Indonesian kieli

Indonesian kieli
Indonesian kieli (Bahasa Indonesia) on Indonesian virallinen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään 20–30 miljoonaa ihmistä, vieraana kielenä yli 140 miljoonaa ihmistä pääasiassa Indonesiassa. Indonesia kuuluu länsi-malaiji-polynesialaisiin kieliin, ja on erittäin läheistä sukua malaijille.

Indonesian kieli erosi malaijin kielestä virallisesti Bahasa Indonesia -konferenssissa Jakartassa 28. lokakuuta 1928, ja siitä tehtiin samalla Indonesian saariston virallinen kieli. Saaristossa puhuttu kieli poikkesi toki tätä ennenkin melko paljon mantereella puhuttavasta malaijista. Indonesia itsenäistyi 17. elokuuta 1945, ja indonesian kieli on tämän jälkeen muuttunut nopeaa tahtia, erityisesti sanastoltaan, joka on laajentunut lainasanoilla. Lainoja on otettu erityisesti jaavan, sanskritin, englannin ja hollannin kielistä, uskonnon ansiosta myös arabialaisperäisiä sanoja on melko paljon.

Puhuttua indonesiaa Indonesian katsotaan olevan elinvoimainen. Jakartan indonesia erotetaan toisinaan omaksi kielekseen standardi-indonesiasta. .

Indonesian kielelle on laadittu virallinen sanakirja, Kamus Besar Bahasa Indonesia (KBBI).

Maa (alue)
  • Indonesia
    Indonesian tasavalta eli Indonesia on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se koostuu 17 508 saaresta ja on maailman suurin saarivaltio. Suurimmat saaret ovat Sumatra, Jaava ja Sulawesi sekä Borneo. Indonesian väkiluku on yli 270 miljoonaa. Se on asukasluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio ja suurin muslimienemmistöinen maa. Indonesia on valtiomuodoltaan tasavalta, jolla on vaaleilla valittu parlamentti ja presidentti. Maan pääkaupunki on Jakarta. Indonesialla on maarajaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, Itä-Timorin ja Malesian, kanssa, sillä Uuden-Guinean ja Timorin saaret on jaettu kahden ja Borneo kolmen valtion kesken. Muita valtioita sen lähialueilla ovat Singapore, Filippiinit, Australia ja Intian Andamaanien ja Nikobaarien territorio.

    Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta lähtien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan ja Intiaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat löytöretkikaudella keskenään saadakseen monopolin Maustesaarten eli Molukkien kauppaan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, 350 vuotta kestäneen Alankomaiden siirtomaavallan päätyttyä, Indonesia sai itsenäisyyden. Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä, sillä vaikeuksia ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja nopeat talousmuutokset. Tasavalta perustettiin 1950; ensimmäinen presidentti oli Sukarno.
  • Itä-Timor
    Itä-Timorin demokraattinen tasavalta eli Itä-Timor (joskus Timor-Leste ) on valtio Kaakkois-Aasiassa Malaijien saaristossa Timorin saaren itäosassa. Sillä on vain yksi rajanaapuri, Indonesia. Itä-Timorin pinta-ala on 14 954 neliökilometriä ja maassa on noin 1,26 miljoonaa asukasta (2018). Pääkaupunki ja suurin kaupunki on Dili. Itä-Timor on semipresidentalistinen tasavalta, ja se on yksi Aasian köyhimmistä valtioista. Öljytulot muodostavat merkittävän osan valtion tuloista, mutta maaseudulla iso osa kansasta elää omavaraisviljelyn turvin.

    Itä-Timor oli pitkään Portugalin siirtomaa. Se julistautui itsenäiseksi vuonna 1975, mutta Indonesia miehitti sen. Itsenäisyyden maa saavutti vasta vuonna 2002 pitkien ja kivuliaiden vaiheiden jälkeen: YK:n teettämän raportin mukaan ainakin satatuhatta itätimorilaista sai surmansa 25 vuotta kestäneen miehityksen aikana. Vuoden 1999 itsenäisyyskansanäänestystä seurasi Itä-Timorin kriisi, jonka aikana Indonesiaa kannattaneet militantit tuhosivat lähes koko maan infrastruktuurin.