Ranskan kieli

Beninin tasavalta eli Benin (vuoteen 1975 Dahomey) on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Togo, pohjoisessa Burkina Faso ja Niger, sekä idässä Nigeria. Etelässä Benin rajoittuu Guineanlahteen. Beninin virallinen pääkaupunki on Porto-Novo, mutta hallitus kokoontuu Cotonoussa.

Beninistä laivattiin lukemattomia orjia Amerikkaan 1700- ja 1800-luvulla. Sen jälkeen kun maa itsenäistyi Ranskan alaisuudesta vuonna 1960, siellä tehtiin lukuisia vallankaappauksia. Vuosina 1975–1989 se oli marxilainen valtio, Beninin kansantasavalta. Asukkaita on 42 etnisestä ryhmästä. Asutus keskittyy maan eteläosaan. Maatalouden tulot tulevat pääasiassa puuvillasta.

Burkina Faso tai Burkina (entinen Ylä-Volta) on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Norsunluurannikko, Mali, Niger, Benin, Togo ja Ghana. Maan nimi tarkoittaa paikallisilla mooren ja dioulan kielillä ”vapaiden ihmisten maata”. Nykyisen nimensä Burkina Faso sai 4. elokuuta 1984, aiemmin sitä kutsuttiin nimellä Ylä-Volta. Burkina Fason kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten keskuksen mukaan nimellä burkinalainen tai burkinafasolainen.

Maan pinta-ala on 274 200 km2. Volta sivujokineen halkoo melko tasaista maata. Pohjoisosa on savannia, Sahel ulottuu pohjoisimpaan osaan. Eteläosissa kasvaa metsää.

Burundi, virallisesti Burundin tasavalta, on pieni valtio Itä-Afrikassa suurten järvien alueella. Se rajautuu pohjoisessa Ruandaan, etelässä ja idässä Tansaniaan ja lännessä Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Burundilla ei ole rannikkoa, mutta sillä on lounaassa rantaviivaa Tanganjikajärvellä.

Twat, tutsit ja hutut ovat asuneet Burundin alueella siitä lähtien, kun valtio muodostui viisi vuosisataa sitten. Tutsit hallitsivat Burundia kuningaskuntana yli 200 vuoden ajan. 1900-luvun alussa Saksa ja Belgia kuitenkin miehittivät alueen, jolloin Burundi ja Ruanda yhdistettiin Ruanda-Urundi-nimiseksi eurooppalaisten siirtomaaksi. Poliittisia levottomuuksia esiintyi koko alueella tutsien ja hutujen välisten sosiaalisten erojen vuoksi. Ne saivat Burundissa aikaan sisällissodan 1900-luvun puolivälin jälkeen. Nykyään Burundia hallitaan edustuksellisena demokratiana, jossa on presidenttivaltainen järjestelmä. 62 prosenttia burundilaisista on katolilaisia, 8–10 prosenttia muslimeita ja loput seuraavat alkuperäistä animistista uskontoa tai protestanttista kristillisyyttä.

Djiboutin tasavalta eli Djibouti on pieni valtio Afrikan itäosassa, niin sanotussa Afrikan sarvessa, Punaisenmeren ja Adeninlahden erottavan Bab el Mandebin salmen kohdalla. Djiboutin naapurimaat ovat pohjoisessa Eritrea, lännessä sekä etelässä Etiopia ja idässä Somalia. Maa oli Ranskan siirtomaana aina vuoteen 1977 saakka. Maan pääkaupunki on Djibouti ja maassa elää arvion mukaan vuonna 2011 noin 760 000 ihmistä, joista yli puolet elää pääkaupungissa. Djiboutilla on pinta-alaa 23 200 neliökilometriä, josta 20 neliökilometriä on sisävesiä ja 10 neliökilometriä keinokasteltua aluetta. Djibouti on sekä ilmastollisesti että maankin osalta hyvin kuivaa ja polttavan kuumaa aluetta, minkä vuoksi viljelyskelpoista maata ei ole kuin 0,4 prosenttia koko pinta-alasta. Djibouti onkin erittäin riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista.

Djibouti on vapaakauppa-aluetta ja sen talous perustuu pitkälti sen satamaan sekä ulkomaanapuun. Maalla oli vuonna 2012 työvoimaa 294 600 henkeä, joista vain 40 prosenttia on työllistynyt. Maassa käytetään valuuttana Yhdysvaltain dollariin sidottua Djiboutin frangia. Djiboutin 5,4 miljardin dollarin bruttokansantuotteesta lähes 80 prosenttia koostuu palveluista, kun teollisuuden osuus on noin 17 prosenttia (vuoden 2017 arvioita).

Gabon, virallisesti Gabonin tasavalta on noin 1,8 miljoonan asukkaan valtio Keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kongon tasavalta, Kamerun ja Päiväntasaajan Guinea. Lännessä valtio rajautuu Guineanlahteen. Valtion pääkaupunki on Libreville.

Öljyvarojensa takia Gabon on yksi Afrikan varakkaimmista valtioista. Vauraus on kuitenkin jakautunut hyvin epätasaisesti.

Guinean tasavalta eli Guinea on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Sierra Leone, Liberia, Norsunluurannikko, Mali, Senegal ja Guinea-Bissau. Nimi ”guinea” tulee Saharan berberien kielestä ja tarkoittaa ”mustien miesten maata”.

Guineassa on sademetsää, savannia, vuoristoa ja mangrovesoita. Sillä on hyvät mineraalivarat sekä potentiaalia vesivoiman ja maatalouden kehittämiseen. Epävakaiden olojen takia se on kuitenkin köyhä kehitysmaa. Guinea on entinen Ranskan siirtomaa ja itsenäistyi vuonna 1958. Maata hallitsi yli 25 vuotta Ahmed Sékou Touré, ja pian hänen jälkeensä 24 vuoden ajan Lansana Conté. Hänen kuolemansa jälkeen maassa on ollut useita vallankaappauksia.

