Kieli - Liettuan kieli

Kieli  >  Liettuan kieli

Liettuan kieli

Liettua (lietuvių kalba) on balttilainen kieli, ja se kuuluu indoeurooppalaiseen kielikuntaan. Sen sukukieliä ovat latvia ja sammunut muinaispreussi.

Liettuassa kielen puhujia on noin 3 miljoonaa (80 % väestöstä), Liettuan ulkopuolella noin miljoona. Se on Liettuan virallinen kieli. Kielessä on kaksi päämurretta, yläliettua (aukštaičių tarmė) ja alaliettua (žemaičių tarmė). Murre-ero saattaa vaikeuttaa keskinäistä ymmärtämistä.

Liettuaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin, eräitä erikoismerkkejä käyttäen. Aakkosia on 32 kappaletta:

Vanhin painettu liettuankielinen kirja on katekismuksen käännös vuodelta 1547.

Liettua on inflektoiva kieli, eli verbien ja nominien taivutusmuodot ovat tärkeitä ilmausten muodostamisessa. Nominien sijamuotoja on 7, sukuja kaksi, lukuja kaksi (mutta murteissa esiintyy myös duaali eli kaksikko). Verbeillä on neljä yksinkertaista aikamuotoa sekä niitä vastaavat yhdistetyt aikamuodot ja neljä tapaluokkaa; lisäksi verbien nominaalitaivutus on hyvin rikas. Liettua on SVO-kieli kuten suomi: lauseenjäsenten tavanomainen järjestys on subjekti–predikaatti–objekti.

Liettuassa ääntämyksessä ja kieliopissa on paljon arkaaisia piirteitä, toisin sanoen kielessä on säilynyt indoeurooppalaisen kantakielen ominaisuuksia, jotka muista kielistä ovat hävinneet. Se onkin kaikkein vanhakantaisin kaikista nykyään puhutuista indoeurooppalaisista kielistä. Tämän tähden sillä on poikkeuksellisen merkittävä sija indoeurooppalaisessa vertailevassa kielentutkimuksessa.

Liettuan kielessä ja suomen kielessä on yhteisiä lainasanoja, kuten: aikštė (aukio), kirvis (kirves), kalakutiėna (kalkkuna), žirnis (herne), laivas (laiva), sergti (särkeä, tuntea kipua), abejoti (epäillä).

Maa (alue)

Latvia

Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista. Se rajautuu pohjoisessa Viroon, idässä Venäjään sekä Valko-Venäjään ja etelässä Liettuaan. Maan pääkaupunki Riika on Baltian maiden suurin kaupunki. Latvia on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

Latvia on alavaa, kalkkipitoista moreenimaata. Sen pinta-alasta neljännes on metsää, ja kalkkipitoinen maaperä suosii näyttäviä kasveja kuten kämmeköitä. Nykyisen Latvian muodostavat Liivinmaa ja Kuurinmaa ovat olleet vuosisatojen varrella kalparitarien, Puolan, Ruotsin, Saksan, Venäjän ja Neuvostoliiton vallan alla. Ensimmäinen itsenäisyyskausi oli 1918–1940 ja toinen alkoi 1991. Neuvostokauden jälkeen talouden toipuminen alkoi vauhdikkaasti 2000-luvulla, mutta 2008 alkanut kansainvälinen lama koetteli maata pahasti.

Liettua

Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (,, LSSR) oli lyhyen aikaa toiminut neuvostotasavalta. Sen perusti 16. joulukuuta 1918 Vincas Mickevičius-Kapsukasin johtama vallankumoushallitus. Liettuan neuvostotasavalta lakkasi 27. helmikuuta 1919 olemasta sen yhdistyttyä Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Liettualais-valkovenäläiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Vaikka Liettuan neuvostotasavallan johto esitti valtion olleen liettualaisten työläisten perustama, oli se pääosin Neuvosto-Venäjän nukkevaltio ja syy Liettuan–Neuvosto-Venäjän sodalle. Liettualaiset eivät yleisesti kannattaneet neuvostomielisyyttä ja ajoivat omaa kansallista Liettuan tasavaltaa, jonka itsenäisyyden Liettuan neuvosto julisti 16. helmikuuta 1918.

Saksan keisarikunta hävisi ensimmäisen maailmansodan ja allekirjoitti Compiègnen aselevon 11. marraskuuta 1918. Saksan armeija alkoi vetäytyä entisen Ober Ostin alueilta. Kaksi päivää myöhemmin Neuvosto-Venäjän johto luopui Brest-Litovskin rauhasta, jossa oli vahvistettu Liettuan itsenäisyys. Neuvosto-Venäjä aloitti offensiivin länteen Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa ja Ukrainaa vastaan tarkoituksena aloittaa maailmanvallankumous ja korvata itsenäiset kansalliset liikkeet neuvostotasavalloilla. Puna-armeija seurasi Saksan armeijan vetäytyviä sotilaita ja saapui Liettuaan joulukuun lopulla 1918.

Kieli

Lithuanian language (English)  Lingua lituana (Italiano)  Litouws (Nederlands)  Lituanien (Français)  Litauische Sprache (Deutsch)  Língua lituana (Português)  Литовский язык (Русский)  Idioma lituano (Español)  Język litewski (Polski)  立陶宛语 (中文)  Litauiska (Svenska)  Limba lituaniană (Română)  リトアニア語 (日本語)  Литовська мова (Українська)  Литовски език (Български)  리투아니아어 (한국어)  Liettuan kieli (Suomi)  Bahasa Lituavi (Bahasa Indonesia)  Lietuvių kalba (Lietuvių)  Litauisk (Dansk)  Litevština (Česky)  Litvanca (Türkçe)  Литвански језик (Српски / Srpski)  Leedu keel (Eesti)  Litovčina (Slovenčina)  Litván nyelv (Magyar)  Litavski jezik (Hrvatski)  ภาษาลิทัวเนีย (ไทย)  Litovščina (Slovenščina)  Lietuviešu valoda (Latviešu)  Λιθουανική γλώσσα (Ελληνικά)  Tiếng Litva (Tiếng Việt) 
 mapnall@gmail.com