Koronaviruspandemia 2019–

Koronaviruspandemia 2019–
Koronaviruspandemia 2019– eli COVID-19-pandemia on joulukuussa 2019 kiinalaisesta Wuhanin kaupungista alkanut pandemia. Pandemiassa taudinaiheuttaja on aiemmin tuntematon koronavirus SARS-CoV-2, joka aiheuttaa ihmisessä COVID-19-nimistä tautia. COVID-19 on määritelty Suomessa yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi.

Maailman terveysjärjestö WHO julisti epidemian pandemiaksi 11. maaliskuuta 2020.

Vuoden 2020 alussa viruksen uskottiin leviävän suurimpaan osaan maailman väestöstä.

28. marraskuuta 2021 mennessä tartunta oli vahvistettu yli 261 miljoonalla ihmisellä. Taudista oli parantunut arviolta 236 miljoonaa ihmistä.

Pandemian alusta vuoden 2021 loppuun mennessä tauti tappoi maailmassa virallisten lukujen mukaan 5,94 miljoonaa ihmistä, mutta tilastollisten mallien perusteella kuolleisuuden on arvioitu nousseen kokonaisuudessaan 18,2 miljoonaan.

Länsimaat olivat varautuneet huonosti pandemiaan. Monet Itä-Aasian maat reagoivat pandemiaan melko nopeasti, koska niillä oli kokemusta SARS- ja MERS-epidemioista. Useiden länsimaiden toiminta taudin leviämisen hidastamiseksi oli alussa vitkuttelevaa ja horjuvaa. Pandemia näkyi monien maiden terveydenhuollossa potilaiden suurina määrinä ja suojatarvikkeiden ja hengityskoneiden puutteena, mikä on lisännyt kuolleisuutta. Monien maiden terveydenhuolto ylikuormittui.

Maaliskuussa 2020 koronaviruspandemian takia tehtiin useissa maissa sulkutoimia, joilla maiden hallitukset pyrkivät hidastamaan taudin etenemistä. Kouluja, urheilukilpailuja, ravintoloita ja joukkokokouksia suljettiin, ja maiden rajoille sekä maiden sisälle asetettiin kulkukieltoja, ja ihmisiä joutui työttömiksi. Monin paikoin ihmiset välttivät kaupungeissa turhaa kaduilla liikkumista. Jotkut pyrkivät siirtymään pandemiaa pakoon maaseudulle tai muualle eristyksiin. Taudin leviämisriskiä kohtaan oli piittaamattomuutta. Maaliskuussa sulkutoimien takia yhteiskuntien talous supistui suuresti, joten sulkuja vastustettiin joissain maissa.

Sulkutoimet haittasivat valtioiden talouksia, minkä vuoksi monet maat pyrkivät avaamaan yhteiskuntia ainakin osittain taudin voimakkaan leviämisen uhasta huolimatta. Sulkujen avaamisten uskottiin johtavan epidemioiden pahenemisiin.

Huhti-toukokuussa 2020 epidemia näytti monin paikoin hiipuvan. Tilanne oli monissa maissa silti paha. Uusia tautiaaltoja ennustettiin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tauti alkoi levitä taas voimakkaammin, ja uusia tartuntaryppäitä oli monissa maissa.

Syys-lokakuussa delta-virusvariantin myötä epidemia paheni monissa Euroopan maissa. Se johti moniin paikallisiin rajoituksiin. Näitä vastaan protestoitiin joissain maissa mellakoiden ja mieltä osoittaen.
Maa (alue)
  • Algeria
    Algerian demokraattinen kansantasavalta eli Algeria on noin 44,6 miljoonan asukkaan valtio Pohjois-Afrikassa Välimeren rannalla. Sen rajanaapureita ovat koillisessa Tunisia, idässä Libya, kaakossa Niger, lounaassa Mali sekä Mauritania ja lännessä Länsi-Sahara ja Marokko. Algeria kuuluu Maghreb-maihin ja on pinta-alaltaan Afrikan suurin maa.

    Algerian pohjoisosassa on kaksi geologisesti nuorta rinnakkaisesti kulkevaa vuorijonoa Tell-Atlas ja Saharan Atlas sekä niiden välissä oleva Ylätasankojen alue. Vuoristot erottavat Välimeren rannikon Saharasta.
  • Burkina Faso
    Burkina Faso tai Burkina (entinen Ylä-Volta) on sisämaavaltio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Norsunluurannikko, Mali, Niger, Benin, Togo ja Ghana. Maan nimi tarkoittaa paikallisilla mooren ja dioulan kielillä ”vapaiden ihmisten maata”. Nykyisen nimensä Burkina Faso sai 4. elokuuta 1984, aiemmin sitä kutsuttiin nimellä Ylä-Volta. Burkina Fason kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten keskuksen mukaan nimellä burkinalainen tai burkinafasolainen.

    Maan pinta-ala on 274 200 km2. Volta sivujokineen halkoo melko tasaista maata. Pohjoisosa on savannia, Sahel ulottuu pohjoisimpaan osaan. Eteläosissa kasvaa metsää.
  • Etelä-Afrikka
    Etelä-Afrikan tasavalta eli Etelä-Afrikka on tasavalta eteläisessä Afrikassa, aivan Afrikan mantereen eteläisimmässä kärjessä. Sen rajanaapureita ovat Namibia, Botswana, Zimbabwe, Mosambik ja Swazimaa. Lesothon valtio sijaitsee enklaavina Etelä-Afrikan sisällä. Maan ilmasto vaihtelee alueittain. Läntisessä Kapmaassa on välimerenilmasto, ja sisämaa on aroa, jossa sataa kesäisin. KwaZulu-Natalissa on subtrooppista vyöhykettä. Etelä-Afrikkaa voidaan pitää Afrikan mantereen suurvaltana, ja sillä on Afrikan toiseksi suurin talous Nigerian jälkeen. Maa on maailman johtavia mineraalien viejiä.

    Erityisesti mustat afrikkalaisnationalistit kutsuvat Etelä-Afrikkaa Azaniaksi. Muun muassa arkkipiispa Desmond Tutu ja Nelson Mandela ovat kuvanneet vuoden 1994 jälkeistä demokraattista monikulttuurillista Etelä-Afrikkaa Sateenkaarivaltioksi.
  • Etiopia
    Etiopian demokraattinen liittotasavalta eli Etiopia (aiemmin Abessinia; amharaksi: ኢትዮጵያ /ʔitjoppʼɨja/) on sisämaavaltio Afrikan sarvessa, päiväntasaajan lähellä. Etiopiassa elää lähes 110 miljoonaa ihmistä, mikä tekee siitä Afrikan toiseksi runsasväkisimmän valtion ja maailman runsasväkisimmän sisämaavaltion. Etiopian pinta-ala on 1 127 127 neliökilometriä ja pääkaupunki on Addis Abeba. Rajanaapureinaan Etiopialla on pohjoisessa Eritrea ja Djibouti, idässä Somalia, etelässä Kenia ja lännessä Sudan sekä Etelä-Sudan. Suurimmat väestöryhmät ovat oromot ja amharalaiset. Hieman yli 40 prosenttia väestöstä tunnustaa koptilaista kristinuskoa, runsas kolmasosa islamia, protestanttisiin kirkkoihin kuuluu runsaat 20 prosenttia väestöstä ja muutama prosentti harjoittaa alueen alkuperäisuskontoja tai muita uskontoja.

    Etiopiaa voidaan pitää ”ihmiskunnan kehtona”, sillä varhaisimmat (noin 200 000 vuotta sitten) nykyihmisen fossiilit ovat löytyneet Etiopiasta, Omojoen lähistöltä. Maasta on löytynyt myös nykyihmisen edeltäjinä pidettyjen ihmisapinalajien fossiileja. Etiopia omaksui toisena maailmassa kristinuskon valtionuskonnoksi, heti Armenian jälkeen. Etiopia on afrikkalaisista valtioista poikkeuksellinen, sillä se säilytti itsenäisyytensä koko siirtomaa-ajan, lukuun ottamatta Italian miehitystä vuosina 1936–1941.
  • Gabon
    Gabon, virallisesti Gabonin tasavalta on noin 1,8 miljoonan asukkaan valtio Keski-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Kongon tasavalta, Kamerun ja Päiväntasaajan Guinea. Lännessä valtio rajautuu Guineanlahteen. Valtion pääkaupunki on Libreville.

    Öljyvarojensa takia Gabon on yksi Afrikan varakkaimmista valtioista. Vauraus on kuitenkin jakautunut hyvin epätasaisesti.
  • Ghana
    Ghanan tasavalta eli Ghana on valtio Länsi-Afrikassa Atlantin valtamereen kuuluvan Guineanlahden rannikolla. Sen rajanaapureina ovat lännessä Norsunluurannikko, pohjoisessa Burkina Faso ja idässä Togo. Maa on entinen Britannian siirtomaa, jonka aikaisempi nimi oli Kultarannikko. Se itsenäistyi vuonna 1957 ensimmäisenä Saharan eteläpuolisen Afrikan siirtomaista. Nykyisin maa tunnetaan erityisesti kaakaon, kullan ja öljyn tuottajana.

