, joita ovat esimerkiksi Chesterfieldsaaret, Matthew- ja Huntersaaret sekä Île de Walpole. Mikään niistä ei ole asutettu, mutta Vanuatu on vaatinut Matthew- ja Huntersaaria itselleen.

Vanuatu

Vanuatu (viralliselta nimeltään Vanuatun tasavalta, vuoteen 1980 asti Uudet-Hebridit) on saarivaltio Oseaniassa. Se sijaitsee Melanesiassa, lounaisella Tyynellämerellä, noin 1 750 kilometriä Australiasta itään. Vanuatun lähimmät naapurimaat ovat Salomonsaaret pohjoisessa, Ranskalle kuuluva Uusi-Kaledonia 500 kilometriä lounaaseen sekä Fidži idässä. Vuonna 2009 YK arvioi maassa elävän 239 000 asukasta.

Vanuatu kuuluu Kansainyhteisöön ja käsittää 83 lähinnä tuliperäistä saarta melko tiiviinä ryhmänä. Suurin saari on Espiritu Santo, ja maan pääkaupunki Port Vila sijaitsee Efaten etelärannikolla. Vanuatun inhimillinen kehitys on YK:n kehitysohjelman mukaan keskitasoa (0,659). Maailmanpankki määrittelee maan kehitysmaaksi.

Wallis ja Futuna

Wallis ja Futuna eli virallisesti Wallisin ja Futunan yhteisö on Ranskan merentakainen alue eteläisellä Tyynellämerellä. Alue koostuu kolmesta pääsaaresta (Wallis (Uvéa), Futuna ja Alofi) ja noin 20 pienemmästä saaresta ja luodosta. Saarista vain Wallis ja Futuna ovat asuttuja. Wallis ja sen pääkaupunki Mata-Utu on alueen hallinnollinen keskus.


Argentiina

Argentiinan tasavalta eli Argentiina (, IPA: [reˈpuβlika aɾxenˈtina] ) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla. Argentiina ulottuu trooppisesta pohjoisesta Etelä-Amerikan antarktiseen eteläkärkeen. Sen naapurimaita ovat Bolivia, Brasilia, Chile, Paraguay ja Uruguay. Argentiina on pinta-alaltaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio ja se on Brasilian jälkeen Etelä-Amerikan toiseksi suurin. Se ulottuu tropiikista 54. leveyspiirille ja sen maisemat vaihtelevat Andien jäätiköistä pampan lakeuksille ja Amazonin sademetsään. Maan eläinpopulaatioon kuuluu apinoita, jaguaareja että pingviinejä.

Argentiina on YK:n perustajajäsen ja kuuluu G20-maihin. Argentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä on toisinaan käytetty yhteisnimitystä ABC-valtiot. 1800-luvun alussa itsenäistyneen valtion johdossa ovat vuorotelleet niin sotilaat, konservatiivit kuin vasemmistolaisetkin johtajat.

Brasilia

Brasilian liittotasavalta eli Brasilia on Etelä-Amerikan suurin valtio sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan. Se on sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan myös maailman viidenneksi suurin valtio. Brasilian rajanaapurit ovat Uruguay, Argentiina, Paraguay, Bolivia, Peru, Kolumbia, Venezuela, Guyana, Suriname ja Ranskan Guayana eli kaikki muut Etelä-Amerikan maat paitsi Chile ja Ecuador. Maassa on sekä laajoja viljelysalueita että sademetsiä. Sen kerrotaan saaneen nimensä brasilianpuun mukaan.

Brasilian suurimmat kaupungit ovat São Paulo ja Rio de Janeiro.

Ranskan Guayana

Ranskan Guayana, viralliselta nimeltään Guayanan merentakainen departementti , on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue Etelä-Amerikassa, Karibianmeren rannalla Surinamen ja Brasilian välissä. Osana Ranskaa se on myös osa Euroopan unionia ja euroaluetta.

Ranskan Guayana sijaitsee Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla, ja sen rajanaapuri lännessä on Suriname ja idässä ja etelässä Brasilia. Ranskan Guayana voidaan jakaa maantieteellisesti kolmeen alueeseen, rannikkotasankoon, keskiosien kukkulaiseen ylätasankoon ja etelän Tumuk Humak -vuoriin. Suurin osa sisämaasta on tiheän sademetsän peitossa, ja maata halkovat useat joet. Tärkeimmät joet ovat Brasilian vastaisella rajalla virtaava Oyapock ja Surinamen vastaisen rajan Maroni.

Kieli

French language (English)  Lingua francese (Italiano)  Frans (Nederlands)  Français (Français)  Französische Sprache (Deutsch)  Língua francesa (Português)  Французский язык (Русский)  Idioma francés (Español)  Język francuski (Polski)  Franska (Svenska)  Limba franceză (Română)  フランス語 (日本語)  Френски език (Български)  프랑스어 (한국어)  Ranskan kieli (Suomi)  Bahasa Prancis (Bahasa Indonesia)  Prancūzų kalba (Lietuvių)  Fransk (Dansk)  Francouzština (Česky)  Француски језик (Српски / Srpski)  Prantsuse keel (Eesti)  Francúzština (Slovenčina)  Francia nyelv (Magyar)  Francuski jezik (Hrvatski)  Francoščina (Slovenščina)  Franču valoda (Latviešu)  Γαλλική γλώσσα (Ελληνικά) 
 mapnall@gmail.com