Kartta - Kreeta (Crete)

Kreeta on Kreikan saari, joka sijaitsee itäisellä Välimerellä Egeanmeren etelälaidalla. Se on koko Kreikan suurin ja Välimeren viidenneksi suurin saari. Kreeta on itä–länsisuunnassa noin 250 kilometrin pituinen, pohjois-eteläsuunnassa 12–60 kilometrin levyinen, ja sen pinta-ala on 8 303 neliökilometriä. Saaren asukasluku oli vuoden 2011 väestönlaskennassa 622 913. Hallinnollisesti Kreeta muodostaa oman alueensa eli periferiansa, Kreetan alueen, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria. Kreetan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Iraklion, ja sen muut suurimmat kaupungit ovat Chaniá, Réthymno, Ágios Nikólaos, Ierápetra ja Siteía. Saarella vallitsee leuto välimerenilmasto.

Kreetalla noin vuosina 2600–1400 eaa. kukoistanut minolainen kulttuuri oli sekä Kreikan että koko Euroopan ensimmäinen merkittävä korkeakulttuuri. Minolaiskauden jälkeen saarta hallitsivat mykeneläiset ja doorilaiset. Sittemmin Kreeta oli osa Rooman valtakuntaa, Bysanttia, Venetsiaa ja Osmanien valtakuntaa, ennen kuin se 1900-luvun alussa tuli osaksi Kreikkaa. Vuosisatojen ajan saari tunnettiin italiankielisellä nimellä Candia. Antiikin roomalaiset kutsuivat saarta latinaksi nimellä Creta ja turkiksi saari on Girit tai Kirid.

Nykyisin saari on suosittu matkailukohde, jonka nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Knossoksen ja Faistoksen minolaiskaupunkien rauniot, Samarián rotko sekä venetsialainen Chanián vanhakaupunki sekä satama.

Kreetan rannikolla on sadoittain eri kokoisia uimarantoja. Pohjoisrannikolla on suurempia rantoja, kuten Málian, Réthymnon ja Ágios Nikólaoksen rannat. Etelärannikon rannat ovat pohjoisrannikkoa pienempiä ja sijaitsevat pääasiassa lahtien pohjukoissa. Niistä mainitsemisen arvoisia ovat esimerkiksi Plakiáksen ja Mátalan rannat. Monet saaren rannoista sijaitsevat sen syrjäisissä osissa, joihin johtavat vain mutkaiset ja kapeat tiet. Kreetan koilliskulmalla sijaitseva Vái on yksi saaren suosituimmista rannoista, sillä siellä kasvavat Euroopan ainoat kotoperäiset palmut.