  • Kamerun
    Kamerun, viralliselta nimeltään Kamerunin tasavalta on yhtenäisvaltio keskisessä ja läntisessä Afrikassa Guineanlahden pohjukassa. Maan pääkaupunki on Yaoundé. Kamerunin rajanaapureita ovat Nigeria lännessä, Tšad koillisessa, Keski-Afrikan tasavalta idässä sekä Päiväntasaajan Guinea, Gabon ja Kongon tasavalta etelässä. Kamerunilla on rannikkoa Guineanlahteen kuuluvalla Bonnynlahdella. Maata kutsutaan ”Afrikaksi pienoiskoossa” sen geologian ja kulttuurin monimuotoisuuden vuoksi. Kamerunin luontoon kuuluu hiekkarantoja, autiomaata, vuoria, sademetsää ja savannia. Maan korkein kohta on Kamerunvuori lounaassa ja suurimmat kaupungit ovat Douala, pääkaupunki Yaoundé ja Garoua. Kamerunissa asuu yli 200 eri etnistä ja kielellistä ryhmää. Maa tunnetaan ulkomailla hyvin musiikistaan, erityisesti makossasta ja bikutsista, ja menestyksekkäästä jalkapallomaajoukkueestaan. Kamerunin viralliset kielet ovat ranska ja englanti.

    Kamerunin alueen varhaisiin asukkaisiin kuuluivat Sao-kulttuurin jäsenet Tšadjärven ympäristössä ja baka-metsästäjä-keräilijät kaakon sademetsissä. Portugalilaiset löytöretkeilijät saapuivat maan rannikolle 1400-luvulla ja antoivat alueelle nimeksi Rio dos Camarões (”rapujoki”), mistä nimi Kamerun on peräisin. Fulbesotilaat perustivat Adamawan emiraatin maan pohjoisosaan 1800-luvulla, ja useat etniset ryhmät perustivat maan länsi- ja luoteisosiin voimakkaita heimo- ja fon-kuntia. Kamerunista tuli Saksan siirtomaa vuonna 1884, ja ensimmäisen maailmansodan jälkeen alue jaettiin Ranskan ja Britannian kesken Kansainliiton mandaatiksi. Union des Populations du Cameroun -puolue ajoi Kamerunin itsenäisyyttä, mutta se kiellettiin 1950-luvulla. Se kävi sotaa ranskalaisia ja sitten kamerunilaisia joukkoja vastaan vuoteen 1971 asti. Vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi Kamerunin tasavallaksi presidentti Ahmadou Ahidjon johdossa. Brittiläisen Kamerunin eteläinen osa liittyi siihen seuraavana vuonna ja muodosti Kamerunin liittotasavallan. Maa nimettiin Kamerunin yhdistyneeksi tasavallaksi vuonna 1972 ja Kamerunin tasavallaksi vuonna 1984.
  • Kenia
    Kenia (swahiliksi ja ), virallisesti Kenian tasavalta on Itä-Afrikassa sijaitseva 56 miljoonan asukkaan valtio, joka rajoittuu kaakossa Intian valtamereen, idässä Somaliaan, pohjoisessa Etiopiaan, luoteessa Etelä-Sudaniin, lännessä Ugandaan ja etelässä Tansaniaan. Entinen brittien siirtomaa oli parikymmentä vuotta yksipuoluevaltio. Puoluerajoja tärkeämpiä ovat olleet heimojen väliset erimielisyydet, jotka ovat ajoittain leimahtaneet väkivaltaisuuksiksi. Talouden kulmakiviä ovat maatalous ja matkailu.

    Kenian pinta-ala on 580 367 neliökilometriä. Sillä on maarajaa Etiopian, Somalian, Tansanian ja Ugandan kanssa yhteensä 3 477 kilometriä ja rannikkoa 536 kilometriä.
  • Marokko
    Marokon kuningaskunta (, berberiksi 120px) eli Marokko on valtio Afrikan luoteisosassa. Marokon rajanaapureina ovat pohjoisessa Espanja, idässä Algeria ja etelässä Mauritania (jos Länsi-Sahara lasketaan osaksi Marokkoa). Marokolla on pitkä rantaviiva, joka ulottuu Atlantin valtamereltä Gibraltarinsalmen kautta Välimerelle asti. Marokon eteläinen raja on kiistanalainen. Marokko pitää Länsi-Saharan aluetta omanaan ja on pitänyt hallinnassaan suurinta osaa alueesta vuodesta 1975 lähtien.

    Marokon virallinen uskonto on islam Muslimien osuus väestöstä on 99 %. Maan viralliset kielet ovat arabia ja berberikieli tamazight, mutta ranskan kieltä käytetään yleisesti ja etenkin hallinnollisissa asioissa. Maa on Ranskan entinen siirtomaa. Marokon kuninkaalla on laajat valtaoikeudet.
  • Nigeria
    Nigerian liittotasavalta eli Nigeria on liittovaltio Länsi-Afrikassa. Nigerian naapurimaita ovat Benin lännessä, Niger pohjoisessa, Tšad koillisessa ja Kamerun idässä. Maan pinta-ala on noin miljoona neliökilometriä.

    Nigeria on Afrikan runsasväkisin ja maailman seitsemänneksi runsasväkisin valtio. Sen arvioitu väkiluku ylitti 198 miljoonaa vuonna 2018. Vuonna 2022 CIA arvioi sen väkiluvun olevan 225 miljoonaa. YK:n vuoden 2019 väestönkasvuennusteen mukaan Nigeria voi nousta vuoteen 2050 mennessä maailman kolmanneksi väekkäimmäksi maaksi. Virallinen kieli on englanti, suurimmat puhutut kielet ovat hausa, joruba, igbo ja fulani. Suurimmat uskonnot ovat islam ja kristinusko.
  • Norsunluurannikko
    Norsunluurannikon tasavalta eli Norsunluurannikko tai Côte d’Ivoire (lausutaan ) on yli 20 miljoonan asukkaan valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Liberia ja Guinea, pohjoisessa Mali ja Burkina Faso sekä idässä Ghana. Maan virallinen pääkaupunki on vuodesta 1983 ollut Yamoussoukro, mutta hallinto on käytännössä yhä keskittynyt suurimpaan kaupunkiin Abidjaniin.

    Suomessa maata kutsutaan Norsunluurannikoksi. Ranskankielistä nimeä Côte d’Ivoire käytetään diplomaattisissa suhteissa. Norsunluurannikon hallituksen vuonna 1985 tekemän päätöksen mukaan maan nimi on kaikilla kielillä Côte d’Ivoire, eikä muita kuin ranskankielistä nimeä saa käyttää. Ulkomailla tätä ei kuitenkaan usein noudateta ja maahan viitataan usein englanninkielisellä nimellä Ivory Coast.
  • Senegal
    Senegalin tasavalta eli Senegal on valtio läntisessä Afrikassa. Sen pinta-ala on 196 722 neliökilometriä ja väkiluku 18 miljoonaa. Maan pääkaupunki on Dakar, jossa on asukkaita noin kaksi miljoonaa. Senegal on Afrikan läntisin valtio ja sen naapurivaltiot ovat Gambia, Guinea-Bissau, Guinea, Mali ja Mauritania.

    Nimensä Senegal on saanut Senegaljoesta. Gambia ja Gambiajoki jakavat Senegalia alueellisesti kahtia. Alueet poikkeavat toisistaan maantieteellisesti, kulttuurillisesti ja etnisesti.
  • Togo
    Togon tasavalta eli Togo on valtio Länsi-Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat lännessä Ghana, idässä Benin ja pohjoisessa Burkina Faso. Etelässä se rajoittuu Guineanlahteen, jonka rannikolla sijaitsee maan pääkaupunki Lomé. Maan talous on perustunut maanviljelyyn, jonka kulmakivet ovat kahvi, kaakao ja puuvilla. 2010-luvulla palvelut ovat nousseet suurimmaksi bruttokansantuotteen sektoriksi. Sijainti kauppareittien varrella on saanut aikaan sen, että ulkomaankauppa ja tuotteiden välitystoiminta ovat olleet tärkeitä jo vuosisatojen ajan. Siirtomaaisännät vetivät maan rajat, ja sen sisällä heimoristiriidat ovat jämähtäneet etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluksi.

  • Tunisia
    Tunisian tasavalta eli Tunisia (, berberiksi: Tiedosto:Tunisia tifinagh.JPG) on valtio Pohjois-Afrikassa Välimeren etelärannikolla. Muinaisen Karthagon paikalle kohonnut maa ulottuu Välimereltä Saharan reunamille. Sen rajanaapureita ovat lännessä Algeria sekä etelässä ja idässä Libya. Tunisian pääkaupunki on Tunis. Maan lähes kahdentoista miljoonan asukkaan esi-isissä on berbereitä ja arabeja. Entisen siirtomaaisännän kieltä ranskaa käytetään yleisesti.

  • Yhdistynyt arabitasavalta
    Yhdistynyt arabitasavalta (arabiaksi:الجمهورية العربية المتحدة al-Jumhūriyya al-ʿarabiyya al-muttaḥida) oli Egyptin ja Syyrian tasavaltojen muodostama liittovaltio, joka oli olemassa vuosina 1958–1961. Liittovaltio hajosi Syyriassa tapahtuneeseen sotilasvallankaappaukseen, mutta silti Egypti käytti itsestään Yhdistyneen arabitasavallan nimeä aina vuoteen 1971. Sana "arabitasavalta" sisältyy tänäkin päivänä Egyptin ja Syyrian virallisiin nimiin.

