Valuutta - Australian dollari

Valuutta  >  Australian dollari

Australian dollari

$
Australian dollari (merkki: $; tunnus: AUD) on Australiassa käytettävä rahayksikkö. Se on myös Kiribatin, Naurun ja Tuvalun virallinen rahayksikkö. Vuonna 1996 siitä tuli maailman ensimmäinen rahayksikkö, jonka kaikki setelit on tehty polymeerimuovista paperin sijaan. Yksi dollari jakautuu 100 senttiin (cent).

Australian dollari on maailman 5. vaihdetuin valuutta (1. Yhdysvaltain dollari, 2. euro, 3. jeni, 4. Englannin punta).

Australian dollari on ollut Australian rahayksikkönä vuodesta 1966, jolloin se korvasi aiemman rahayksikön, Australian punnan. Australian silloisen pääministerin Robert Menziesin tahdosta uuden rahayksikön nimeksi oli tulla Royal. Joitakin koevedoksia royaleista ehdittiin painattaa, mutta erikoinen nimi osoittautui epäsuosituksi ja nimi vaihdettiin dollariksi.

* Australian seteleitä

Maa (alue)

Heard ja McDonaldinsaaret

Asumattomat ja karut saaret ovat kuuluneet Australialle vuodesta 1947.

Alue käsittää Heardinsaaren ja McDonaldinsaaret, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 372 km².

Joulusaari

Joulusaari, virallisesti Joulusaaren territorio, on saari ja Australian hallinnossa oleva territorio Intian valtameressä, Australiasta luoteeseen ja Indonesiasta etelään.

Joulusaari sijaitsee Intian valtameressä, noin 360 kilometriä Indonesian kuuluvasta Jaavan saaresta etelään ja noin 1 400 kilometriä Australiasta luoteeseen.

Kookossaaret

Kookossaaret, myös Keelingsaaret, on Australian hallitsema territorio Intian valtameressä.

Ensimmäisen kirjallisen maininnan Kookossaarista teki kapteeni William Keeling vuonna 1609. Hollantilainen kartta vuodelta 1659 käyttää saarista nimeä Kookossaaret (Cocos Eylanden). Sen sijaan vuodelta 1703 peräisin oleva brittikartta käyttää saarista nimeä Keeling-saaret (Keeling Islands).

Australia

Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis, ’eteläinen’. Australian läheisiä valtioita ovat Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea pohjoisessa, Salomonsaaret ja Vanuatu koillisessa ja Uusi-Seelanti kaakossa.

Australian nykyinen väkiluku on noin 25 miljoonaa, ja se on keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin: Sydneyyn, Melbourneen, Brisbaneen, Perthiin ja Adelaideen. Alkuperäisasukkaita eli aboriginaaleja on koko väestöstä 2,2 prosenttia.

Kiribati

Kiribatin tasavalta eli Kiribati on saarivaltio Tyynellä valtamerellä. Se koostuu 33 atollista 3 500 000 neliökilometrin alueella lähellä päiväntasaajaa. 21 saarella on asutusta. Maan nimi lausutaan paikallisittain [kiribæs], joka on sikäläinen tapa lausua pääsaariston englanninkielisen nimen Gilbert Islands lyhenne Gilberts. Valtakieli kiribati on yksi harvoista Tyynenmeren kielistä, jonka valta-asemaa englanti ei uhkaa.

Kiribati muodostuu erillisistä saarista ja saariryhmistä. Valtiolle nimen antaneet Gilbertsaaret koostuvat 16 atollista noin 1 500 kilometriä Fidžin pohjoispuolella. Phoenixsaaret koostuvat kahdeksasta atollista ja korallisaaresta noin 1 800 kilometriä Gilbertsaarilta kaakkoon. Linesaariin kuuluu yhdeksän atollin ja saarta noin 3 300 kilometriä itään Gilbertsaarilta. Banaba on muista erillään oleva saari Naurun ja Gilbertsaarten välillä. Kolme Linesaarista on Yhdysvaltain hallinnassa. Saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 811 km 2

Nauru

Naurun tasavalta, lyhyemmin pelkkä Nauru, on kääpiövaltio, joka käsittää Tyynessämeressä lähellä päiväntasaajaa sijaitsevan Naurun saaren. Se on sekä väestöltään että maapinta-alaltaan maailman pienin itsenäinen tasavalta. Kaikista itsenäisistä valtioista se on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan maailman kolmanneksi pienin. YK:n jäsenistä se on pinta-alaltaan toiseksi pienin ja väkiluvultaan pienin. Naurun parlamentissa on jäseniä vain 18, ja se on maailman pienimpiä parlamentteja. Nauru on ainoa Tyynenmeren saarivaltio, joka käsittää vain yhden saaren.

