Kartta - Arizona

Arizona ( tai ; amerikkalaisittain ) on 48. Yhdysvaltoihin liitetty osavaltio. Osavaltion naapurit ovat Meksiko etelässä, New Mexico, Utah, Nevada ja Kalifornia. Suurimmat kaupungit ovat Phoenix, Tucson ja Mesa; muita tunnettuja paikkoja Yuma ja Flagstaff. Grand Canyonin lisäksi osavaltiossa on useita muita kansallispuistoja, monumentteja ja intiaanireservaatteja. Osavaltion asukasluku vuonna 2014 oli noin 6,7 miljoonaa.

Arizonan ensimmäiset merkit ihmisasutuksesta ovat löytyneet yli 12 000 vuoden takaa. Vuoteen 500 mennessä Arizonan alueelle oli kehittynyt maanviljelyskulttuureja: Anasazin kulttuuri kukoisti osavaltion koillisosissa, Mogollonin kulttuuri itäisellä vuoristoseudulla ja Hohokamin kulttuuri osavaltion keski- ja eteläosissa. 1200-luvun kuivuus ajoi esihistorialliset kulttuurit rappiolle. Arizonan kirjoitetun historian aika alkoi espanjalaisten Meksikosta tulleiden löytöretkeilijöiden myötä. Fransiskaani Marcos de Niza teki löytöretken alueelle 1539. Coronadon löytöretki alueelle tapahtui 1540–1542. Tuolloin Arizonassa eli intiaaneja kolmesta eri kieliperheestä; vanhin ryhmistä oli anasazeista polveutuvat hopi-intiaanit.

Ensimmäisiä tutkimusmatkailijoita seurasi myös lähetyssaarnaajia, jotka perustivat Arizonaan lähetysasemia. Vuonna 1692 alueelle tullut Eusebio Kino perusti muun muassa San Xavier del Bacin lähetysaseman lähelle nykyistä Tucsonia. Tubac oli puolestaan Arizonan ensimmäinen merkittävä asutuskeskus, jonka espanjalaiset perustivat 1752 etuvartioasemaksi. Eusebio Kinon lähetystyö loi asutuskeskuksineen Pimeria Altan alueen, joka koostui nykyisen Sonoran pohjoisosasta ja nykyisen Arizonan eteläosasta. Etelä-Arizona kuului Uuden-Espanjan varakuningaskunnan Uuden-Navarran provinssiin, jonka siirtolaisväestö koostui erityisesti baskeista ja navarralaisista. Alue tunnettiin myös Sonora-Sinaloan provinssina.

Pohjois-Arizona eli suurin osa tulevasta Arizonasta kuului Uuden Espanjan Kalifornioiden provinssiin vuosina 1767–1804, kunnes siitä tuli Alta Californian (Ylä-Kalifornia) osa. Alueen asukkaat olivat Espanjasta tulleiden siirtolaisten ja mestitsien jälkeläisiä. Vuonna 1821 Meksiko itsenäistyi ja nykyisestä Pohjois-Arizonasta tuli osa Alta Californian territoriota ja Etelä-Arizonasta osa Sonora-Sinaloan osavaltiota.

Vuosien 1847-1848 Meksikon–Yhdysvaltain sodassa Meksiko menetti Gilajoen pohjoispuoliset alueet eli Kalifornian Yhdysvalloille. Alue liitettiin 1850 New Mexicon territorioon, ja nykyisen osavaltion eteläisimmät osat hankittiin 1853 Gadsdenin ostossa.

Sonora Exploring and Mining Co. järjesti 1856 Charles Debrille Postonin johtaman seurueen, joka perusti Tubaciin hopeakaivoksia. Tätä seurasi nousukausi, ja Tubacista tuli laaksonsa suurin asutuskeskus. Arizonalaiset alkoivat samalla haaveilla myös omasta territoriostaan. Yhdysvaltain sisällissodan alussa Arizona julistautui etelävaltioiden territorioksi. Virallisesti Arizonan territorio perustettiin 24. helmikuuta 1863. Sen ensimmäinen pääkaupunki oli Prescott. Tucsonista tuli pääkaupunki 1867, Prescottista uudestaan 1877 ja Phoenixista 1889. Vuonna 1868 perustetusta Phoenixista kasvoi nopeasti maatalouden keskuskaupunki.

Arizonasta tuli 14. helmikuuta 1912 Yhdysvaltain 48. osavaltio. Puheet osavaltion asemasta olivat alkaneet jo 1880-luvulla, mutta vuonna 1910 kongressi hyväksyi lain, joka mahdollisti Arizonan tulemisen osavaltioksi.