    1. helmikuuta 1958 otettiin ensimmäiset askeleet kohti ensimmäistä panarabialaista valtiota, kun syyrialaiset poliitikot ja sotilashenkilöt ehdottivat Egyptin presidentille Gamal Abdel Nasserille näiden kahden valtion yhdistämistä. Nämä kaksi valtiota muodostaisivat alun yhdelle suurelle Panarabialle, johon muutkin arabivaltiot liittyisivät. Panarabialaisuudella oli suurta kannatusta Syyriassa, jossa arabinationalistit olivat Syyrian itsenäistymisestä 1943 lähtien tavoitelleet vanhaa Suur-Syyriaa tai suurta yhteistä arabien muodostamaa arabitasavaltaa. Syy siihen, minkä takia syyrialaiset halusivat yhteen Nasserin Egyptin kanssa, oli se, että Nasser oli vuoden 1956 Suezin kriisin jälkeen koko arabimaailman suuri sankari.
  • Afganistan
    Afganistan on Etelä-Aasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaa, jonka pääkaupunki on Kabul ja pinta-ala noin 650 000 neliökilometriä. Maan noin 39 miljoonasta asukkaasta noin 99,7 prosenttia on muslimeja. Maassa puhutaan yli 30 kieltä, joista suurimmat ovat dari ja paštu. Maan suurimmat etniset ryhmät ovat pataanit ja tadžikit. Kansainvälisesti tunnustettu Afganistanin islamilainen tasavalta kaatui 15. elokuuta 2021, ja maata on sen jälkeen hallinnut Taliban-liikkeen johtama Afganistanin islamilainen emiraatti.

    Afganistan sijaitsee strategisten kulkureittien varrella, ja sen historiaa värittävät lukuisat sodat. Jatkuvan sotimisen jäljiltä maan infrastruktuuri on romahtanut ja väestön koulutustaso on alhainen. Afganistan on maailman suurin oopiumintuottajamaa (yli 90 prosenttia vuonna 2004). Afganistanista on löydetty runsaat ja monipuoliset mineraalivarat, joiden hyödyntäminen voisi tuoda maalle tärkeitä valuuttatuloja maan jälleenrakentamisen rahoittamiseksi.
  • Armenia
    Armenian tasavalta eli Armenia on sisämaavaltio Kaukasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Sen naapurivaltioita ovat Turkki lännessä ja Georgia pohjoisessa, Azerbaidžan idässä ja Iran sekä Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin maakunta etelässä. Maantieteellisesti Armenian katsotaan yleensä kuuluvan Aasiaan, mutta sillä on poliittisia ja kulttuurisia kytköksiä myös Eurooppaan; maa kuuluu myös Euroopan neuvostoon.

    Armenian noin kolmesta miljoonasta asukkaasta valtaosa on etnisiä armenialaisia. Kristinusko on ollut maassa valtauskontona jo ennen Rooman keisarien kääntymystä, ja sitä noudattaa edelleen 90 prosenttia väestöstä. Antiikin aikaan Armenia oli suurvalta ja itsenäistyi myöhemmin myös keskiajalla, mutta joutui sittemmin Osmanien valtakunnan ja Venäjän keisarikunnan haltuun. Osmanien valtakunnan loppuvaiheita leimasi armenialaisten kansanmurha. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen perustettiin lyhytaikainen Armenian demokraattinen tasavalta, jonka Neuvosto-Venäjä liitti itseensä, ja Armenia kuului Neuvostoliittoon aina vuoteen 1991, jolloin maa itsenäistyi jälleen. Neuvostoliiton hajotessa Armenian ja Azerbaidžanin välille syttyi sota Vuoristo-Karabahin alueesta.
  • Azerbaidžan
    Azerbaidžanin tasavalta eli Azerbaidžan on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Naapurimaita ovat Georgia luoteessa, Armenia lännessä, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee erillään muusta maasta sen lounaispuolella Iranin, Turkin ja Armenian ympäröimänä. Azerbaidžanin keskellä sijaitsee itsenäiseksi julistautunut kiistanalainen Vuoristo-Karabahin alue. Azerbaidžanin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Maan lähes 10 miljoonasta asukkaasta suurin osa on šiiamuslimeita ja etnisesti azereita. Valtio on virallisesti demokraattinen, mutta esimerkiksi Human Rights Watch ja Freedom House pitävät sitä autoritäärisenä. Kaikkien maassa järjestettyjen vaalien vapautta on arvosteltu.

    Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".
  • Bahrain
    Bahrainin kuningaskunta eli Bahrain on pääosin autiomaan peittämä saarivaltio Persianlahden lounaisosassa. Bahrain on moderni arabimaa, joka on erikoistunut öljynjalostukseen ja kansainväliseen pankkitoimintaan. Bahrain on lentoliikenteen merkittävä solmukohta, ja telakkateollisuus on myös merkittävää.

    Bahrainin valtio sijaitsee pienellä saarella Persianlahdella. Kuningas Fahdin pengertie yhdistää Bahrainin Saudi-Arabiaan ja toinen, pidempi silta Qatariin on suunnitteilla. Bahrainilla on maarajaa Saudi-Arabian kanssa pienellä Passport Islandin saarella.
  • Bangladesh
    Bangladeshin kansantasavalta eli Bangladesh, on valtio Etelä-Aasiassa. Lukuun ottamatta lyhyttä rajaa Myanmarin kanssa maan kaakkoisosassa ja Bengalinlahtea maan eteläpuolella Bangladesh on kokonaisuudessaan Intian ympäröimä. Yhdessä Intian Länsi-Bengalin osavaltion kanssa maa muodostaa Bengalin etnis-kielellisen alueen. Nimi Bangladesh tarkoittaa ”Bengalin valtiota” ja kirjoitetaan bengaliksi বাংলাদেশ (lausutaan ).

    Bangladeshin rajat määriteltiin Intian jaon yhteydessä, kun siitä tuli Pakistanin itäinen osa (Itä-Pakistan), 1 600 kilometrin päässä emämaastaan. Huolimatta yhteisestä uskonnosta alueiden etniset ja kielelliset eroavaisuudet, Länsi-Pakistanin apaattisen hallituksen lisäksi, johtivat Bangladeshin itsenäistymiseen vuonna 1971 šeikki Mujibur Rahmanin hallinnassa. Verisessä Bangladeshin itsenäisyyssodassa maata tuki Intia. Itsenäistymisen jälkeiset vuodet ovat olleet poliittisesti epävakaita, ja maassa on ollut kolmentoista eri valtionjohtajan lisäksi ainakin neljä vallankaappausta.
  • Bhutan
    Bhutanin kuningaskunta eli Bhutan [butan] on pieni sisämaavaltio Himalajalla Intian ja Kiinan välissä. Bhutan ulottuu subtrooppiselta alangolta Himalajan vuoristoon, ja korkeuserot maan eri osien välillä ovat jopa yli 7 000 metriä. Bhutanin talous perustuu maa- ja karjatalouteen, mutta metsätaloudella, vesivoimalla, matkailulla ja kehitysavulla on myös tärkeä osa maan taloudessa. Arviot maan väkiluvusta on korjattu yli kahdesta miljoonasta noin 730 000:een. Bhutanin pääkaupunki ja suurin kaupunki on Thimphu.

    Bhutan on maailman eristyneimpiä valtioita, sillä hallitus säätelee ulkomaisia vaikutteita ja matkailua säilyttääkseen maan buddhalaisuuteen perustuvan kulttuurin. Suurin osa Bhutanin buddhalaisista noudattaa Tiibetin buddhalaisuuden drukpa kagyu- tai nyingmapa-koulukuntaa. Maan virallinen kieli on dzongkha (”dzongien kieli”). Bhutanin kirjallisuudessa maa kuvataan usein viimeisenä säilyneenä himalajanbuddhalaisuuden linnakkeena. Bhutania on syytetty ihmisoikeusrikkomuksista maassa asuvaa nepalilaista väestöä kohtaan, joka on suurimmaksi osaksi hindulaista.
  • Brunei
    Brunei eli Brunei Darussalamin valtio on 460 000 asukkaan sulttaanikunta, joka sijaitsee Borneon saarella Kaakkois-Aasiassa. Sitä ympäröivät Etelä-Kiinan meri ja maan ainoa naapurivaltio Malesia. Maantieteellisesti se on jakautunut kahteen osaan, joiden välissä on Malesian alueita. Maan pääkaupunki on Bandar Seri Begawan.

    Brunei on varakas öljyvaltio, joka kuuluu Brittiläiseen kansainyhteisöön. Sitä hallitsee itsevaltainen sulttaani, jonka suku on ollut vallassa jo vuosisatojen ajan. Brunei on islamilainen valtio, ja sulttaani on 2000-luvulla ottanut käyttöön šaria-lakia.
  • Filippiinit
    Filippiinien tasavalta eli Filippiinit on 7 641 saaren ja noin 100 miljoonan asukkaan trooppinen saaristovaltio Kaakkois-Aasiassa. Suurin osa asukkaista elää 11 saarella. Alueella on usein maanjäristyksiä ja 20 toimivaa tulivuorta. Se on myös trooppisten hirmumyrskyjen reitillä.

    Saaret saivat nimensä Espanjan kuninkaan Filip II:n mukaan vuonna 1543. Yhdysvallat sai Filippiinit Espanjalta Espanjan–Yhdysvaltain sodassa. Espanjan ja Yhdysvaltojen sekä katolisen kirkon vaikutus näkyvät edelleen maan kulttuurissa ja hallintojärjestelmässä, jotka muistuttavat monessa suhteessa latinalaisen Amerikan maita. Näiden tavoin myös Filippiinien yhteiskuntarakennetta leimaa jyrkkä sosiaalinen eriarvoisuus, joka kärjistyy maanomistusoloissa. Kapea, alkujaan espanjalaisperäinen yläluokka omistaa maat, ja köyhien talonpoikien kapinointi on toistuvasti kukistettu kovakouraisesti. Ferdinand Marcos hallitsi maata lähes yksinvaltiaana yli 20 vuoden ajan, kunnes kansa pakotti hänet eroamaan 1986.
  • Hongkong
    Hongkong (, Jyutping: Hoeng1gong2,, ; ; lyh. HKSAR englannin sanoista Hong Kong Special Administrative Region) on Kiinan erityishallintoalue Helmijoen suistoalueella Etelä-Kiinan merellä.