Naurulla ei ole virallisesti pääkaupunkia. Maan hallinto sijaitsee Yarenissa, joka on myös valtion suurin asutuskeskus. Naurun ilmasto on trooppinen, ja maasta löydettiin vuonna 1900 fosfaattiesiintymä, jonka varassa maan talous on ollut. Fosfaattivarojen lähes loputtua 1990-luvun aikana maa on joutunut etsimään vaihtoehtoisia tulonlähteitä. Samasta syystä maa on poliittisesti epävakaa: vuonna 2003 maan presidentin virka vaihtui kuudesti. Naurun valtio on käytännössä konkurssissa, ja maa on lähes täysin riippuvainen ulkomaisesta avusta.

Norfolkinsaari

Norfolkinsaari on saari Tyynellämerellä Australian, Uuden-Seelannin ja Uuden-Kaledonian välisellä merialueella. Saarelta on lähtöisin viherkasvina suosittu norfolkinaraukaria eli huonekuusi, joka on kuvattu myös saaren lippuun. Norfolkinsaari on yksi Australian territorioista ja siellä oli 1 748 asukasta vuoden 2016 väestönlaskennassa.

Ensimmäinen saaren nähnyt eurooppalainen oli kapteeni James Cook toisella eteläisen Tyynenmeren tutkimusmatkallaan vuonna 1774. James Cook kehui saarta siellä kasvavien korkeiden puiden (norfolkinaraukarioiden) vuoksi, sillä Cook luuli niiden sopivan täydellisesti laivojen mastoihin. Cookin arvio osoittautui myöhemmin vääräksi: puut eivät olleet laivojen mastoiksi sopivia.

Tuvalu

Tuvalu on Kansainyhteisöön kuuluva Tyynellämerellä sijaitseva saarivaltio ja perustuslaillinen monarkia. Se kuuluu maailman pienimpiin maihin. Pinta-alaltaan se on maailman neljänneksi pienin valtio. Asukkaita Tuvalulla on 11 192, ja itsenäisistä valtioista vain Vatikaanissa ja Naurulla on vähemmän asukkaita. Näiden kahden lisäksi vain Monaco on pinta-alaltaan Tuvalua pienempi. Sen lähimmät naapurimaat ovat Kiribati, Salomonsaaret, Fidži, Samoa, Wallis ja Futuna (Ranska) sekä Tokelau (Uusi-Seelanti). Tuvaluun kuuluu yhdeksän atollia, joissa on yhteensä 129 saarta. Maan hallinnollinen keskus on Funafutin atollilla. Tuvalun korkein kohta on vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella, joten ilmaston lämpenemisestä johtuva merenpinnan nousu on suuri uhka koko valtion olemassaololle.

Tuvalu asutettiin noin ajanlaskun alun aikaan, ja saarten ensimmäiset asukkaat tulivat lähinnä Samoalta. Ensimmäinen eurooppalainen, joka saapui Tuvalulle, oli espanjalainen Álvaro de Mendaña de Neira, joka näki Nuin atollin vuonna 1568. Myöhemmin eurooppalaiset alkoivat kutsua saaria Ellicesaariksi, ja vuonna 1892 saaret liitettiin Britannian Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattiin. Vuonna 1975 se erosi omaksi siirtokunnakseen nimellä Tuvalu, ja kaksi vuotta myöhemmin se itsenäistyi. Vuonna 2000 Tuvalu liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin saatuaan lisätuloja .tv-verkkotunnuksen vuokraamisesta.

Kieli

Australian dollar (English)  Dollaro australiano (Italiano)  Australische dollar (Nederlands)  Dollar australien (Français)  Australischer Dollar (Deutsch)  Dólar australiano (Português)  Австралийский доллар (Русский)  Dólar australiano (Español)  Dolar australijski (Polski)  澳大利亚元 (中文)  Australisk dollar (Svenska)  Dolar australian (Română)  オーストラリア・ドル (日本語)  Австралійський долар (Українська)  Австралийски долар (Български)  오스트레일리아 달러 (한국어)  Australian dollari (Suomi)  Dolar Australia (Bahasa Indonesia)  Australijos doleris (Lietuvių)  Australske dollar (Dansk)  Australský dolar (Česky)  Avustralya doları (Türkçe)  Аустралијски долар (Српски / Srpski)  Austraalia dollar (Eesti)  Austrálsky dolár (Slovenčina)  Ausztrál dollár (Magyar)  Australski dolar (Hrvatski)  ดอลลาร์ออสเตรเลีย (ไทย)  Austrālijas dolārs (Latviešu)  Δολάριο Αυστραλίας (Ελληνικά)  Đô la Úc (Tiếng Việt) 
 mapnall@gmail.com