Kartta - Klaipėda

Klaipėda
[[Klaipėdan sataman kautta kulkee noin 20 miljoonaa tonnia lastia joka vuosi Klaipėda on Liettuan kolmanneksi suurin kaupunki ja samalla maan suurin rannikkokaupunki. Se on myös maan ainoa satama Itämerellä. Kaupungissa oli 160 361 asukasta vuonna 2012. Klaipėdan väkiluku on ollut laskussa vuoden 1989 lukemasta 204 248. Kaupungin satama leviää noin kymmenen kilometriä pitkälle rantakaistaleelle ja on yksi Baltian maiden suurimpia.

Klaipėdassa on samankaltaista arkkitehtuuria kuin Saksassa, Englannissa ja Tanskassa. Suositut merenrantakohteet Neringa ja Palanga sijaitsevat lähellä Klaipėdaa.

Klaipėdan perustivat balttilaiset heimot 1100-luvulla. Pitkän aikaa se kuului Itä-Preussiin, jolloin sitä kutsuttiin Memeliksi.

Itämeren satamakaupungin perustivat Saksalaisen ritarikunnan ritarit vuonna 1252, jolloin he miehittivät alkuperäisen asutuksen perustaakseen sinne tukikohtansa. Tuolloin kaupunkia kutsuttiin nimellä Castrum Memele, (saksaksi Memelburg, myös Mimmelburg). Vuonna 1254 Memelburgille annettiin Lyypekin kaupunginoikeus. Ritarikunta käännytti alueen kristinuskoon. Melno-Seen rauha 1422 asetti rajan Preussin ja Liettuan välille. Memelburg liitettiin Preussiin ja raja pysyi muuttamattomana vuoteen 1919, ja oli siten yksi kauimmin muuttumattomana säilynyt raja Euroopassa. Preussin herttuakunta oli Puolan vasalli ja myöhemmin osa Puola-Liettuaa. Vuosina 1629–1635 Ruotsi hyökkäsi ja miehitti kaupunkia. Saksan yhdistyessä Preussin johdolla Memelistä tuli Saksan keisarikunnan koillisin kaupunki. Rautatieaseman kaupunki sai 1875. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1919, Memel asetettiin ympärysvaltojen alaisuuteen.

Versailles’n rauhan jälkeen kaupunki ympäristöineen erotettiin Saksasta, ja Memelin alue oli Kansainliiton mandaattihallintoalueena ranskalaisten hallitsemana. Liettualaiset kuitenkin hyökkäsivät alueelle 1923 ja ranskalaiset vetäytyivät.

Kansallissosialistisen työväenpuolueen Saksassa tapahtuneen valtaannousun jälkeen ja Saksan saatua hallintaansa Itävallan, Sudeetit, Böömin ja Määrin, Saksa vaati myös Memeliä. Se liitettiin Saksaan 22. maaliskuuta 1939 ennen toisen maailmansodan alkua.

Toisen maailmansodan loppuvaiheissa, loppuvuodesta 1944, asukkaat pakenivat taisteluita. Puna-armeija valtasi kaupungin tammikuussa 1945 ja se annettiin takaisin Liettuan sosialistiselle neuvostotasavallalle. Monet jäljelle jääneistä asukkaista karkotettiin Siperiaan ja loput siirrettiin Saksaan.

 
Kartta - Klaipėda
Kartta
Google Earth - Kartta - Klaipėda
Google Earth
Bing (täsmennyssivu) - Kartta - Klaipėda
Bing (täsmennyssivu)
Nokia (yritys) - Kartta - Klaipėda
Nokia (yritys)
OpenStreetMap - Kartta - Klaipėda
OpenStreetMap
Kartta - Klaipėda - Esri.WorldImagery
Esri.WorldImagery
Kartta - Klaipėda - Esri.WorldStreetMap
Esri.WorldStreetMap
Kartta - Klaipėda - OpenStreetMap.Mapnik
OpenStreetMap.Mapnik
Kartta - Klaipėda - OpenStreetMap.HOT
OpenStreetMap.HOT
Kartta - Klaipėda - OpenTopoMap
OpenTopoMap
Kartta - Klaipėda - CartoDB.Positron
CartoDB.Positron
Kartta - Klaipėda - CartoDB.Voyager
CartoDB.Voyager
Kartta - Klaipėda - OpenMapSurfer.Roads
OpenMapSurfer.Roads
Kartta - Klaipėda - Esri.WorldTopoMap
Esri.WorldTopoMap
Kartta - Klaipėda - Stamen.TonerLite
Stamen.TonerLite
Maa (alue) - Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919)
Liettuan lippu
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (,, LSSR) oli lyhyen aikaa toiminut neuvostotasavalta. Sen perusti 16. joulukuuta 1918 Vincas Mickevičius-Kapsukasin johtama vallankumoushallitus. Liettuan neuvostotasavalta lakkasi 27. helmikuuta 1919 olemasta sen yhdistyttyä Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Liettualais-valkovenäläiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Vaikka Liettuan neuvostotasavallan johto esitti valtion olleen liettualaisten työläisten perustama, oli se pääosin Neuvosto-Venäjän nukkevaltio ja syy Liettuan–Neuvosto-Venäjän sodalle. Liettualaiset eivät yleisesti kannattaneet neuvostomielisyyttä ja ajoivat omaa kansallista Liettuan tasavaltaa, jonka itsenäisyyden Liettuan neuvosto julisti 16. helmikuuta 1918.

Saksan keisarikunta hävisi ensimmäisen maailmansodan ja allekirjoitti Compiègnen aselevon 11. marraskuuta 1918. Saksan armeija alkoi vetäytyä entisen Ober Ostin alueilta. Kaksi päivää myöhemmin Neuvosto-Venäjän johto luopui Brest-Litovskin rauhasta, jossa oli vahvistettu Liettuan itsenäisyys. Neuvosto-Venäjä aloitti offensiivin länteen Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa ja Ukrainaa vastaan tarkoituksena aloittaa maailmanvallankumous ja korvata itsenäiset kansalliset liikkeet neuvostotasavalloilla. Puna-armeija seurasi Saksan armeijan vetäytyviä sotilaita ja saapui Liettuaan joulukuun lopulla 1918.
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
EUR Euro (Euro) € 2
ISO Kieli
LT Liettuan kieli (Lithuanian language)
PL Puolan kieli (Polish language)
RU Venäjän kieli (Russian language)
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Latvia 
  •  Puola 
  •  Valko-Venäjä 
  •  Venäjä 
Hallinnollinen alue
Kaupunki, Kylä,...