    Hongkong on yksi maailman liberaaleimmista talouksista ja tärkeimmistä kansainvälisen talouden keskuksista. Toisen maailmansodan jälkeen Hongkongin elintason nousu kuului maailman nopeimpiin. Menestys näkyy muun muassa inhimillisen kehityksen indeksissä, elämänlaadun vertailuissa ja maailman korkeimpiin kuuluvassa elinajanodotteessa.
  • Indonesia
    Indonesian tasavalta eli Indonesia on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se koostuu 17 508 saaresta ja on maailman suurin saarivaltio. Suurimmat saaret ovat Sumatra, Jaava ja Sulawesi sekä Borneo. Indonesian väkiluku on yli 270 miljoonaa. Se on asukasluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio ja suurin muslimienemmistöinen maa. Indonesia on valtiomuodoltaan tasavalta, jolla on vaaleilla valittu parlamentti ja presidentti. Maan pääkaupunki on Jakarta. Indonesialla on maarajaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, Itä-Timorin ja Malesian, kanssa, sillä Uuden-Guinean ja Timorin saaret on jaettu kahden ja Borneo kolmen valtion kesken. Muita valtioita sen lähialueilla ovat Singapore, Filippiinit, Australia ja Intian Andamaanien ja Nikobaarien territorio.

    Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta lähtien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan ja Intiaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat löytöretkikaudella keskenään saadakseen monopolin Maustesaarten eli Molukkien kauppaan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, 350 vuotta kestäneen Alankomaiden siirtomaavallan päätyttyä, Indonesia sai itsenäisyyden. Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä, sillä vaikeuksia ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja nopeat talousmuutokset. Tasavalta perustettiin 1950; ensimmäinen presidentti oli Sukarno.
  • Intia
    Intian tasavalta eli Intia on liittovaltio Etelä-Aasiassa. Intia on pinta-alaltaan maailman seitsemänneksi suurin valtio ja asukasluvultaan maailman toiseksi suurin. Intian naapurimaita ovat Bangladesh, Myanmar (Burma), Kiina, Bhutan, Nepal ja Pakistan. Intian pääkaupunki on New Delhi, muita tärkeitä kaupunkeja ovat muun muassa Delhi, Kalkutta, Mumbai (ent. Bombay) ja Chennai (ent. Madras).

    Intiassa on 29 osavaltiota ja seitsemän muuta niihin rinnastettavaa aluetta. Intiassa puhutaan satoja kieliä. Intiassa on 16 virallista kieltä, joista hindiä ja englantia käytetään yleisimmin. Britannian hallinnon päätyttyä hinduenemmistöinen Intia ja muslimienemmistöinen Pakistan itsenäistyivät 1947. Vuonna 1971 Bangladesh irtosi Pakistanista. Intia on ydinasevaltio. Intia on käynyt sotia Pakistania vastaan.
  • Iran
    Iranin islamilainen tasavalta eli Iran on Lähi-idässä sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Teheran. Se rajautuu pohjoisessa Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Kaspianmereen, pohjoiskoillisessa Turkmenistaniin, idässä Afganistaniin ja Pakistaniin, etelässä Persianlahteen ja Arabianmereen ja lännessä Irakiin ja Turkkiin. Maan virallinen nimi oli 21. maaliskuuta 1935 asti Persia. Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen maan koko nimi on ollut Iranin islamilainen tasavalta. Alueen kulttuuri on maailman vanhimpia. Šiialaisuus on valtionuskonto ja persia (farsi فارسی) maan virallinen kieli. Yli 80 miljoonan asukkaan väestöstä suurin osa on persialaisia, ja suurimmat vähemmistöt ovat azerit, kurdit ja lurit.

    Iranin kallioperä on epävakaa ja altis maanjäristyksille. Paksuista sedimenttikerroksista löytyy maaöljyä ja maakaasua. Maan talous perustuu ennen kaikkea öljyn vientituloihin. Kansallisen öljy-yhtiön National Iranian Oil Companyn (NIOC) mukaan Iranilla on maailman suurimmat maaöljy- ja maakaasuvarat. CIA:n World Factbookin mukaan Iran on maaöljyvaroissa maailman neljänneksi suurin ja maakaasuvaroissa toiseksi suurin.
  • Israel
    Israelin valtio eli Israel on valtio Välimeren ja Jordanjoen välissä Lähi-idässä. Israel perustettiin Palestiinan alueelle vuonna 1948. Se on valtiomuodoltaan parlamentaarinen demokratia, mutta toisaalta juutalainen valtio, mikä on kirjattu sen peruslakeihin. Väestöltään Israel on kuitenkin monikansallinen ja uskontopohjaltaan moninainen, eivätkä kaikki tunnusta juutalaisten kansallisvaltion periaatetta. Vallitseva tilanne onkin johtanut jatkuviin sisäisiin levottomuuksiin ja yhteenottoihin palestiinalaisten ja muiden Lähi-idän valtioiden kanssa koko Israelin valtion olemassaolon ajan.

    Israelissa on vuoden 2020 arvion mukaan noin 9,2 miljoonaa asukasta. Virallinen kieli on heprea. Arabian asema virallisena kielenä poistettiin heinäkuussa 2018. Asukkaista 78 prosenttia on juutalaisia, 17 prosenttia arabeja ja loput druuseja sekä muita vähemmistöjä. Israelin arabit ovat uskonnoltaan enimmäkseen sunnimuslimeja ja kristittyjä. Israelin naapurimaita ovat arabivaltiot Egypti, Jordania, Syyria ja Libanon. Israelin pinta-ala on 22 072 neliökilometriä, kun lasketaan kaikki Israelin suorassa alaisuudessa olevat alueet eli sen miehittämä Golanin kukkuloiden alue ja Itä-Jerusalem, mutta ei miehitettyä Länsirantaa tai Gazan kaistaa. Jos lasketaan mukaan lisäksi Israelin kontrolloimat Länsirantaa ja Gazan kaista, pinta-ala on 27 799 neliökilometriä.
  • Japani
    Japani ( tai Nippon, virallisesti 日本国, Nihon koku tai Nippon koku) on saarivaltio Tyynessämeressä Itä-Aasiassa. Se sijaitsee Kiinan, Korean niemimaan ja Venäjän itäpuolella, ulottuen pohjoisesta Ohotanmereltä etelään Itä-Kiinan merelle. Maan nimen muodostavat kirjoitusmerkit tarkoittavat ”auringon juurta” tai ”auringon lähdettä”, minkä vuoksi Japania kutsutaan joskus ”nousevan auringon maaksi”. Japanin pääkaupunki ja suurin asutuskeskus on Tokio.

    Japani koostuu yli 3 000 saaresta, joista suurimmat ovat Honshū, Hokkaidō, Kyūshū ja Shikoku. Valtaosa saarista on vuoristoisia ja monet myös tuliperäisiä; esimerkiksi Japanin korkein vuorenhuippu Fuji on tulivuori. Maan asukasluku on maailman yhdenneksitoista suurin, lähes 126 miljoonaa henkeä. Suur-Tokion alue, johon kuuluu Tokion kaupunki ja useita ympäröiviä prefektuureja, on maailman suurin metropolialue yli 30 miljoonalla asukkaallaan.
  • Jordania
    Jordanian hašemiittinen kuningaskunta eli Jordania (الأردنّ, Al-ʼUrdunn) on valtio Lähi-idässä Israelin, Saudi-Arabian, Syyrian ja Irakin naapurina. Alue tunnettiin aikaisemmin nimellä Transjordania.

    Jordanian aluetta ovat hallinneet vuosisatojen aikana monet Välimeren ja Lähi-idän suurvallat Egyptistä ottomaaneihin. Maailmansotien välisen ajan se kuului Britannian etupiiriin. Jordaniaa johtaa kuningas Abdullah II, joka peri valtaistuimen isältään kuningas Husseinilta tämän kuoltua vuonna 1999. Hussein johti maata lähes 50 vuoden ajan vuodesta 1952 vuoteen 1999.
  • Kazakstan
    Kazakstan, virallisesti Kazakstanin tasavalta , on Keski-Aasiassa ja läntisimmiltä osiltaan Itä-Euroopassa sijaitseva valtio. Kazakstan on pinta-alaltaan maailman suurin sisämaavaltio. Sen rajanaapurit ovat Venäjä (6 467 km yhteistä rajaa), Kiina (1 460 km yhteistä rajaa), Kirgisia (980 km yhteistä rajaa), Uzbekistan (2 300 km yhteistä rajaa) ja Turkmenistan (380 km yhteistä rajaa).

    Kazakstanin kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen mukaan nimellä kazakstanilainen. Ihmisestä puhuttaessa nimitys kazakki viittaa kazakkien etnisen ryhmän jäseneen. Toisaalta nimitystä kazakki käytetään myös kazakkien puhumasta kielestä. Neuvostovallan aikaisia venäläisperäisiä nimityksiä Kazahstan, kazahstanilainen ja kazahi pidetään nykyään vanhentuneina.
  • Khmerin tasavalta
    Khmerin tasavalta oli Kambodžan virallinen nimi vuodesta 1970 vuoteen 1975. Tänä aikana maa oli liittoutunut muun muassa Etelä-Vietnamin ja Yhdysvaltojen kanssa. Valtion pääkaupunkina toimi Phnom Penh ja sen väkiluku vuonna 1975 oli noin 7 894 000.

