Kyūshū (Kyushu)
Kyūshū (, ”yhdeksän provinssia”) on Japanin pääsaarista eteläisin ja kolmanneksi suurin. Se sijaitsee Honshūn ja Shikokun saarten lounais- ja Korean niemimaan kaakkoispuolella Tyynessä valtameressä. Lännessä se rajautuu Itä-Kiinan mereen. Honshūsta Kyūshūn erottaa Shimonosekinsalmi ja Koreasta Tsushimansalmi. Ryūkyūsaaret ja niiden suurin saari Okinawa muodostavat ketjun Kyūshūn eteläpuolelle; Japanin epävirallisessa aluejaossa Kyūshū ja Ryūkyūsaaret niputetaan usein yhteen, ja pohjoisimmat Ryūkyūsaaret kuuluvatkin pääosin Kyūshūlla sijaitsevaan Kagoshiman prefektuuriin.
Kyūshūn saaren pinta-ala on 36 719 neliökilometriä. Saari jakautuu seitsemään prefektuuriin, jotka ovat Fukuoka, Kagoshima, Kumamoto, Miyazaki, Nagasaki, Ōita ja Saga. Prefektuurien alueella on noin 13 170 000 asukasta eli 10,3 prosenttia Japanin koko väkiluvusta (vuonna 2009). Saaren tärkeimmät keskukset ovat sen teollistuneessa pohjoisosassa sijaitsevat Fukuokan, Kita-Kyūshūn ja Nagasakin kaupungit. Saari on ilmastoltaan subtrooppinen ja maaperältään tuliperäinen; Kyūshūlla sijaitseva Aso on maailman suurin aktiivinen tulivuoren kraatteri.
Kyūshū on saanut nykyisen nimensä ”yhdeksän provinssia” aiemmilta yhdeksältä provinssilta, joihin saari jakautui ennen Meiji-restauraatiota. Saaren vanhoihin nimiin kuuluvat Kyūkoku (九国, ”yhdeksän maata”), Chinzei (鎮西) ja Tsukushi-shima (筑紫島).
Kyūshūn saaren pinta-ala on 36 719 neliökilometriä. Saari jakautuu seitsemään prefektuuriin, jotka ovat Fukuoka, Kagoshima, Kumamoto, Miyazaki, Nagasaki, Ōita ja Saga. Prefektuurien alueella on noin 13 170 000 asukasta eli 10,3 prosenttia Japanin koko väkiluvusta (vuonna 2009). Saaren tärkeimmät keskukset ovat sen teollistuneessa pohjoisosassa sijaitsevat Fukuokan, Kita-Kyūshūn ja Nagasakin kaupungit. Saari on ilmastoltaan subtrooppinen ja maaperältään tuliperäinen; Kyūshūlla sijaitseva Aso on maailman suurin aktiivinen tulivuoren kraatteri.
Kyūshū on saanut nykyisen nimensä ”yhdeksän provinssia” aiemmilta yhdeksältä provinssilta, joihin saari jakautui ennen Meiji-restauraatiota. Saaren vanhoihin nimiin kuuluvat Kyūkoku (九国, ”yhdeksän maata”), Chinzei (鎮西) ja Tsukushi-shima (筑紫島).
Kartta - Kyūshū (Kyushu)
Kartta
Maa (alue) - Japani
 |
 |
| Japanin lippu | |
Japani koostuu yli 3 000 saaresta, joista suurimmat ovat Honshū, Hokkaidō, Kyūshū ja Shikoku. Valtaosa saarista on vuoristoisia ja monet myös tuliperäisiä; esimerkiksi Japanin korkein vuorenhuippu Fuji on tulivuori. Maan asukasluku on maailman yhdenneksitoista suurin, lähes 126 miljoonaa henkeä. Suur-Tokion alue, johon kuuluu Tokion kaupunki ja useita ympäröiviä prefektuureja, on maailman suurin metropolialue yli 30 miljoonalla asukkaallaan.
Valuutta / Kieli
| ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
|---|---|---|---|
| JPY | Japanin jeni (Japanese yen) | ¥ | 0 |
| ISO | Kieli |
|---|---|
| JA | Japanin kieli (Japanese language) |