Kieli - Viron kieli

Kieli  >  Viron kieli

Viron kieli

Viron kieli eli eesti (eesti keel, vanh. maakeel) on itämerensuomalainen kieli eli suomen lähisukukieli. Viron kielen puhujia on Virossa 930 000 ja ulkomailla yli 150 000.

Virossa on kaksi päämurretta: pohjois- ja eteläviro (jotkut tutkijat pitävät koillista rannikkomurretta, joka monessa suhteessa muistuttaa suomea, kolmantena päämurreryhmänä). Eteläviroa ja (pohjois)viroa on usein pidetty kahtena eri kielenä. Pohjoisen ja etelän välillä on kulkenut vanha syvä heimo- ja kulttuuriraja, vuoteen 1917 saakka myös Vironmaan ja Liivinmaan hallinnollinen raja. On jopa väitetty, että etelä- ja pohjoisviro eroaisivat toisistaan yhtä paljon kuin pohjoisviro ja suomi. 1800-luvulle asti viron kieltä kirjoitettiinkin kahdessa muodossa, pohjoisena ”Tallinnan kielenä” ja eteläisenä ”Tarton kielenä”. Vasta kansallisen heräämisen myötä, kun virolainen kansallinen identiteetti nykyisessä mielessä syntyi, pohjoinen kirjakieli syrjäytti eteläisen.

Viron kirjakieli, kuten suomenkin, syntyi uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla. Ensimmäiset painetut kirjat olivat baltiansaksalaisten kirkonmiesten kirjoittamaa hartaus- ja kansanopetuskirjallisuutta. Äidinkielisten virolaisten kirjoittama kauno- ja tietokirjallisuus sekä vironkielinen lehdistö alkoivat kehittyä vasta 1800-luvulla. Tällöin viron kieltä alettiin voimakkaasti kehittää: ortografia uudistettiin, runsaasti uudissanoja kehitettiin, myös murteiden ja suomen kielen mallin pohjalta. Essiivisija elvytettiin suomen essiivin mallin mukaisesti. 1900-luvun alun kielenuudistusliike otti käyttöön myös uudissanoja, jotka oli luotu ”tyhjästä”, pelkästään rakenteellisin ja esteettisin perustein (esimerkiksi veenma ’vakuuttaa’, siiras ’vilpitön’, relv ’ase’).

Viron itsenäistymisestä 1918 lähtien viron kieli on ollut täysimittainen, kaikilla elämänalueilla toimiva kansalliskieli. Tarton yliopisto vironkielistettiin vuonna 1919. Kielen asema säilyi myös neuvostoajan venäläistämispaineista huolimatta.

Viron läheisiä sukukieliä, joita usein on pidetty vain viron murteina, ovat Kaakkois-Virossa puhutut võron ja seton kielet. Leimallisimpaan eteläviroon perustuva võron kieli on viime vuosikymmeninä tavoitellut entistä vahvempaa asemaa, ja sillä on oma ortografia, kehittyvä kirjallisuus, instituutti ja joukko aktiivisia elvyttäjiä.

Viron kieleen voimakkaimmin vaikuttanut kieli on saksa, Baltian hallinto- ja ensisijainen kulttuurikieli jopa 1900-luvun alkuun saakka. Jonkin verran vaikutteita viro on saanut myös venäjästä, kansallisen heräämisen ajoista alkaen myös suomen kielestä. Naapurikieli latvia on vaikuttanut lähinnä viron eteläisimpiin murteisiin.

Viron kirjakielen ohjeistuksena on Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2006. Laajin yksikielinen sanakirja on Eesti kirjakeele seletussõnaraamat (1988–2007).

Maa (alue)

Viro

Viron tasavalta eli Viro on tasavalta Itämeren itärannalla Pohjois-Euroopassa Suomenlahden eteläpuolella. Virolla on maaraja Venäjän federaation ja Latvian kanssa. Maan asukasluku on 1 320 000, joista noin kolmannes (434 426) asuu pääkaupungissa Tallinnassa. Tallinnan jälkeen suurimpia kaupunkeja ovat yliopistokaupunki Tartto (98 449 asukasta), teollisuuskaupungit Narva (59 049 asukasta) ja Kohtla-Järve (37 198 asukasta) sekä niin sanottu Viron kesäpääkaupunki Pärnu (40 005 asukasta).

Viro kuuluu mantereisen ja merellisen ilmaston siirtymävyöhykkeeseen. Ilmasto on lauhkea, kesät ovat lämpimiä ja talvet leutoja. Viron ilmastoon vaikuttavat muun muassa Suomenlahti, Itämeri, sekä Golfvirran ja Atlantin läheisyys. Viron vuotuinen sademäärä on noin 670 mm. Pysyvä lumipeite saapuu ensiksi itäiseen Viroon, yleensä joulukuun alussa, ja viimeisenä Saarenmaalle, yleensä vasta tammikuun puolella. Lumipeite pysyy suurimmassa osassa maata noin 100 päivän ajan, mereisillä alueilla se pysyy lyhyimmän aikaa. Pisimpään lumipeite pysyy Haanjan ylängöllä. Lumet ovat sulaneet lounaisesta Virosta ja Saarenmaalta yleensä maaliskuun viimeiseen päivään mennessä, ja muualta Virosta huhtikuun alkupäivinä. Keväät ovat kuivia ja aurinkoisia, terminen kesä alkaa keskimäärin toukokuun puolessavälissä.

Kieli

Estonian language (English)  Lingua estone (Italiano)  Estisch (Nederlands)  Estonien (Français)  Estnische Sprache (Deutsch)  Língua estoniana (Português)  Эстонский язык (Русский)  Idioma estonio (Español)  Język estoński (Polski)  爱沙尼亚语 (中文)  Estniska (Svenska)  Limba estonă (Română)  エストニア語 (日本語)  Естонська мова (Українська)  Естонски език (Български)  에스토니아어 (한국어)  Viron kieli (Suomi)  Bahasa Esti (Bahasa Indonesia)  Estų kalba (Lietuvių)  Estisk (Dansk)  Estonština (Česky)  Estonca (Türkçe)  Естонски језик (Српски / Srpski)  Eesti keel (Eesti)  Estónčina (Slovenčina)  Észt nyelv (Magyar)  Estonski jezik (Hrvatski)  ภาษาเอสโตเนีย (ไทย)  Estonščina (Slovenščina)  Igauņu valoda (Latviešu)  Εσθονική γλώσσα (Ελληνικά)  Tiếng Estonia (Tiếng Việt) 
 mapnall@gmail.com