    Tasavalta perustettiin kun Kambodžan kuningas Norodom Sihanouk syöstiin vallasta ja monarkia lakkautettiin. Tasavallan olemassaolon aikana Kambodža oli sisällissodassa hallituksen ja Pol Potin johtamien Punaisten khmerien kanssa. Tasavalta romahti 17. huhtikuuta 1975, jolloin Punaiset khmerit valtasivat Phnom Penhin.
  • Korean tasavalta
    Korean tasavalta, epävirallisesti Etelä-Korea on Korean niemimaan eteläosassa sijaitseva valtio. Sillä on yhteinen maaraja Korean demokraattisen kansantasavallan eli Pohjois-Korean kanssa sekä merialueraja lännessä Kiinan ja idässä Japanin kanssa. Etelä-Korean pinta-ala on 100 210 km² ja siellä on noin 50 miljoonaa asukasta, joten se on yksi maailman tiheimmin asutuista valtioista. Maan suurin kaupunki on pääkaupunki Soul, jonka asukasluku on yli 10 miljoonaa.

    Maan länsimainen nimi tulee Goryeo-dynastiasta, joka hallitsi niemimaata vuosina 918–1392. Arkeologisten löytöjen perusteella maan ensiasutus ajoittuu varhaispaleoliittiselle kaudelle (2,6 milj. – 300 000 vuotta sitten). Korean historian katsotaan alkavan legendaarisen Dangunin perustamasta Gojoseonin kuningaskunnasta 2333 eaa. Kun Sillan johdolla Korean niemimaan kolme kuningaskuntaa yhdistyivät, Koreaa ryhtyi hallitsemaan Koryŏ-dynastia (918–1392), jolta maa sai nimensä, ja sen jälkeen Joseon-dynastia (1392–1910). Korean itsenäisyys ja viimeinen dynastia päättyivät Japanin keisarikunnan liitettyä maan itseensä vuonna 1910. Toisen maailmansodan päätyttyä ja Japanin antauduttua Korean niemimaa jaettiin Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain johtamiin miehitysvyöhykkeisiin. Etelä-Koreassa järjestettiin vuonna 1948 vaalit, jotka johtivat Korean tasavallan perustamiseen. Yhdistyneet Kansakunnat vahvisti päätöslauselmallaan Korean tasavallan niemimaan ainoaksi lailliseksi valtioksi, mutta siitä huolimatta neuvostohallinnon tuella perustettiin Pohjois-Koreaan kommunistien johtama kilpailijavaltio.
  • Kuwait
    Kuwaitin valtio eli Kuwait on emiirikunta Lähi-idässä. Se sijaitsee Persianlahden pohjukassa rajanaapureinaan pohjoisessa Irak ja etelässä Saudi-Arabia. Kuwaitin maasto on kumpuilevaa hiekkaerämaata. Maasta löytyi 1930-luvulla öljyä, ja toisen maailmansodan jälkeen kehittynyt öljynjalostusteollisuus sai maan vaurastumaan. Kuwait itsenäistyi 1961, ja sen jälkeen se on saanut 90 prosenttia vientituloistaan öljystä. Vuonna 1990 Irak hyökkäsi Kuwaitiin, mutta joutui vetäytymään maasta länsivaltojen liityttyä sotaan Kuwaitin puolelle. Maan infrastruktuuri kärsi sodassa pahasti.

    Kuwait oli ensimmäinen Persianlahden arabimaa, joka järjesti parlamenttivaalit, ja se myönsi naisille äänioikeuden 2005. Vuodesta 2010 alkaen maassa on ollut ajoittain väkivaltaisuuksia ääri-islamistien ja sotilasjoukkojen välillä.
  • Libanon
    Libanonin tasavalta eli Libanon on 6,1 miljoonan asukkaan valtio Lähi-idässä Välimeren rannalla. Sen rajanaapureina ovat idässä ja pohjoisessa Syyria ja etelässä Israel.

    Maan pääkaupunki on Beirut, joka sijaitsee Välimeren rannalla. Beirutissa on noin 1,8 miljoonaa asukasta.
  • Macao
    Macao, virallisesti Macaon Kiinan kansantasavallan erityishallintoalue, on Guangdongin maakunnan ympäröimä alue Etelä-Kiinassa. Macao on Hongkongin tavoin Kiinan erityishallintoalue periaatteella ”yksi maa, kaksi järjestelmää” eli autonominen alue, jonka puolustuksesta ja ulkopolitiikasta vastaa Kiinan kansantasavalta.

    1500-luvulta vuoteen 1999 Macao oli Portugalin hallinnassa, pitkään kauppasatamana, sittemmin se on elänyt pääasiassa matkailusta. Kaupungissa on lukuisia kasinoita.
  • Malediivit
    Malediivit eli Malediivien tasavalta on noin 800 kilometriä pitkä saaristo Intian eteläkärjen lounaispuolella. Malediiveihin kuuluu kaikkiaan 1 190 saarta ja atollia, joista 200 on asuttua ja lisäksi 80 saarella on matkailijoiden majoituspalveluita. Saaret ovat suosittu turistikohde.

    Arkeologiset löydöt viittaavat siihen, että jo 2000-luvulla eaa. saaret olivat varhaisten Egyptin, Mesopotamian ja Intian kulttuurien merenkulkijoiden reitillä. Ensimmäiset Malediiveille asettuneet ihmiset olivat kotoisin Intiasta ja Sri Lankalta. Malediivien nykyinen kieli divehi on sukua Sri Lankalla puhutulle singaleesille. 1100-luvulla tuli merenkulkijoita Itä-Afrikasta ja arabimaista.
  • Malesia
    Malesia on valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen pääkaupunki on Kuala Lumpur. Malesian väkiluku on noin 30 miljoonaa ja pinta-ala 329 847 neliökilometriä. Malesian naapurimaat ovat Thaimaa, Indonesia, Singapore ja Brunei. Maan virallinen kieli on malaiji.

    Malesia muodostuu kahdesta toisistaan selvästi erillään sijaitsevasta alueesta. Länsi-Malesian muodostaa Malakan niemimaan eteläosa, entinen Malaija, kun taas Itä-Malesiaan kuuluu Borneon saaren pohjoisosa Bruneita lukuun ottamatta.
  • Mesopotamia
    Mesopotamia eli Kaksoisvirtainmaa tai Kaksoisvirranmaa on historiallinen alue Välimeren itäpuolella.

    Alue käsittää lähinnä nykyisen Irakin alueen sekä Syyrian itäosan ja Turkin kaakkoisosan.
  • Mongolia
    Mongolian tasavalta eli Mongolia on sisämaavaltio Itä-Aasiassa. Sitä ympäröi pohjoisessa Venäjä, sekä lännestä, etelästä ja idästä Kiina. Suureksi osaksi aron ja osittain Gobin aavikon peittämä kolmen miljoonan asukkaan maa on maailman harvimmin asuttu itsenäinen valtio. Mongolia on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin sisämaavaltio Kazakstanin jälkeen.

    Arkeologisten löytöjen mukaan Gobin autiomaassa on ollut ihmisiä 100 000 – 200 000 vuotta sitten.
  • Nepal
    Nepalin demokraattinen liittotasavalta eli Nepal on sisämaavaltio Aasiassa. Nepal sijaitsee Kiinan ja Intian välissä, kutakuinkin puoliksi Himalajan vuoristossa ja puoliksi sen juurella. Valtion alueella sijaitsee kahdeksan maailman kymmenestä korkeimmasta vuorenhuipusta. Nepalin lähes 31 miljoonasta asukkaasta suurin osa on hinduja.

    Nepal oli vuosina 1996–2006 sisällissodassa, jossa kuoli yli 13 000 ihmistä. Vastapuolina olivat maolaiset kommunistit ja Nepalin hallitus, joka oli julistanut kommunisteille sodan. Sisällissota päättyi kommunistien voittoon. Sen seurauksena maa luopui vuonna 2008 monarkiasta.
  • Oman
    Omanin sulttaanikunta eli Oman on arabivaltio Arabian niemimaan eteläkärjessä Etu-Aasiassa. Sen naapurimaita ovat Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Jemen ja Saudi-Arabia. Maan sijainti Hormuzinsalmen suulla on strategisesti vahva koska suuri osa maailman raakaöljystä kulkee salmen kautta. Oman on yksi perinteisimpiä arabimaita, ja 1970-luvulle asti se oli hyvin sulkeutunut yhteiskunta. Maan valtionpäämies on sulttaani, muilla valtio-elimillä on vain neuvoa-antava rooli – Oman on absoluuttinen monarkia. Nykyinen sulttaani on pyrkinyt taloudellisiin uudistuksiin ja hyviin naapuruussuhteisiin. Maa on toistaiseksi välttynyt ääri-islamiin liittyviltä väkivaltaisuuksilta. Talouden perustana on öljy niin kuin muillakin alueen valtioilla, mutta kalastuksen ja maanviljelyn osuus on suhteessa suurempi kuin naapurimaissa.

    Wadi Shab.
  • Pakistan
    Pakistanin islamilainen tasavalta eli Pakistan on valtio Etelä-Aasiassa. Sen naapurivaltioita ovat idässä Intia, lounaassa Iran, lännessä Afganistan ja koillisessa Kiina. Maan pääkaupunki on Islamabad. Pakistanin pohjoisosa sijaitsee Himalajan vuoristossa ja rajoittuu etelässä Arabianmereen.

