Itä-Virumaa (Ida-Virumaa)
Itä-Virumaan asukasluku on noin 140 000 ja pinta-ala 3 000 neliökilometriä. Vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan Itä-Virumaalla oli 149 172 asukasta, joista 29 131 (19,5 %) oli virolaisia, 108 208 (72,5 %) venäläisiä ja 11 625 (7,8 %) muita kansallisuuksia, mm. ukrainalaisia (2,3 %), valkovenäläisiä (2,2 %) ja suomalaisia (0,9 %) Maakunta poikkeaakin selvästi muista Viron maakunnista, joissa kaikissa virolaiset ovat enemmistönä.
Maakuntahallinnon keskus oli Jõhvi vuoden 2017 loppuun, jolloin lääninhallintoon rinnastettava, Viron hallituksen nimittäminen maaherrojen johtama valtiollinen aluehallinto lakkautettiin. Asukasluvultaan suurin kaupunki on Venäjän rajalla sijaitseva historiallinen Narva.
Maakunnan alue koostuu Pohjois-Viron ranta-alangosta, joka pohjoisessa päättyy jyrkkään törmärannikkoon. Sisämaassa on Koillis-Viron ylänköalue ja Alutagusen metsäalue. Pisimmät joet ovat Narvajoki, Purtse ja Pyhäjoki. Maakunnassa on noin 40 järveä sekä suoalueita. Maa- ja kallioperä koostuu runsaista luonnonvaraesiintymistä. Näitä ovat palavakivi, fosforiitti, rakennushiekka, kalkkikivi ja sinisavi. Näiden ansiosta Itä-Virumaa onkin Viron merkittävin teollisuusalue. Palavaakiveä louhitaan erityisesti Kohtla-Järven ja Kiviõlin seudulla.
Kartta - Itä-Virumaa (Ida-Virumaa)
Kartta
Maa (alue) - Viro
Viron lippu |
Virossa on 1 329 000 asukasta. Pääosan maan asukkaista muodostavat virolaiset, ja merkittävä vähemmistö on vironvenäläiset. Noin kolmannes (434 426) Viron asukkaista asuu maan pääkaupungissa Tallinnassa. Tallinnan jälkeen suurimpia kaupunkeja ovat yliopistokaupunki Tartto (98 449 asukasta), teollisuuskaupungit Narva (59 049 asukasta) ja Kohtla-Järve (37 198 asukasta) sekä kesäkaupunki Pärnu (40 005 asukasta).
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
EUR | Euro (Euro) | € | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
RU | Venäjän kieli (Russian language) |
ET | Viron kieli (Estonian language) |