Kamerun, viralliselta nimeltään Kamerunin tasavalta on yhtenäisvaltio keskisessä ja läntisessä Afrikassa Guineanlahden pohjukassa. Maan pääkaupunki on Yaoundé. Kamerunin rajanaapureita ovat Nigeria lännessä, Tšad koillisessa, Keski-Afrikan tasavalta idässä sekä Päiväntasaajan Guinea, Gabon ja Kongon tasavalta etelässä. Kamerunilla on rannikkoa Guineanlahteen kuuluvalla Bonnynlahdella. Maata kutsutaan ”Afrikaksi pienoiskoossa” sen geologian ja kulttuurin monimuotoisuuden vuoksi. Kamerunin luontoon kuuluu hiekkarantoja, autiomaata, vuoria, sademetsää ja savannia. Maan korkein kohta on Kamerunvuori lounaassa ja suurimmat kaupungit ovat Douala, pääkaupunki Yaoundé ja Garoua. Kamerunissa asuu yli 200 eri etnistä ja kielellistä ryhmää. Maa tunnetaan ulkomailla hyvin musiikistaan, erityisesti makossasta ja bikutsista, ja menestyksekkäästä jalkapallomaajoukkueestaan. Kamerunin viralliset kielet ovat ranska ja englanti.

Kamerunin alueen varhaisiin asukkaisiin kuuluivat Sao-kulttuurin jäsenet Tšadjärven ympäristössä ja baka-metsästäjä-keräilijät kaakon sademetsissä. Portugalilaiset löytöretkeilijät saapuivat maan rannikolle 1400-luvulla ja antoivat alueelle nimeksi Rio dos Camarões (”rapujoki”), mistä nimi Kamerun on peräisin. Fulbesotilaat perustivat Adamawan emiraatin maan pohjoisosaan 1800-luvulla, ja useat etniset ryhmät perustivat maan länsi- ja luoteisosiin voimakkaita heimo- ja fon-kuntia. Kamerunista tuli Saksan siirtomaa vuonna 1884, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue jaettiin Ranskan ja Britannian kesken Kansainliiton mandaatiksi. Union des Populations du Cameroun -puolue ajoi Kamerunin itsenäisyyttä, mutta se kiellettiin 1950-luvulla. Se kävi sotaa ranskalaisia ja sitten kamerunilaisia joukkoja vastaan vuoteen 1971 asti. Vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi Kamerunin tasavallaksi presidentti Ahmadou Ahidjon johdossa. Brittiläisen Kamerunin eteläinen osa liittyi siihen seuraavana vuonna ja muodosti Kamerunin liittotasavallan. Maa nimettiin Kamerunin yhdistyneeksi tasavallaksi vuonna 1972 ja Kamerunin tasavallaksi vuonna 1984.

Keski-Afrikan tasavalta eli Keski-Afrikka (lyh. CAR) on tasavalta keskisessä Afrikassa. Keski-Afrikan tasavalta on sisämaavaltio ja sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Tšad, idässä Sudan ja Etelä-Sudan, etelässä Kongon demokraattinen tasavalta sekä Kongon tasavalta ja lännessä Kamerun. Maan yli viisi miljoonaa asukasta puhuvat yhteensä yli 80 kieltä, ja eri etnisten ryhmien välisenä lingua francana toimii kreolipohjainen sangon kieli.

Keski-Afrikan tasavallassa on runsaat luonnonvarat, joihin kuuluu muun muassa timantteja, kultaa, kobolttia ja uraania. Tästä huolimatta maa on erittäin köyhä ja alikehittynyt. Vuonna 2017 maan ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohti laskettuna oli maailman alhaisinWorld Economic Outlook Database, January 2018, International Monetary Fund. Päivitetty 12.4.2017. Viitattu 22.6.2021. , ja vuonna 2018 maassa oli inhimillisen kehityksen indeksin mukaan maailman alhaisin elintaso. Maa on 2000-luvulla kärsinyt myös useista poliittisista levottomuuksista.

Kartta - Keski-Afrikan tasavalta 

Komorien liitto eli Komorit on saaristovaltio Komorien saaristossa Mosambikin kanaalin pohjoisosassa Intian valtamerellä. Valtio koostuu kolmesta saaresta: Iso-Komori eli Grande Comore, Mohéli ja Anjouan. Komorien saariryhmään kuuluva Mayotte on Ranskan hallinnassa, mutta Komorien liiton hallitus katsoo sen kuuluvan osaksi liittoa. Vuoteen 2003 valtion virallinen nimi oli Komorien islamilainen liittotasavalta.

Komorien liittovaltion muodostavat kolme saarta: Iso-Komori (N’gazidja), Anjouan (Ndzuwani), Mohéli (Mwali) ja neljä kuntaa: Domoni, Fomboni, Moroni ja Moutsamoudou.

Kongon demokraattinen tasavalta on valtio Keski-Afrikassa. Se sijaitsee päiväntasaajalla, Kongojoen ympäristössä. Se on pinta-alaltaan ja väestöltään Afrikan viiden suurimman valtion joukossa. Runsaista luonnonvaroista huolimatta väestöstä merkittävä osa elää köyhyydessä, ja nälkä ja tarttuvat taudit vaivaavat monia. Maan itäosissa on jatkuvasti levotonta. Kongossa asuu yli 200 eri etnistä ryhmää, jotka puhuvat yli 200 kieltä. Maan virallinen kieli on ranska.

Erotuksena Kongon tasavallasta eli Brazzavillen Kongosta maasta käytetään toisinaan täsmennystä Kinshasan Kongo tai Kongo-Kinshasa maan pääkaupungin mukaan. Kongon naapurimaat ovat Kongon tasavalta, Keski-Afrikan tasavalta, Etelä-Sudan, Uganda, Ruanda, Burundi, Sambia, Tansania ja Angola. Maalla on pieni 37 kilometriä pitkä rannikkokaistale Guineanlahdella.

Kongon tasavalta eli Brazzavillen Kongo eli Kongo-Brazzaville on valtio Keski-Afrikassa. Kongon tasavalta sijaitsee alueella, jonka Ranska valloitti itselleen vuonna 1875 Teken ja Luangun kuningaskunnista. Maa itsenäistyi vasta vuonna 1960. Kongon tasavalta oli marxilais-leniniläinen yksipuoluevaltio vuosina 1970–1991.

Maan väkiluku on nykyisin vajaat viisi miljoonaa. Kongon tasavallan pinta-ala on 342 000 neliökilometriä.

Madagaskarin tasavalta eli Madagaskar on saarivaltio Intian valtameressä noin 640 kilometrin päässä Afrikan itärannikosta. Välimatkan lisäksi sitä erottaa Afrikan mantereesta 165 miljoonaa vuotta evoluutiota, minkä vuoksi saaren eläimistöstä on kehittynyt ainutlaatuinen. Myös saarella puhuttu malagassin kieli poikkeaa afrikkalaisista kielistä, sillä se kuuluu austronesialaiseen kielikuntaan ja on tämän sisällä yksi malaijilais-polynesialaisista kielistä.