    Pakistan on väkiluvultaan maailman viidenneksi suurin maa ja yksi ydinasemaista. Pakistanissa on maailman toiseksi suurin muslimiväestö. Pakistan syntyi, koska muslimit halusivat islamilaisen valtion Intian niemimaalle ja eroon itsenäistyvästä Intiasta. Pakistan on sen jälkeen ollut useissa konflikteissa hinduenemmistöisen Intian kanssa.
  • Qatar
    Qatarin valtio eli Qatar on pääosin autiomaan peittämä emiirikunta Arabian niemimaan kaakkoisosassa. Qataria rajaavat Saudi-Arabia ja Persianlahti. Qatar on noin 3 miljoonan asukkaan öljyvaltio, ja se on pienuudestaan huolimatta yksi maailman rikkaimmista valtioista. CIA:n The World Factbookin mukaan Qatarilla oli vuonna 2020 maailman kuudenneksi suurin bruttokansantuote henkeä kohden.

    Qatarin pinta-ala on noin 11 586 neliökilometriä ja pääkaupunki Doha. Maassa sijaitsee suuri Yhdysvaltojen ilmavoimien tukikohta.
  • Saudi-Arabia
    Saudi-Arabian kuningaskunta eli Saudi-Arabia on valtio Lähi-idässä. Se käsittää suurimman osan Arabian niemimaasta ja sijaitsee Punaisenmeren ja Persianlahden välissä. Sen rajanaapurit ovat Irak, Jordania, Kuwait, Oman, Qatar, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Jemen. Saudi-Arabia on absoluuttinen monarkia, jota hallitsee Saudien hallitsijasuku.

    Saudi-Arabia on suurimmaksi osaksi kuivaa autiomaata, eikä siellä ole yhtään ympärivuotista jokea tai järveä, ja viljelykelpoista sen pinta-alasta on vain noin prosentti. Toisaalta maa on tunnettu öljyvaroistaan, ja sen alueella onkin maailman öljyvaroista noin 16 prosenttia. Saudi-Arabia on yksi OPECin perustajavaltioista.
  • Singapore
    Singapore, viralliselta nimeltään Singaporen tasavalta (malaijksi: Republik Singapura; ; tamiliksi சிங்கப்பூர் குடியரசு, Ciŋkappūr Kudiyarasu), on kaupunkivaltio Kaakkois-Aasiassa. Singapore sijaitsee 137 kilometriä päiväntasaajalta pohjoiseen, Malakan niemimaan eteläkärjessä olevilla saarilla, joista merkittävin on sen pääsaari. Singaporesta pohjoiseen Johorensalmen toisella puolella on Malesian Johorin osavaltio, eteläpuolella Singaporensalmi erottaa maan Indonesialle kuuluvista Riausaarista.

    Singapore on yksi maailman tiheimmin asutuista kaupungeista; sen pääsaarella asuu yli viisi miljoonaa ihmistä, joista noin viidesosa on naapurimaista tulleita siirtotyöläisiä. Yli kolme neljäsosaa väestöstä on kiinalaisia, malaijeja on noin 15 % ja intialaisia noin 8 %.
  • Sri Lanka
    Sri Lankan demokraattinen sosialistinen tasavalta eli Sri Lanka (”ylevä maa”) on saarivaltio Intian valtameressä Intian eteläpuolella. Vuosina 1948–1972 Sri Lanka tunnettiin nimellä Ceylon.

    Maan 21,5 miljoonasta asukkaasta suurin osa kuuluu ryhmiltään joko buddhalaisiin singaleeseihin tai hindulaisiin tamileihin. Näiden välille kehittynyt jännite kiristyi pitkittyneeksi maan sisällissodaksi vuosiksi 1983–2009.
  • Taiwan
    Kiinan tasavalta on lähinnä Taiwanin saarella toimiva valtio Itä-Aasiassa. Epävirallisesti, vaikkakin hyvin yleistyvästi, maasta käytetään nimeä Taiwan.

    Vuodesta 1912 vuoteen 1949 ”Kiinan tasavalta” tarkoitti valtiota, joka käsitti suurin piirtein nykyisen Kiinan alueen. Kiinan sisällissodan jälkeen tasavallan hallinto pakeni Taiwanin saarelle, jota se on joidenkin Etelä-Kiinan meren saarten lisäksi hallinnut ainoana alueenaan siitä lähtien.
  • Thaimaa
    Thaimaan kuningaskunta eli Thaimaa on valtio Kaakkois-Aasiassa. Maan rajanaapureita ovat Laos ja Kambodža idässä, Siaminlahti ja Malesia etelässä, sekä Andamaanienmeri ja Myanmar lännessä. Valtion pinta-ala on noin puoli miljoonaa neliökilometriä ja asukasluku noin 70 miljoonaa. Thaimaan pääkaupunki on Bangkok. Suurin osa maan väestöstä on theravada-buddhalaisia thaita, jotka puhuvat thain kieltä.

    Hallitusmuodoltaan Thaimaa on perustuslaillinen monarkia, joka on ollut 22. toukokuuta 2014 tapahtuneesta sotilasvallankaappauksesta lähtien sotilasjuntan johtama. Maassa kaappauksen jälkeen voimaan tullut sotatilalaki kumottiin virallisesti 1. huhtikuuta 2015. Juntan nimi on ”Rauhan ja järjestyksen kansallinen neuvosto” (NCPO) ja sitä johtaa kaappauksen toteuttanut asevoimien komentaja, kenraali Prayut Chan-o-cha, jonka aseman toimeenpanovallan edustajana kuningas on vahvistanut. Uuden 21. heinäkuuta 2014 voimaan tulleen perustuslain mukaan lainsäädäntövaltaa käyttää yksikamarinen ei vaaleilla valittava 220-jäseninen parlamentti eli kansalliskokous, jonka jäsenet NCPO valitsee ja kuningas nimittää. Kansalliskokous valitsi yksimielisesti kenraali Prayut Chan-o-chan pääministeriksi 24. elokuuta 2014. Prayuth luopui asevoimien komentajan tehtävistä 30. syyskuuta 2014. Hänet valittiin jatkamaan pääministerinä kesäkuussa 2019.
  • Turkki
    Turkki, virallisesti Turkin tasavalta , on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan. Turkilla on kahdeksan naapurimaata: Bulgaria luoteessa, Kreikka lännessä, Georgia koillisessa, Armenia, Iran sekä Azerbaidžanin Nahitševanin eksklaavi idässä ja Irak sekä Syyria kaakossa. Lisäksi Turkki rajautuu Mustaanmereen pohjoisessa, Aigeianmereen lännessä ja Välimereen etelässä. Turkin alueella sijaitsee myös Marmaranmeri, jonka kautta kulkee Euroopan ja Aasian välinen raja, joten valtiolla on aluetta kahdella mantereella.

    Turkin alueella on syntynyt useita merkittäviä sivilisaatioita, kuten Bysantti ja Osmanien valtakunta. Maan kulttuuri on sekoitus itäistä ja läntistä perinnettä, sillä Turkki sijaitsee kahden mantereen risteyskohdassa. Kulttuuria onkin usein kuvattu sillaksi kahden maailman välillä. Voimakkaan alueellisen läsnäolonsa vuoksi Turkki on alkanut muodostua strategisesti yhä merkittävämmäksi valtioksi.
  • Vietnam
    Vietnam, virallisesti Vietnamin sosialistinen tasavalta , on valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Kambodža, Kiina ja Laos. Vietnamin pinta-ala on noin 330 000 neliökilometriä ja asukasluku yli 96,2 miljoonaa.

    Vietnam oli vuodesta 111 eaa. tuhannen vuoden ajan osa kiinalaisia valtioita, kunnes vietnamilainen dynastia nousi valtaan 939. Vuoden 1471 jälkeen se valloitti Champa-kuningaskunnan nykyisessä Keski-Vietnamissa, ja vietnamilaisten asutus levisi etelään aina Mekongin suistoon asti. Vuonna 1858 Ranska aloitti siirtomaavalloitukset Etelä-Vietnamista, ja 1885 Annam, Tonkin ja Kotšinkiina liitettiin osaksi Ranskan Indokiinaa. Toisen maailmansodan ja Japanin miehityksen aikana maassa syntyi antikolonialistisia liikkeitä kuten Việt Minh, ja sodan jälkeen 2. syyskuuta 1945 vietnamilaiset kommunistit Ho Tši Minhin johdolla julistivat maan itsenäiseksi. Ranska ei halunnut luopua siirtomaastaan ja kävi sotaa aina vuoteen 1954, jolloin se kärsi tappion Điện Biên Phủn taistelussa.
  • Yhdistyneet arabiemiirikunnat
    Yhdistyneet arabiemiirikunnat eli Arabiemiirikunnat, myös Emiraatit (vanha nimi Arabiemiirikuntien liitto ) on pääosin autiomaan peittämä valtio Arabian niemimaan koillisosassa Persianlahden rannikolla. Sen rajanaapurit ovat Oman ja Saudi-Arabia. Maa koostuu seitsemästä emiirikunnasta, ja sen pinta-ala on noin 83 600 neliökilometriä. Väkiluvuksi on arvioitu noin yhdeksän miljoonaa, joista suurin osa on kansalaisuutta vailla olevia vierastyöläisiä. Arabiemiirikuntien pääkaupunki on Abu Dhabi.

