Kartta - Berliini (Land Berlin)

Berliini (, [bɛɐˈliːn], ) on Saksan pääkaupunki ja yksi Saksan osavaltioista. Noin 3,6 miljoonalla asukkaallaan se on myös Saksan suurin ja Euroopan unionin suurin kaupunki. Löyhemmin määritelty Berliinin metropolialue jatkuu kuitenkin kauas ympäristöön, ja sillä asuu alueen määritelmästä riippuen noin 4,6–6,2 miljoonaa ihmistä.

1200-luvun alussa perustettu Berliini kohosi vuonna 1701 Preussin ja vuonna 1871 yhdistyneen Saksan valtakunnan pääkaupungiksi. Toisen maailmansodan jälkeen kaupunki jaettiin miehityssektoreihin, joista Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan hallitsemista muodostui Länsi-Berliini ja Neuvostoliiton hallitsemasta Itä-Berliini. Saksan liittotasavalta oli nimennyt Bonnin ainoastaan väliaikaiseksi pääkaupungikseen tavoitteenaan sama kuin Saksan demokraattisen tasavallan julistuksella, eli molempien pääkaupunkina olisi ollut sama kaupunki, koko Berliini, mutta sen ylin päätösvalta pysyi edelleen neljällä miehitysvallalla. Ne luopuivat oikeuksistaan vuonna 1990, kun Saksa jälleenyhdistyi ja Berliinistä tuli jälleen Saksan pääkaupunki ja yksi Euroopan vilkkaimmin kehittyvistä metropoleista.

Kansainvälisesti tunnettuine kulttuurilaitoksineen, yliopistoineen ja tapahtumineen Berliini on yksi Euroopan merkittävimmistä tiede- ja kulttuurikeskuksista. EU:n runsasväkisimmän ja taloudellisesti vahvimman jäsenmaan pääkaupunkina se on myös vaikutusvaltainen poliittinen keskus ja tärkeä liikenteen solmukohta. Lisäksi kaupunki tunnetaan vilkkaasta yöelämästään ja kansainvälisestä ja vapaamielisestä ilmapiiristään, joka houkuttelee varsinkin nuoria muuttajia.

Berliini on maailman tärkeimpiä kaupunkeja politiikan, kulttuurin, tieteen ja median saralla.

Berliinin seudun ilmasto on meri- ja mannerilmaston välimuoto, väli-ilmasto. Talvet ovat yleensä pääosin pimeitä, sateisia ja lumettomia. Yleensä kuitenkin lumipeite peittää maan muutamien päivien ajan kerrallaan useasti talven aikana. Talvi on suomalaisittain lyhyt, muistuttaen Etelä-Suomen pimeää loppusyksyä. Talvi vaihtuu nopeasti heleän vihreään kukkivaan kevääseen maaliskuun lopulla. Puut tulevat lehteen yleensä huhtikuun aikana. Keväisin sää on yleensä selkeä ja vähätuulinen. Toukokuu voidaan jo lämpötilojen puolesta laskea suomalaisittain kesäkuukaudeksi. Lämpimimmät kesäkuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin hellepäiviä on tavallisesti jopa yksi kolmasosa päivistä. Yli 35 asteen päivälämpötilat ovat lähes jokavuotisia, ja loppukesäiset ukkosmyrskyt ja rankkasateet ovat voimakkuudeltaan aivan eri mittakaavaa kuin suomalaiset vastineensa. Tyypillisesti syyskuussa lämpötilojen laskun huomaa ensimmäistä kertaa, kun hellejaksot loppuvat kokonaan. Lokakuussa sää alkaa muuttua tavallisesti syksyisesti pilvisemmäksi ja epävakaisemmaksi lämpötilojen laskiessa edelleen. Puiden ruska-aikaa on loka-marraskuu. Joulu-tammikuu ovat kaikista kuukausista epävakaisimmat, ja silloin esiintyy navakoita tuulia ja runsaasti sadepäiviä.