Madagaskar satelliittikuvassa syyskuussa 2003. Madagaskarin pinta-ala on 587 041 neliökilometriä. Se on maailman neljänneksi suurin saari sekä suurin, jonka kattaa kokonaan itsenäinen valtio. Canal des Pangalanes on kanaalien yhdistämien luonnollisten sekä tekojärvien ketju, joka jatkuu maan itäisen rannikon suuntaisesti noin 600 kilometriä (noin kaksi kolmasosaa saaren pituudesta). Madagaskarin korkein vuori on Maromokotro (2 876 m).

Malin tasavalta eli Mali on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Algeria, idässä Niger, etelässä Burkina Faso ja Norsunluurannikko, lounaassa Guinea sekä lännessä Senegal ja Mauritania.

Siirtomaa-aikoina nykyisen Malin alueesta käytettiin nimeä Ranskan Sudan. Mali on nimetty muinaisen Malin kuningaskunnan mukaan. Mali on Afrikan unionin jäsenmaa ja pinta-alaltaan Afrikan kahdeksanneksi ja maailman 23. suurin valtio. Maa itsenäistyi useimpien muiden afrikkalaisten siirtomaiden tavoin 1960-luvulla (vuonna 1960).

Marokon kuningaskunta (, berberiksi 120px) eli Marokko on valtio Afrikan luoteisosassa. Marokon rajanaapureina ovat pohjoisessa Espanja, idässä Algeria ja etelässä Mauritania (jos Länsi-Sahara lasketaan osaksi Marokkoa). Marokolla on pitkä rantaviiva, joka ulottuu Atlantin valtamereltä Gibraltarinsalmen kautta Välimerelle asti. Marokon eteläinen raja on kiistanalainen. Marokko pitää Länsi-Saharan aluetta omanaan ja on pitänyt hallinnassaan suurinta osaa alueesta vuodesta 1975 lähtien.

Marokon virallinen uskonto on islam Muslimien osuus väestöstä on 99 %. Maan viralliset kielet ovat arabia ja berberikieli tamazight, mutta ranskan kieltä käytetään yleisesti ja etenkin hallinnollisissa asioissa. Maa on Ranskan entinen siirtomaa. Marokon kuninkaalla on laajat valtaoikeudet.

Mauritanian islamilainen tasavalta eli Mauritania on noin neljän miljoonan asukkaan islamilainen valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapurit ovat Marokon hallitsema Länsi-Sahara, Algeria, Mali ja Senegal. Laaja, mutta harvaan asuttu maa ulottuu Atlantin rannikolta Saharan autiomaahan.

Nykyisen Mauritanian alueella asui ensimmäisinä soninkejen esi-isiä. Berberiheimot saapuivat alueelle 300-luvulta alkaen 700-luvulle, ja alkuperäisasukkaat joutuivat orjiksi tai pakenemaan pois maasta, erityisesti Senegaliin. Arabeja ja berbereitä tuli alueelle lisää. Vuoteen 1076 mennessä islamilaiset almoravidit olivat valloittaneet nykyisen Etelä-Mauritanian. Berberit hyökkäilivät arabeja vastaan 500 vuoden ajan. Berberien viimeinen kapinayritys oli Mauritanian 30-vuotinen sota, joka päättyi vuonna 1674 Beni Hassanin johtaman arabiheimon voittoon. Hänen sotilaidensa jälkeläisistä tuli Maurtitanian maurien ylintä yhteiskuntaluokkaa. Hassanin nimi näkyy maan yleisimmässä kielessä, hassaniyyassa. Kieli yhdistää yläluokan ”valkoisia maureja” ja heidän alistamiaan ”mustia maureja”, joiden esi-isissä on enemmän alueen alkuperäisasukkaita.

Mauritiuksen tasavalta eli Mauritius on saarivaltio Intian valtameressä 900 kilometriä Madagaskarista itään. Yhdessä Réunionin ja Rodriguesin kanssa Mauritiuksen saari muodostaa Maskareenien saariryhmän.

Yhteiskunnallisesti Mauritius on Afrikan maaksi poikkeuksellinen. Koko itsenäisyyden ajan siellä on vallinnut toimiva monipuoluedemokratia, ja maassa on melko pitkälle kehittynyt hyvinvointi.

Mayotte eli Mahoré on Ranskan merentakainen departementti ja aluehallinto, joka sijaitsee Komorien saaristossa Mosambikin kanaalin pohjoispäässä Intian valtameressä, Madagaskarin pohjoisosan ja Mosambikin pohjoisosan välissä, lähellä Komoreja. Mayotte olikin osa Ranskan hallitsemia Komoreja, kunnes muut Komorit itsenäistyivät vuonna 1975 Mayotten saaren jäädessä osaksi Ranskaa. Sen pääkaupunki on Mamoudzou. Mayottella oli vuonna 2020 arviolta 279 500 asukasta. Saarilla asuu alkuperältään arabialaista, afrikkalaista ja madagaskarilaista väestöä. Mausteet, kaakao ja kookospähkinät kuuluvat Mayotten tärkeimpiin maataloustuotteisiin. Mayottella on oma Internet-maatunnus, .yt.

Nigerin tasavalta eli Niger on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Nigeria, Tšad, Libya, Algeria, Mali, Burkina Faso ja Benin. Maa itsenäistyi vuonna 1960, ja se oli sotilaiden hallitsema ja sillä oli yksipuoluejärjestelmä vuoteen 1991 asti.

Suurin osa Nigerin 1,27 miljoonan neliökilometrin pinta-alasta on Saharan autiomaata ja Sahelia. Niinpä arviolta 22-miljoonainen väestö keskittyy maan eteläosaan. Nigerillä on suuret uraanivarat, mutta se on silti maailman köyhimpiä ja vähiten kehittyneitä maita.

Norsunluurannikon tasavalta eli Norsunluurannikko tai Côte d’Ivoire (lausutaan ) on yli 20 miljoonan asukkaan valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Liberia ja Guinea, pohjoisessa Mali ja Burkina Faso sekä idässä Ghana. Maan virallinen pääkaupunki on vuodesta 1983 ollut Yamoussoukro, mutta hallinto on käytännössä yhä keskittynyt suurimpaan kaupunkiin Abidjaniin.