    Arabiemiirikunnat on historiansa aikana kuulunut muun muassa Persian sassanidien, Portugalin ja Osmanien valtakunnan vaikutuspiiriin. 1800-luvun lopulta lähtien se oli Brittiläisen imperiumin alainen protektoraatti, kunnes kuusi alueen šeikkikunnista yhdistyi ja perusti itsenäisen valtion vuonna 1971. Nykyään Arabiemiirikunnilla on muista arabimaista poiketen suhteellisen vahva ja monipuolinen talous, joka on suuntautunut öljyn ja maakaasun lisäksi kauppaan ja matkailuun. Valtaosa maan asukkaista on muslimeja, ja islam on vaikuttanut merkittävästi sen kulttuuriin.
  • Albania
    Albania (, ’Kotkien maa’) eli Albanian tasavalta on valtio Euroopassa Balkanilla.

    Sen rajanaapureita ovat Montenegro, Pohjois-Makedonia, Kreikka ja Kosovo.
  • Andorra
    Andorran ruhtinaskunta eli Andorra on kääpiö- ja sisämaavaltio Espanjan ja Ranskan välissä Pyreneillä. Vuoristoisen maan keskikorkeus on Euroopan korkein, 1 996 metriä. Pinta-ala puolestaan on 468 neliökilometriä, mikä tekee siitä Euroopan kuudenneksi pienimmän valtion. Asukkaita on hieman yli 80 000, ja valtion pääkaupunki on Andorra la Vella.

    Andorra on saanut nykyisen muotonsa jo 1200-luvun lopulla. Sillä on poikkeuksellisesti kaksi valtionpäämiestä, ruhtinaskumppanit Ranskan presidentti ja La Seu d’Urgellin piispa. Andorra oli pitkään syrjäinen ja eristynyt ruhtinaskunta, mutta se on 1900-luvulla kansainvälistynyt. Talouden painopiste on siirtynyt maataloudesta matkailuun ja finanssialalle. Espanja ja Ranska ovat Andorran tärkeimmät kauppakumppanit, mutta ulkomaankaupan kauppatase on pahasti alijäämäistä, sillä maa joutuu tuomaan käytännössä kaikki kulutustavaransa ulkomailta. Andorran ensimmäinen perustuslaki hyväksyttiin 1993, ja sen jälkeen maa on liittynyt muun muassa Yhdistyneisiin kansakuntiin ja ottanut käyttöön euron.
  • Belgia
    Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio. Sen naapurimaat ovat Ranska, Saksa, Alankomaat ja Luxemburg. Belgian pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta. Belgian pinta-ala on noin 30 500 neliökilometriä ja asukasluku on 11,5 miljoonaa. Asukkaista suurin osa on katolilaisia. Belgia on jakautunut kahteen merkittävään kieliyhteisöön, pohjoiseen hollanninkieliseen Flanderiin ja eteläiseen ranskankieliseen Valloniaan. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.

    Belgian keskeinen sijainti Euroopassa nyky-Ranskan ja Saksan välissä on tehnyt sen alttiiksi suurvaltojen valtapyrkimyksille antiikin Rooman ajoista asti. Nykyisen Belgian aluetta ovat hallinneet niin Kaarle Suuri kuin Habsburgitkin. Belgia itsenäistyi 1800-luvulla ja sillä oli siirtomaita Afrikassa. Maailmansodissa se oli jälleen suurvaltojen välisten kiistojen näyttämönä, ja sotien jälkeen se oli perustamassa Natoa ja Euroopan unionia.
  • Bosnia ja Hertsegovina
    Bosnia ja Hertsegovina tai Bosnia-Hertsegovina (bosniaksi, kroatiaksi ja serbiaksi Bosna i Hercegovina, BiH, kyrill. Босна и Херцеговина, БиХ) on valtio Balkanilla. Sen rajanaapureita ovat Kroatia, Montenegro ja Serbia.

    Bosnia-Hertsegovinan valtio koostuu kahdesta poliittisesta entiteetistä: Bosnia-Hertsegovinan federaatiosta sekä Bosnian serbitasavallasta. Erillisinä käsitteinä sekä Bosnia että Hertsegovina ovat historiallis-maantieteellisiä eikä niillä nykyään ole hallinnollista merkitystä.
  • Bulgaria
    Bulgaria, virallisesti Bulgarian tasavalta on valtio Balkanilla Kaakkois-Euroopassa. Se sijaitsee Mustanmeren rannalla, ja sen rajanaapureita ovat Kreikka ja Turkki etelässä, Serbia ja Pohjois-Makedonia lännessä ja Romania pohjoisessa. Bulgarian pääkaupunki on Sofia. Maassa on noin 7 miljoonaa asukasta ja sen pinta-ala on 110 879 neliökilometriä.

    Turkinsukuisten bolgaarien, traakialaisten ja slaavien jälkeläiset omaksuivat kristinuskon Kyrilloksen ja Metodioksen lähetystyön ansiosta 800-luvulla. Maan kulttuuri kehittyi luostarien suojissa myös turkkilaisvallan aikana. Maailmansotien jälkeen maa kuului kommunistiblokkiin yli neljänkymmenen vuoden ajan. Monipuoluejärjestelmää ja markkinataloutta on harjoitettu vuodesta 1989, ja Euroopan unioniin Bulgaria liittyi vuonna 2007.
  • Espanja
    Espanjan kuningaskunta eli Espanja ( []) on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin ja Isolle-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Koillisessa rajan takana ovat Ranska ja pieni Andorran ruhtinaskunta, ja etelässä on maarajaa Marokon kanssa (ks. Ceuta ja Melilla). Maahan kuuluvat Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Barcelona, Valencia, Sevilla, Málaga, Bilbao ja Zaragoza.

    Muinaiset roomalaiset valtasivat Espanjan Karthagolta toisessa puunilaissodassa, ja roomalaisten käyttämä latina on espanjan kielen pohjana. Islaminuskoiset maurit hallitsivat Espanjaa 300 vuoden ajan vuosina 700–1 000. 1400-luvulla maata hallinneet pienet katoliset kuningaskunnat yhdistyivät vaiheittain vuoteen 1512 mennessä. Yhdistyneestä Espanjasta tuli mahtava siirtomaavalta. 1700-luvulla se menetti hallitsemansa ulkomaat Espanjassa ja 1800-luvulla siirtomaansa. Vuonna 1936 alkanutta sisällissotaa seurasi Francon sotilasdiktatuuri vuoteen 1975 asti.
  • Islanti
    Islanti on saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islannin väkiluku on 376 000 asukasta ja pinta-ala 103 000 neliökilometriä. Se on väkiluvultaan ja asukastiheydeltään selvästi pienin Pohjoismaa. Maan pääkaupunki on Reykjavík, jossa asuu noin kolmannes Islannin väestöstä. Se on maailman pohjoisin itsenäisen valtion pääkaupunki.

    Islannissa on aktiivista vulkaanista toimintaa: geysireitä, kuumia lähteitä ja toistuvia tulivuorenpurkauksia. Luonto on karu ja omaleimainen. Golfvirta pitää ilmaston leutona ympäri vuoden.
  • Italia
    Italian tasavalta eli Italia (ital. Italia) on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä Apenniinien niemimaalla ja lähisaarilla.

    Italian pinta-ala on noin 300 000 neliökilometriä ja väkiluku noin 59,2 miljoonaa.
  • Itävalta
    Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta , on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Se koostuu yhdeksästä osavaltiosta. Itävallan naapurimaat ovat lännessä Liechtenstein, Sveitsi ja Italia, etelässä Slovenia, idässä Unkari sekä pohjoisessa Slovakia, Saksa ja Tšekki.

    Itävallan maiseman tunnusomaisia piirteitä ovat Alpit ja Tonava.
  • Jersey
    Jersey (virallisesti ja ) on Kanaalisaarten saari Ranskan edustalla. Jersey on brittiläiseen imperiumiin vuodesta 1064 kuulunut kruununalusmaa, eikä se ole osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Jerseyyn kuuluvat myös asumattomat saariryhmät Minquiers ja Ecréhous.

    Mont Orgueilin linna ja Goreyn satama [[St. Martinissa Jerseyssä Jersey on Kanaalisaarten suurin ja eteläisin saari. Se sijaitsee 19 kilometriä Ranskan Cotentinin niemimaasta länteen. Saari on noin 16 kilometriä leveä itä–länsisuuntaisesti ja 8 kilometriä pohjois–eteläsuuntaisesti. Saari on enimmäkseen lössin peittämää tasankoa, jota pohjois–eteläsuuntaiset laaksot halkovat. Pohjoisrannikolla on 148 metrin korkeuteen yltävät rantakalliot. Muilla rannikoilla on hiekkaisia lahtia, dyynejä, laguuneja ja riuttoja.
  • Kreikka
    Kreikka, virallisesti Kreikan tasavalta tai Helleenien tasavalta , on valtio Etelä-Euroopassa, Balkanin niemimaan Välimeren ympäröimässä eteläkärjessä. Maa käsittää Manner-Kreikan lisäksi myös laajan saariston. Kreikan väkiluku on noin 10,8 miljoonaa ja pinta-ala 131 957 neliökilometriä. Sen pääkaupunki ja suurin kaupunki on Ateena.

    Kreikan sijainti on strateginen Euroopan, Aasian ja Afrikan risteämäkohdassa. Maan naapurimaat ovat Albania, Pohjois-Makedonia, Bulgaria ja Turkki. Kreikka jaetaan perinteisesti yhdeksään maantieteelliseen alueeseen, jotka ovat Manner-Kreikan Keski-Kreikka, Peloponnesos, Thessalia, Epeiros, Makedonia ja Traakia sekä saariston Egeanmeren saaret, Jooniansaaret ja Kreeta. Kreikka on vuoristoinen ja maanjäristysherkkä. Saaristoon kuuluu laskutavasta riippuen 2 000–6 000 saarta. Maan rannikko on Euroopan pisin.
  • Kyproksen tasavalta
    Kyproksen tasavalta eli Kypros on valtio Kyproksen saarella itäisellä Välimerellä. Se on ainoa kansainvälisesti tunnustettu valtio saarella, mutta hallitsee siitä vain noin kahta kolmasosaa. Noin kolmasosa saaresta on Turkin miehittämänä ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan hallussa. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta ylläpitää ja hallitsee suvereenisti kahta sotilastukikohta-aluetta.

