Saksan kieli

Namibian tasavalta eli Namibia on noin 2,7 miljoonan asukkaan valtio Lounais-Afrikassa, Atlantin rannalla. Namibian naapurimaita ovat Angola ja Sambia pohjoisessa, Botswana idässä ja etelässä Etelä-Afrikan tasavalta, jonka alaisuudesta Namibia itsenäistyi vuonna 1990. Namibian on sanottu olleen viimeinen siirtomaa, joka itsenäistyi. Etelä-Afrikan vallan aikaisesta sissijärjestö SWAPO:sta on kehittynyt maan nykyinen hallitseva puolue. Kuivassa ja kuumassa Namibiassa on useita luonnonpuistoja, jotka houkuttavat matkailijoita. Maan vientituloista puolet saadaan kaivostoiminnasta: timantteja, kultaa, sinkkiä, lyijyä ja uraania.

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio. Sen naapurimaat ovat Ranska, Saksa, Alankomaat ja Luxemburg. Belgian pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta. Belgian pinta-ala on noin 30 500 neliökilometriä ja asukasluku on 11,5 miljoonaa. Asukkaista suurin osa on katolilaisia. Belgia on jakautunut kahteen merkittävään kieliyhteisöön, pohjoiseen hollanninkieliseen Flanderiin ja eteläiseen ranskankieliseen Valloniaan. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.

Belgian keskeinen sijainti Euroopassa nyky-Ranskan ja Saksan välissä on tehnyt sen alttiiksi suurvaltojen valtapyrkimyksille antiikin Rooman ajoista asti. Nykyisen Belgian aluetta ovat hallinneet niin Kaarle Suuri kuin Habsburgitkin. Belgia itsenäistyi 1800-luvulla ja sillä oli siirtomaita Afrikassa. Maailmansodissa se oli jälleen suurvaltojen välisten kiistojen näyttämönä, ja sotien jälkeen se oli perustamassa Natoa ja Euroopan unionia.

Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islannin väkiluku on 376 000 asukasta ja pinta-ala 103 000 neliökilometriä. Se on väkiluvultaan ja asukastiheydeltään selvästi pienin Pohjoismaa. Maan pääkaupunki on Reykjavík, jossa asuu noin kolmannes Islannin väestöstä. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki.

Islannissa on aktiivista vulkaanista toimintaa: geysireitä, kuumia lähteitä ja toistuvia tulivuorenpurkauksia. Luonto on karu ja omaleimainen. Golfvirta pitää ilmaston leutona ympäri vuoden.

Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.

Italian pinta-ala on noin 300 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 59,2 miljoonaa.

Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta , on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Se koostuu yhdeksästä osavaltiosta. Itävallan naapurimaat ovat lännessä Liechtenstein, Sveitsi ja Italia, etelässä Slovenia, idässä Unkari sekä pohjoisessa Slovakia, Saksa ja Tšekki.

Itävallan maiseman tunnusomaisia piirteitä ovat Alpit ja Tonava.

°N, °W Liechtensteinin ruhtinaskunta (saks. Fürstentum Liechtenstein) eli Liechtenstein [] on ruhtinaskunta Alpeilla Sveitsin ja Itävallan välissä. Liechtensteinin pinta-ala on 160 neliökilometriä ja väkiluku noin 39 000. Maa on sekä pinta-alan että väestön määrän perusteella Euroopan neljänneksi pienin valtio. Alue on ollut vuosisatojen aikana eri ruhtinassukujen hallussa ja ajoittain Saksan, Itävallan, Preussin, Ranskan, Venäjän ja Ruotsin miehittämä. Liechtensteinin nykyinen ruhtinas on Hans Adam II, joka on hallinnut vuodesta 1989, ja pää­ministeri on Adrian Hasler (vuodesta 2013). Perustuslaillisessa monarkiassa on laaja kunnallinen itsehallinto. Maatalous on ollut tärkeää ja alue tuottaa etenkin maitotuotteita, mutta teollisuus ja pankkisektori ovat viime vuosikymmeninä kasvattaneet osuuttaan kansantuotteesta voimakkaasti. Urheilussa menestystä on tullut lähinnä talvilajeissa.

Luxemburg eli Luxemburgin suurherttuakunta on noin puolen miljoonan asukkaan perustuslaillinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euroopassa. Sen naapurimaat ovat Ranska, Belgia ja Saksa.

Luxemburg on Euroopan unionin pienimpiä jäsenvaltioita. Sen pinta-alasta (2 586 km²) noin kaksi kolmannesta on alavaa maatalousseutua, mutta pohjoisin kolmannes on vuoristoista Ardennien aluetta. Vuosisatojen varrella maa on ollut välillä itsenäinen herttuakunta, mutta usein osa naapurimaitaan Ranskaa, Saksaa ja Alankomaita. Luxemburg on toiminut aktiivisesti Euroopan unionissa alusta alkaen, ja monien kansainvälisten elimien päämajat ovat Luxemburgissa. Maan vauraus syntyi aikoinaan terästeollisuudesta, mutta viime vuosikymmeninä pankkitoiminta on noussut tärkeämmäksi.

Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa. Se koostuu kuudestatoista osavaltiosta (Bundesland).

Saksan väkiluku on runsaat 83 miljoonaa asukasta ja pinta-ala noin 358 000 neliökilometriä. Maan pääkaupunki ja hallinnolliselta alueeltaan asukasluvultaan suurin kaupunki on noin 3,7 miljoonan asukkaan Berliini.

Sveitsi (,retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (, lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.

Sveitsi on liittovaltio, joka koostuu 26 kantonista. Sen naapurimaat ovat pohjoisessa Saksa, etelässä Italia, idässä Itävalta ja Liechtenstein sekä lännessä Ranska. Sveitsillä ei virallisesti ole pääkaupunkia, mutta Bern, joka on maan viidenneksi suurin kaupunki, toimii de facto pääkaupunkina. Suurin kaupunki väkiluvultaan on Zürich, jossa asuu noin 400 000 ihmistä.

Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark; []) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

Tanskan keskeisin maarajanaapuri on maan eteläpuolella sijaitseva Saksa, mutta Ruotsista sen erottaa vain kapea Juutinrauman salmi, jonka yli on kuitenkin rakennettu maantie- ja rautatiesilta- / tunneliyhteys. Norja sijaitsee Skagerrakin salmen takana maan pohjoispuolella. Kanadalla ja Tanskalla on yhteistä maarajaa.

Argentiinan tasavalta eli Argentiina (, IPA: [reˈpuβlika aɾxenˈtina] ) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla. Argentiina ulottuu trooppisesta pohjoisesta Etelä-Amerikan antarktiseen eteläkärkeen. Sen naapurimaita ovat Bolivia, Brasilia, Chile, Paraguay ja Uruguay. Argentiina on pinta-alaltaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio ja se on Brasilian jälkeen Etelä-Amerikan toiseksi suurin. Se ulottuu tropiikista 54. leveyspiirille ja sen maisemat vaihtelevat Andien jäätiköistä pampan lakeuksille ja Amazonin sademetsään. Maan eläinpopulaatioon kuuluu niin apinoita, jaguaareja kuin pingviinejäkin.

Argentiina on YK:n perustajajäsen ja kuuluu G20-maihin. Argentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä on toisinaan käytetty yhteisnimitystä ABC-valtiot. 1800-luvun alussa itsenäistyneen valtion johdossa ovat vuorotelleet niin sotilaat, konservatiivit kuin vasemmistolaisetkin johtajat.