Suomessa maata kutsutaan Norsunluurannikoksi. Ranskankielistä nimeä Côte d’Ivoire käytetään diplomaattisissa suhteissa. Norsunluurannikon hallituksen vuonna 1985 tekemän päätöksen mukaan maan nimi on kaikilla kielillä Côte d’Ivoire, eikä muita kuin ranskankielistä nimeä saa käyttää. Ulkomailla tätä ei kuitenkaan usein noudateta ja maahan viitataan usein englanninkielisellä nimellä Ivory Coast.

Päiväntasaajan Guinean tasavalta eli Päiväntasaajan Guinea on valtio Keski-Afrikan länsiosassa. Nimestään huolimatta se ei sijaitse aivan päiväntasaajan kohdalla, vaan päiväntasaaja kulkee Päiväntasaajan Guinealle kuuluvien saarten välistä, São Tomé ja Príncipen valtioon kuuluvan Ilhéu das Rolasin saaren läpi. Päiväntasaajan Guinea koostuu Biokon (ent. Fernando Po) ja Annobónin saarista sekä Río Munin alueesta mantereella.

Päiväntasaajan Guinean pääkaupunki on Biokon saarella sijaitseva Malabo, joskin uutta pääkaupunkia Oyalaa (virallisesti Ciudad de la Paz) on rakennettu mantereelle Río Munin alueelle.

Ruandan tasavalta eli Ruanda on pienehkö keskiafrikkalainen sisämaavaltio. Sen rajanaapureita ovat lännessä Kongon demokraattinen tasavalta, pohjoisessa Uganda, etelässä Burundi ja idässä Tansania. Sen pinta-ala on noin 26 000 neliökilometriä ja asukkaita on noin 12 miljoonaa. Ruanda on brittiläisen kansainyhteisön 54. jäsen (vuodesta 2009), vaikka sillä on historiallisia siteitä pikemminkin ranskankieliseen maailmaan Belgian entisenä siirtomaana.

Senegalin tasavalta eli Senegal on valtio läntisessä Afrikassa. Sen pinta-ala on 196 722 neliökilometriä ja väkiluku 18 miljoonaa. Maan pääkaupunki on Dakar, jossa on asukkaita noin kaksi miljoonaa. Senegal on Afrikan läntisin valtio ja sen naapurivaltiot ovat Gambia, Guinea-Bissau, Guinea, Mali ja Mauritania.

Nimensä Senegal on saanut Senegaljoesta. Gambia ja Gambiajoki jakavat Senegalia alueellisesti kahtia. Alueet poikkeavat toisistaan maantieteellisesti, kulttuurillisesti ja etnisesti.

Seychellien tasavalta eli Seychellit on saarivaltio Intian valtameressä noin 1 600 kilometriä Afrikan mantereesta itään, Madagaskarin pohjoispuolella. Seychellit koostuu noin 115 saaresta, joista 33 on asuttuja. Se on väkiluvultaan Afrikan pienin valtio.

Ranskalaiset tutkimusmatkailijat nimesivät saaret vuonna 1756 Ranskan valtiovarainministerin Jean Moreau de Séchellesin mukaan.

Togon tasavalta eli Togo on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Ghana, idässä Benin ja pohjoisessa Burkina Faso. Etelässä se rajoittuu Guineanlahteen, jonka rannikolla sijaitsee maan pääkaupunki Lomé. Maan talous on perustunut maanviljelyyn, jonka kulmakivet ovat kahvi, kaakao ja puuvilla. 2010-luvulla palvelut ovat nousseet suurimmaksi bruttokansantuotteen sektoriksi. Sijainti kauppareittien varrella on saanut aikaan sen, että ulkomaankauppa ja tuotteiden välitystoiminta ovat olleet tärkeitä jo vuosisatojen ajan. Siirtomaaisännät vetivät maan rajat, ja sen sisällä heimoristiriidat ovat jämähtäneet etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluksi.

Tunisian tasavalta eli Tunisia (, berberiksi: Tiedosto:Tunisia tifinagh.JPG) on valtio Pohjois-Afrikassa Välimeren etelärannikolla. Muinaisen Karthagon paikalle kohonnut maa ulottuu Välimereltä Saharan reunamille. Sen rajanaapureita ovat lännessä Algeria sekä etelässä ja idässä Libya. Tunisian pääkaupunki on Tunis. Maan lähes kahdentoista miljoonan asukkaan esi-isissä on berbereitä ja arabeja. Entisen siirtomaaisännän kieltä ranskaa käytetään yleisesti.

Tšadin tasavalta eli Tšad on sisämaavaltio Keski-Afrikassa rajanaapureinaan pohjoisessa Libya, idässä Sudan, etelässä Keski-Afrikan tasavalta, lounaassa Kamerun ja Nigeria sekä Niger lännessä.

Tšad on valtiona hyvin keinotekoinen ja kuin jakojäännös siirtomaavaltojen rajanvedoista. Lähes koko itsenäisyyden ajan sitä on raastanut sisällissota, kun pohjoisen arabit ja etelän pääosin kristityt mustaihoiset asukkaat ovat taistelleet elintilasta ja vallasta.

Yhdistynyt arabitasavalta (arabiaksi:الجمهورية العربية المتحدة al-Jumhūriyya al-ʿarabiyya al-muttaḥida) oli Egyptin ja Syyrian tasavaltojen muodostama liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1958–1961. Liittovaltio hajosi Syyriassa tapahtuneeseen sotilasvallankaappaukseen, mutta silti Egypti käytti itsestään Yhdistyneen arabitasavallan nimeä aina vuoteen 1971. Sana "arabitasavalta" sisältyy tänäkin päivänä Egyptin ja Syyrian virallisiin nimiin.

1. helmikuuta 1958 otettiin ensimmäiset askeleet kohti ensimmäistä panarabialaista valtiota, kun syyrialaiset poliitikot ja sotilashenkilöt ehdottivat Egyptin presidentille Gamal Abdel Nasserille näiden kahden valtion yhdistämistä. Nämä kaksi valtiota muodostaisivat alun yhdelle suurelle Panarabialle, johon muutkin arabivaltiot liittyisivät. Panarabialaisuudella oli suurta kannatusta Syyriassa, jossa arabinationalistit olivat Syyrian itsenäistymisestä 1943 lähtien tavoitelleet vanhaa Suur-Syyriaa tai suurta yhteistä arabien muodostamaa arabitasavaltaa. Syy siihen, minkä takia syyrialaiset halusivat yhteen Nasserin Egyptin kanssa, oli se, että Nasser oli vuoden 1956 Suezin kriisin jälkeen koko arabimaailman suuri sankari.

Ranskan eteläiset ja antarktiset alueet on Ranskan meren­takainen alue, johon kuuluu joukko saaria eteläisellä Intian valta­merellä sekä Adélienmaa Etelämantereella. Niitä hallitaan Saint-Denis’stä, Ranskan merentakaisen departementin, Réunionin pääkaupungista. Eteläisten ja antarktisen alueiden pinta-ala on 439 781 neliökilometriä. Alueella on vuoden ympäri noin 150 tutkijaa, kesäisin noin 300.

Khmerin tasavalta oli Kambodžan virallinen nimi vuodesta 1970 vuoteen 1975. Tänä aikana maa oli liittoutunut muun muassa Etelä-Vietnamin ja Yhdysvaltojen kanssa. Valtion pääkaupunkina toimi Phnom Penh ja sen väkiluku vuonna 1975 oli noin 7 894 000.

Tasavalta perustettiin kun Kambodžan kuningas Norodom Sihanouk syöstiin vallasta ja monarkia lakkautettiin. Tasavallan olemassaolon aikana Kambodža oli sisällissodassa hallituksen ja Pol Potin johtamien Punaisten khmerien kanssa. Tasavalta romahti 17. huhtikuuta 1975, jolloin Punaiset khmerit valtasivat Phnom Penhin.

Laosin demokraattinen kansantasavalta eli Laos on 7,1 miljoonan asukkaan sisämaavaltio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapureita ovat Thaimaa, Myanmar (entinen Burma), Kiina, Vietnam ja Kambodža. Maa on köyhä ja vuoristoinen. Laos on entinen Ranskan siirtomaa ja virallisesti sosialistinen valtio, jonka kulttuuria sävyttää buddhalaisuus. Laosin sademetsissä elää harvinaisia eläinlajeja.

Laosin nimi laon kielellä on Muang Lao [laau]. Kun Laos oli Ranskan vallassa, ranskalaiset kirjoittivat maan nimen monikossa les Laos. Tämä kirjoitusasu on vakiintunut myös muihin kieliin.

Libanonin tasavalta eli Libanon on 6,1 miljoonan asukkaan valtio Lähi-idässä Välimeren rannalla. Sen rajanaapureina ovat idässä ja pohjoisessa Syyria ja etelässä Israel.

Maan pääkaupunki on Beirut, joka sijaitsee Välimeren rannalla. Beirutissa on noin 1,8 miljoonaa asukasta.

Syyrian arabitasavalta eli Syyria on Lähi-idän valtio. Syyria rajautuu etelässä Jordaniaan ja Israeliin, lännessä Libanoniin ja Välimereen, pohjoisessa Turkkiin ja idässä Irakiin. Se on osa Levantin aluetta Välimeren itäpäässä.

Historiallisessa Syyriassa ovat sijainneet eräät maailman vanhimmista sivilisaatioista, kuten mahtavat Assyrian ja Babylonian valtakunnat. Syyrian alue on ollut kristinuskon syntysijoja ja keskiajalla alueesta tuli yksi islamin keskuksista. Uudella ajalla Syyria joutui osmanien vallan alle ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen siitä tuli Ranskan siirtomaa. Toisen maailmansodan yhteydessä maa itsenäistyi, mutta arabisosialistinen baath-puolue on hallinnut sitä totalitaarisesti vuodesta 1963. Vuonna 2011 maassa puhkesi arabikevääseen liittyneitä mellakoita. Nämä johtivat kesään 2011 mennessä sisällissotaan, jossa kapinalliset pyrkivät kaatamaan presidentti Bašar al-Assadin hallinnon.

Vietnam, virallisesti Vietnamin sosialistinen tasavalta , on valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Kambodža, Kiina ja Laos. Vietnamin pinta-ala on noin 330 000 neliökilometriä ja asukasluku yli 96,2 miljoonaa.

Vietnam oli vuodesta 111 eaa. tuhannen vuoden ajan osa kiinalaisia valtioita, kunnes vietnamilainen dynastia nousi valtaan 939. Vuoden 1471 jälkeen se valloitti Champa-kuningaskunnan nykyisessä Keski-Vietnamissa, ja vietnamilaisten asutus levisi etelään aina Mekongin suistoon asti. Vuonna 1858 Ranska aloitti siirtomaavalloitukset Etelä-Vietnamista, ja 1885 Annam, Tonkin ja Kotšinkiina liitettiin osaksi Ranskan Indokiinaa. Toisen maailmansodan ja Japanin miehityksen aikana maassa syntyi antikolonialistisia liikkeitä kuten Việt Minh, ja sodan jälkeen 2. syyskuuta 1945 vietnamilaiset kommunistit Ho Tši Minhin johdolla julistivat maan itsenäiseksi. Ranska ei halunnut luopua siirtomaastaan ja kävi sotaa aina vuoteen 1954, jolloin se kärsi tappion Điện Biên Phủn taistelussa.

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio. Sen naapurimaat ovat Ranska, Saksa, Alankomaat ja Luxemburg. Belgian pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta. Belgian pinta-ala on noin 30 500 neliökilometriä ja asukasluku on 11,5 miljoonaa. Asukkaista suurin osa on katolilaisia. Belgia on jakautunut kahteen merkittävään kieliyhteisöön, pohjoiseen hollanninkieliseen Flanderiin ja eteläiseen ranskankieliseen Valloniaan. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.

Belgian keskeinen sijainti Euroopassa nyky-Ranskan ja Saksan välissä on tehnyt sen alttiiksi suurvaltojen valtapyrkimyksille antiikin Rooman ajoista asti. Nykyisen Belgian aluetta ovat hallinneet niin Kaarle Suuri kuin Habsburgitkin. Belgia itsenäistyi 1800-luvulla ja sillä oli siirtomaita Afrikassa. Maailmansodissa se oli jälleen suurvaltojen välisten kiistojen näyttämönä, ja sotien jälkeen se oli perustamassa Natoa ja Euroopan unionia.

Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.

Italian pinta-ala on noin 300 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 59,2 miljoonaa.

Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta , on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä. Maa käsittää Manner-Kreikan lisäksi myös laajan saariston. Kreikan väkiluku on noin 10,8 miljoonaa ja pinta-ala 131 957 neliökilometriä. Sen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Ateena.

Kreikan sijainti on strateginen Euroopan, Aasian ja Afrikan risteämäkohdassa. Maan naapurimaat ovat Albania, Pohjois-Makedonia, Bulgaria ja Turkki. Kreikka jaetaan perinteisesti yhdeksään maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat Manner-Kreikan Keski-Kreikka, Peloponnesos, Thessalia, Epeiros, Makedonia ja Traakia sekä saariston Egeanmeren saaret, Jooniansaaret ja Kreeta. Kreikka on vuoristoinen ja maanjäristysherkkä. Saaristoon kuuluu laskutavasta riippuen 2 000–6 000 saarta. Maan rannikko on Euroopan pisin.

Luxemburg eli Luxemburgin suurherttuakunta on noin puolen miljoonan asukkaan perustuslaillinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euroopassa. Sen naapurimaat ovat Ranska, Belgia ja Saksa.

Luxemburg on Euroopan unionin pienimpiä jäsenvaltioita. Sen pinta-alasta (2 586 km²) noin kaksi kolmannesta on alavaa maatalousseutua, mutta pohjoisin kolmannes on vuoristoista Ardennien aluetta. Vuosisatojen varrella maa on ollut välillä itsenäinen herttuakunta, mutta usein osa naapurimaitaan Ranskaa, Saksaa ja Alankomaita. Luxemburg on toiminut aktiivisesti Euroopan unionissa alusta alkaen, ja monien kansainvälisten elimien päämajat ovat Luxemburgissa. Maan vauraus syntyi aikoinaan terästeollisuudesta, mutta viime vuosikymmeninä pankkitoiminta on noussut tärkeämmäksi.

43.73278°N, 7.41972°W Monacon ruhtinaskunta eli Monaco (ranskaksi Principauté de Monaco, monegassiksi Principatu de Múnegu) on valtio Euroopassa. Se on pinta-alaltaan maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio heti Vatikaanin jälkeen. Valtion pinta-ala on 2,08 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 38 350. Ainoa rajanaapuri Ranska ympäröi maata pohjoisen, lännen ja osittain etelän puolelta. Kaakkois- ja itäpuolella Monaco rajautuu Välimereen.

Monacon nimi tulee kreikkalaisesta 500-luvulla eaa. perustetusta Monoikoksen siirtokunnasta.

Ranskan tasavalta eli Ranska (ransk. France) [] on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

Merentakaiset alueet mukaan luettuna Ranskan pinta-ala on ja väkiluku on noin 67,5 miljoonaa. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termillä France métropolitaine, sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitsee välimerenilmasto. Euroopan Ranskan pinta-ala on, joten se on maanosansa kolmanneksi laajin valtio Venäjän ja Ukrainan jälkeen.

Sveitsi (,retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (, lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.

Sveitsi on liittovaltio, joka koostuu 26 kantonista. Sen naapurimaat ovat pohjoisessa Saksa, etelässä Italia, idässä Itävalta ja Liechtenstein sekä lännessä Ranska. Sveitsillä ei virallisesti ole pääkaupunkia, mutta Bern, joka on maan viidenneksi suurin kaupunki, toimii de facto pääkaupunkina. Suurin kaupunki väkiluvultaan on Zürich, jossa asuu noin 400 000 ihmistä.

Vatikaani, myös Vatikaanivaltio , on Italian pääkaupungin Rooman ympäröimä, pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio. Pinta-alaltaan se on vain 44 hehtaaria.

Vatikaanin suvereeni valtionpäämies on paavi. Valtiomuodoltaan Vatikaani on absoluuttinen monarkia, missä paavilla on täydellinen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta. Käytännössä ylintä valtaa käyttävät paavin lisäksi tämän nimittämät kardinaalit, joiden tehtäviin kuuluu muun muassa paavin valitseminen. Puhekielessä Vatikaanilla voidaankin tarkoittaa paitsi valtiota itseään, myös katolisen kirkon ylintä johtoa.

Guadeloupe (virallisesti Guadeloupen departementti) on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue (département d'outre-mer ja myös région). Useasta saaresta muodostuneen deparementin pinta-ala on 1 628 neliökilometriä. Osana Ranskaa se on myös osa Euroopan unionia ja euroaluetta. Asukkaita on 403 355 (vuonna 2010).

Soufrièren huippu Guadeloupe sijaitsee Pienillä Antilleilla Karibianmeren itäosassa. Sen läheisimmät naapurit ovat Britanniaan kuuluva Montserrat luoteessa ja Dominica etelässä.

Haitin tasavalta eli Haiti on noin yhdentoista miljoonan asukkaan valtio Karibianmerellä. Haitin valtio käsittää pääosin Hispaniolan länsiosan, itäistä osaa hallitsee Dominikaaninen tasavalta. Haiti oli Ranskan siirtomaa, joka tunnettiin nimellä Saint-Domingue.

Haiti on pinta-alaltaan Karibianmeren kolmanneksi suurin valtio ja asukasluvultaan suurimpia. Haiti itsenäistyi 1. tammikuuta 1804 Ranskasta. Siitä tuli maailman ensimmäinen mustaihoisten hallitsema tasavalta, mutta hallinto oli epävakaata: 200 vuoden aikana Haitissa on tehty 32 vallankaappausta. Vuonna 1915 Yhdysvaltain presidentin Woodrow Wilsonin johdolla Yhdysvallat hyökkäsi Haitiin ja miehitti maata vuoteen 1934 asti. Vuodesta 1956 maata hallitsivat 30 vuoden ajan isä ja poika Duvalier, joiden diktatuurin aikana korruptio ja salaisen poliisin tekemät murhat kurjistivat oloja entisestään.

Kanada (engl. ja ) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio, jonka valtionpäämies on kulloinkin hallitseva Yhdistyneen kuningaskunnan monarkki. Tällä hetkellä hallitsijana toimii Kanadan kuningas Charles III, joka on myös 14 muun itsenäisen kansainyhteisön maan päämies. Monarkkia maassa edustaa ja toimii hänen puolestaan Kanadan kenraalikuvernööri.

Kanadalla on pitkät maarajat Yhdysvaltojen kanssa etelässä ja luoteiskulmassa myös Yhdysvaltoihin kuuluvan Alaskan osavaltion suuntaan. Lisäksi vuonna 2022 Kanada ja Tanska sopivat pienen asumattoman Hansinsaaren jakamisesta Kanadan ja Tanskalle kuuluvan Grönlannin kanssa. Tämän johdosta Kanadalla on maarajaa myös Tanskan kanssa. Pohjoisessa Kanada rajoittuu Pohjoiseen jäämereen (aluevesiraja Tanskan Grönlannin kanssa koillisessa), idässä Atlantin valtamereen (aluevesiraja Ranskan Saint-Pierre ja Miquelonin kanssa) ja lännessä Tyyneenmereen. Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio (noin 10 miljoonaa neliökilometriä). Harvaan asutun maan väkiluku oli vuonna 2022 noin 38,5 miljoonaa. Kanadan viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Kanadan pääkaupunki on Ottawa ja suurin kaupunki on Toronto. Kanada on Kansainyhteisön, Yhdistyneiden kansakunnan (YK) ja Naton jäsen.

Martinique on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue (département d’outre-mer, DOM) Länsi-Intiassa Karibianmerellä. Se on Pienten Antillien saari, ja sen pinta-ala on noin 1 128 neliökilometriä ja asukasluku 397 728 (vuonna 2011). Rantaviivaa on 350 kilometriä. Pääkaupunki on Fort-de-France. Koska Martinique kuuluu Ranskaan, se on myös osa Euroopan unionia ja euroaluetta.

Martinique on kuuluisa kirjailijoistaan ja 1980-luvulla kehittyneestä zouk-musiikista. Vientituotteita ovat muun muassa rommi, sokeri ja ananas.

Saint Vincent ja Grenadiinit on pieni saarivaltio Karibianmerellä. Se kuuluu Yhdistyneen kuningaskunnan johtamaan Kansainyhteisöön. Rehevän ja vuoristoisen pääsaaren lisäksi se muodostuu rikkaiden lomailijoiden suosimista korallisaarista. Banaanit olivat varsinkin aiemmin talouden perusta.

Valtion noin 104 000 asukkaasta 95 prosenttia asuu Saint Vincentin saarella. Yli 80 prosenttia on afrikkalaista alkuperää, sillä maata hallinneet siirtomaaisännät pakkosiirsivät alkuperäisväestön muualle ja toivat tilalle orjia Afrikasta työskentelemään plantaaseilla. Maatalous on ollut aina tärkeä elinkeino, joten tulivuorenpurkaukset ja hurrikaanit ovat olleet tuhoisia taloudelle.

Saint-Barthélemy (myös nimiä Saint Barts, Saint Barths tai Saint Barth käytetään) on Karibialla sijaitseva Ranskan merentakainen yhteisö, johon kuuluu pääsaaren Saint-Barthélemyn lisäksi useita pienempiä saaria. Saint-Barthélemy sijaitsee noin 200 kilometriä Guadeloupesta pohjoiseen. Se on 17,5 km pitkä ja 4 km leveä. Saaren pinta-ala on 21 km² ja koko alueen 24 km². Siellä oli noin 9 430 asukasta vuoden 2014 arvioissa.

Syyskuussa 2017 hurrikaani Irma tuhosi saaren rakennuskannan ja infrastruktuurin lähes kokonaan.

Saint-Martin, virallisesti Saint-Martinin yhteisö (ransk. Collectivité de Saint-Martin), on Ranskan merentakainen paikallishallintoalue (ransk. Collectivités d’outre-mer). Siihen kuuluu kaksi kolmasosaa Saint-Martinin saaresta, eteläisin kolmannes muodostaa Alankomaihin kuuluvan Sint Maartenin. Hallintoalueen pinta-ala 53 neliökilometriä ja asukkaita on noin 32 000 (2016). Hallintoalueen pääkaupunki on Marigot.

Saint-Martin oli vuoteen 2007 osa Guadeloupea, mutta on siitä lähtien ollut oma hallintoalueensa vuonna 2003 pidetyn kansanäänestyksen perusteella.

Saint-Pierre ja Miquelon on Ranskalle kuuluva saariryhmä Newfoundlandin etelärannikon edustalla. Saariryhmän pinta-ala on noin 242 neliökilometriä ja väkiluku jonkin verran alle 6 000. Saariryhmän pääkaupunki on Saint-Pierre.

Ensimmäinen tutkimusmatkailija saarilla oli todennäköisesti portugalilainen João Álvares Fagundes, joka rantautui sinne vuonna 1520. Jacques Cartier vaati niitä Ranskalle 14 vuotta myöhemmin. Saaren asuttivat 1600-luvun alussa 30 kalastajaa. Ensimmäinen pysyvä kalastuskylä perustettiin vuonna 1604, ja ensimmäiset asukkaat olivat pääosin baskeja, normandialaisia ja bretoneita Ranskan länsiosista.

Trinidad ja Tobago eli Trinidad-Tobago on Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla Karibianmerellä sijaitseva saarivaltio, joka sijaitsee Venezuelan rannikosta yksitoista kilometriä pohjoiseen. Valtion pääsaaret ovat Trinidad sekä Tobago, joista Trinidad on suurempi sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan. Kahden pääsaaren lisäksi valtioon kuuluu 21 pienempää saarta.

Trinidad ja Tobago on ollut itsenäinen vuodesta 1962 ja tasavalta vuodesta 1976 alkaen. Virallinen kieli on englanti. Asukkaista 40 prosenttia on afrikkalaistaustaisia, ja intialaistaustaisia on lähes saman verran. Entinen sokerin ja kaakaon tuottaja saa nykyisin tuloja öljystä ja maakaasusta. Se tunnetaan myös calypso-musiikin ja steelpan-soittimen kotimaana.

Amerikan yhdysvallat (, lyh. USA ) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista. Se on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin valtio. Maapinta-alaltaan Yhdysvallat on maailman neljänneksi laajin valtio, vesialueet mukaan luettuna se on maailman kolmanneksi laajin.

Yhdysvaltain väestö on etnisesti ja sosioekonomiselta asemaltaan varsin moninainen: se on muotoutunut toisen vuosituhannen jälkipuoliskolla ensisijaisesti eurooppalaisista siirtolaisista ja toissijaisesti Afrikasta tuoduista orjista. Tuonnempana Yhdysvallat on saanut muuttovoittoa latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta.

Ranskan Polynesia on Ranskan merentakainen paikallishallintoalue. Se sijaitsee keskellä Tyyntämerta Polynesian saaristossa. Ranskan Polynesia koostuu 118 saaresta ja atollista, joiden yhteispinta-ala on yli 4 000 neliökilometriä ja asukasluku vuoden 2017 väestönlaskennan mukaan 281 674. Pääosa väestöstä asuu Seurasaariin kuuluvalla Tahitin saarella, jossa sijaitsee myös pääkaupunki Papeete. Vaikka Ranskan Polynesia onkin Ranskan paikallishallintoalue, se ei kuulu Euroopan unioniin. Ranskan Polynesian virallinen kieli on ranska ja valuutta CFP-frangi. Polynesialaiset uudisasukkaat saapuivat Ranskan Polynesiaan arviolta vuosien 200 eaa. – 400 jaa. välisenä aikana. Ensimmäiset eurooppalaiset havainnot saarista tehtiin 1500-luvun alkupuolella, ja ensimmäiset kohtaamiset tapahtuivat vuosisadan loppupuolella. 1700-luvun lopulta lähtien saarille saapui lähetyssaarnaajia ja 1800-luvulla alue päätyi Ranskan haltuun. Ranska suoritti Tuamotun atolliketjuun kuuluvilla Moruroan ja Fangataufan atolleilla paljon kritiikkiä saaneita ydinkokeita vuodesta 1966 vuoteen 1996.

Ranskan Polynesiassa vallitsee lämmin trooppinen ilmasto. Koillisesta ja kaakosta puhaltavat pasaatituulet tuovat alueelle kaksi vuodenaikaa. Huhtikuusta lokakuuhun kestävän kuivan talvikauden aikana ilmasto viilenee kaakosta puhaltavien pasaatituulten vuoksi, ja heinä- ja elokuu ovat vuoden viileimmät kuukaudet. Marraskuusta maaliskuuhun kestävän sadekauden aikana lämpötilat kohoavat ja sateet lisääntyvät ja voimistuvat. Sadekauden aikana saattaa esiintyä trooppisia hirmumyrskyjä. Saaristojen väliset ilmastoerot ovat pienehköjä. Etelämpänä sijaitsevilla Australsaarilla lämpötilat ovat matalampia kuivan kauden aikana. Pohjoisempana sijaitsevilla Marquesassaarilla kuiva kausi ajoittuu elo- ja joulukuun välille. Tuamotusaarilla vuosittainen sademäärä jää maaston tasaisuuden vuoksi pienemmäksi. Tuliperäisillä saarilla, kuten Tahitilla, Moorealla ja Bora Boralla, esiintyy mikroilmastoja riippuen esimerkiksi sijainnista ja korkeudesta. Itäiset rannikot altistuvat enemmän pasaatituulille, joten niillä vuosittainen sademäärä on korkeampi.

Uudet-Hebridit, virallisesti Uusien-Hebridien yhteishallintoalue oli nykyisin Vanuatuna tunnetun saariryhmän siirtomaa-aikainen nimi. Uudet-Hebridit saivat nimensä Skotlannissa sijaitsevilta Hebrideiltä. Alkuperäisasukkaat olivat asuttaneet saaria kolmen tuhannen vuoden ajan ennen portugalilaisen Pedro Fernández de Quirósin johtamien eurooppalaisten saapumista vuonna 1606. Sekä Yhdistynyt kuningaskunta että Ranska perustivat saarille siirtomaan pian James Cookin vierailun jälkeen.

Maat solmivat sopimuksen, joka teki saarista niiden yhteishallintoalueen. Sopimus jakoi Uudet-Hebridit englanninkieliseen ja ranskankieliseen alueeseen. Yhteishallinto jatkui vuoteen 1980 asti, jolloin Uudet-Hebridit itsenäistyivät ja niistä tuli Vanuatun tasavalta.

Uusi-Kaledonia on Ranskalle kuuluva erityisyhteisö Tyynenmeren keskellä. Maantieteellisesti se on osa Melanesiaa. Uuden-Kaledonian pinta-ala on 18 575 neliökilometriä ja asukasluku on vuoden 2011 arvion mukaan 256 275. Yhteisön pääkaupunki on Nouméa. Vuoteen 1998 Uusi-Kaledonia oli Ranskan merentakainen alue, mutta se sai vuonna 1998 solmitulla sopimuksella erityisaseman ja muita alueita enemmän itsehallintoa. Uuden-Kaledonian itsenäistymisestä järjestettiin kansanäänestys marraskuussa 2018, lokakuussa 2020 ja joulukuussa 2021, joissa enemmistö äänestäjistä kannatti Ranskan osana pysymistä.

Wallis ja Futuna eli virallisesti Wallisin ja Futunan yhteisö on Ranskan merentakainen alue eteläisellä Tyynellämerellä. Alue koostuu kolmesta pääsaaresta, Wallisista (Uvéa), Futunasta ja Alofista, sekä noin 20 pienemmästä saaresta ja luodosta. Saarista vain Wallis ja Futuna ovat asuttuja. Wallis ja sen pääkaupunki Mata-Utu on alueen hallinnollinen keskus. Saarten asukasluku laskee jatkuvasti, ja vuonna 2018 asukkaita oli noin 11 600.

Argentiinan tasavalta eli Argentiina (, IPA: [reˈpuβlika aɾxenˈtina] ) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla. Argentiina ulottuu trooppisesta pohjoisesta Etelä-Amerikan antarktiseen eteläkärkeen. Sen naapurimaita ovat Bolivia, Brasilia, Chile, Paraguay ja Uruguay. Argentiina on pinta-alaltaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio ja se on Brasilian jälkeen Etelä-Amerikan toiseksi suurin. Se ulottuu tropiikista 54. leveyspiirille ja sen maisemat vaihtelevat Andien jäätiköistä pampan lakeuksille ja Amazonin sademetsään. Maan eläinpopulaatioon kuuluu niin apinoita, jaguaareja kuin pingviinejäkin.

Argentiina on YK:n perustajajäsen ja kuuluu G20-maihin. Argentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä on toisinaan käytetty yhteisnimitystä ABC-valtiot. 1800-luvun alussa itsenäistyneen valtion johdossa ovat vuorotelleet niin sotilaat, konservatiivit kuin vasemmistolaisetkin johtajat.

Ranskan Guayana, viralliselta nimeltään Guayanan merentakainen departementti , on Ranskan merentakainen departementti ja hallintoalue Etelä-Amerikassa, Karibianmeren rannalla Surinamen ja Brasilian välissä. Osana Ranskaa se on myös osa Euroopan unionia ja euroaluetta.

Ensimmäiset arkeologiset todisteet Ranskan Guayanan asukkaista ovat 5000-luvulta eaa. Arawakeja saapui 200-luvun lopulla, ja karibit ajoivat heidät pois 700-luvulla. Eurooppalaiset saapuivat Ranskan Guayanaan 1500-luvulla, mutta ensimmäiset siirtokunnat perustettiin vasta 1600-luvulla. Varhaisimmat siirtokunnat kärsivät sisäisistä ristiriidoista, huonoista suhteista intiaaneihin ja karusta elämänlaadusta, kuten keltakuume-epidemioista.