    Kyproksen tasavallan virallinen, koko saaren käsittävä pinta-ala on ja väkiluku arviolta noin (2017). Kyproksen tasavallan hallussa olevan saaren eteläosan pinta-ala on ja väkiluku (2011). Kyproksen tasavallan pääkaupunki on Nikosia ja suurin kokonaan tasavallan alueella oleva kaupunki Limassol.
  • Latvia
    Latvian tasavalta eli Latvia on yksi Baltian maista. Se rajautuu pohjoisessa Viroon, idässä Venäjään sekä Valko-Venäjään ja etelässä Liettuaan. Maan pääkaupunki Riika on Baltian maiden suurin kaupunki. Latvia on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004.

    Latvia on alavaa, kalkkipitoista moreenimaata. Sen pinta-alasta neljännes on metsää, ja kalkkipitoinen maaperä suosii näyttäviä kasveja kuten kämmeköitä. Nykyisen Latvian muodostavat Liivinmaa ja Kuurinmaa ovat olleet vuosisatojen varrella kalparitarien, Puolan, Ruotsin, Saksan, Venäjän ja Neuvostoliiton vallan alla. Latvian ensimmäinen itsenäisyyskausi oli vuosina 1918–1940 ja toinen alkoi vuonna 1991. Neuvostokauden jälkeen talouden toipuminen alkoi vauhdikkaasti 2000-luvulla, mutta vuonna 2008 alkanut kansainvälinen lama koetteli maata ankarasti.
  • Liechtenstein
    °N, °W Liechtensteinin ruhtinaskunta (saks. Fürstentum Liechtenstein) eli Liechtenstein [] on ruhtinaskunta Alpeilla Sveitsin ja Itävallan välissä. Liechtensteinin pinta-ala on 160 neliökilometriä ja väkiluku noin 39 000. Maa on sekä pinta-alan että väestön määrän perusteella Euroopan neljänneksi pienin valtio. Alue on ollut vuosisatojen aikana eri ruhtinassukujen hallussa ja ajoittain Saksan, Itävallan, Preussin, Ranskan, Venäjän ja Ruotsin miehittämä. Liechtensteinin nykyinen ruhtinas on Hans Adam II, joka on hallinnut vuodesta 1989, ja pää­ministeri on Adrian Hasler (vuodesta 2013). Perustuslaillisessa monarkiassa on laaja kunnallinen itsehallinto. Maatalous on ollut tärkeää ja alue tuottaa etenkin maitotuotteita, mutta teollisuus ja pankkisektori ovat viime vuosikymmeninä kasvattaneet osuuttaan kansantuotteesta voimakkaasti. Urheilussa menestystä on tullut lähinnä talvilajeissa.

  • Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta
    Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (,, LSSR) oli lyhyen aikaa toiminut neuvostotasavalta. Sen perusti 16. joulukuuta 1918 Vincas Mickevičius-Kapsukasin johtama vallankumoushallitus. Liettuan neuvostotasavalta lakkasi 27. helmikuuta 1919 olemasta sen yhdistyttyä Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Liettualais-valkovenäläiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Vaikka Liettuan neuvostotasavallan johto esitti valtion olleen liettualaisten työläisten perustama, oli se pääosin Neuvosto-Venäjän nukkevaltio ja syy Liettuan–Neuvosto-Venäjän sodalle. Liettualaiset eivät yleisesti kannattaneet neuvostomielisyyttä ja ajoivat omaa kansallista Liettuan tasavaltaa, jonka itsenäisyyden Liettuan neuvosto julisti 16. helmikuuta 1918.

    Saksan keisarikunta hävisi ensimmäisen maailmansodan ja allekirjoitti Compiègnen aselevon 11. marraskuuta 1918. Saksan armeija alkoi vetäytyä entisen Ober Ostin alueilta. Kaksi päivää myöhemmin Neuvosto-Venäjän johto luopui Brest-Litovskin rauhasta, jossa oli vahvistettu Liettuan itsenäisyys. Neuvosto-Venäjä aloitti offensiivin länteen Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa ja Ukrainaa vastaan tarkoituksena aloittaa maailmanvallankumous ja korvata itsenäiset kansalliset liikkeet neuvostotasavalloilla. Puna-armeija seurasi Saksan armeijan vetäytyviä sotilaita ja saapui Liettuaan joulukuun lopulla 1918.
  • Luxemburg
    Luxemburg eli Luxemburgin suurherttuakunta on noin puolen miljoonan asukkaan perustuslaillinen suurherttuakunta ja sisämaavaltio Länsi-Euroopassa. Sen naapurimaat ovat Ranska, Belgia ja Saksa.

    Luxemburg on Euroopan unionin pienimpiä jäsenvaltioita. Sen pinta-alasta (2 586 km²) noin kaksi kolmannesta on alavaa maatalousseutua, mutta pohjoisin kolmannes on vuoristoista Ardennien aluetta. Vuosisatojen varrella maa on ollut välillä itsenäinen herttuakunta, mutta usein osa naapurimaitaan Ranskaa, Saksaa ja Alankomaita. Luxemburg on toiminut aktiivisesti Euroopan unionissa alusta alkaen, ja monien kansainvälisten elimien päämajat ovat Luxemburgissa. Maan vauraus syntyi aikoinaan terästeollisuudesta, mutta viime vuosikymmeninä pankkitoiminta on noussut tärkeämmäksi.
  • Malta
    Maltan tasavalta eli Malta on saarivaltio Välimerellä, noin 93 kilometriä Sisiliasta etelään. Valtio koostuu useasta saaresta, joista kolme on asuttuja: pääsaari Malta, Gozo ja Comino. Pääkaupunki Valletta sijaitsee pääsaarella. Maltaa lähinnä oleva valtio on Italia.

    Maltalla asuu noin 457 300 asukasta (2020). Sen pinta-ala on kuitenkin vain 316 neliökilometriä, joten asutustiheys on suuri, noin 1 282,2/km². Viralliset kielet ovat malta ja englanti. Myös italiaa ymmärretään yleisesti, koska Italian televisio näkyy saarelle hyvin.
  • Moldova
    Moldova, virallisesti Moldovan tasavalta on sisämaavaltio Itä-Euroopassa. Se sijaitsee Romanian ja Ukrainan välissä Moldovan historiallisen alueen itäosassa. Maan pinta-ala on 33 851 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 4,0 miljoonaa. Moldovan pääkaupunki on Chișinău.

    Moldova kuuluu Itsenäisten valtioiden yhteisöön, vaikkakin lopetti aktiivisen osallistumisensa järjestössä marraskuussa 2022. Se on yksi Euroopan köyhimmistä maista. Asukkaista pääosa on etniseltä taustaltaan romanialaisia (itämoldovalaisia) ja uskonnoltaan Romanian patriarkaattiin kuuluvia ortodokseja. Viininviljely on ollut tärkeä osa Moldovan taloutta ja kulttuuria vuosisatojen ajan.
  • Monaco
    43.73278°N, 7.41972°W Monacon ruhtinaskunta eli Monaco (ranskaksi Principauté de Monaco, monegassiksi Principatu de Múnegu) on valtio Euroopassa. Se on pinta-alaltaan maailman toiseksi pienin itsenäinen valtio heti Vatikaanin jälkeen. Valtion pinta-ala on 2,08 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 38 350. Ainoa rajanaapuri Ranska ympäröi maata pohjoisen, lännen ja osittain etelän puolelta. Kaakkois- ja itäpuolella Monaco rajautuu Välimereen.

    Monacon nimi tulee kreikkalaisesta 500-luvulla eaa. perustetusta Monoikoksen siirtokunnasta.
  • Norja
    Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

    Maa kuuluu Pohjoismaihin ja Skandinaviaan. Se on Ruotsin länsi- ja Suomen pohjoisnaapuri, ja sillä on yhteistä rajaa myös Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan varsinainen Norja (manneralue lähisaarineen) on kolmanneksi suurin Pohjoismaa. Väestöltään Norja on Pohjoismaista neljänneksi suurin. Norjalle kuuluu myös Huippuvuoret ja muita merentakaisia alueita. Vuonot ja vuoret ovat Norjan maiseman keskeisiä elementtejä. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Oslo.
  • Portugali
    Portugalin tasavalta eli Portugali on valtio Iberian niemimaalla, Euroopan lounaisosassa. Se on manner-Euroopan läntisin maa. Portugali rajoittuu idässä ja pohjoisessa Espanjaan, lännessä ja etelässä Atlantin valtamereen. Manner-Portugalin lisäksi maalla on Atlantilla kaksi saaristoa, Azorit ja Madeira. Lisäksi Selvagenssaaret ovat hallinnollisesti osa Madeiraa.

    Portugalissa on 3 100 vuoden aikana vaikuttanut useita sivilisaatioita. Portugalin kulttuuriin, historiaan, kieleen ja väestöjakaumaan ovat jättäneet jälkensä muun muassa iberit, tartessolaiset, keltit, foinikialaiset, karthagolaiset, kreikkalaiset, roomalaiset, germaanit, egyptiläiset, seemiläiset kansat ja maurit. Nimi ”Portugali” juontaa juurensa roomalaisten alueesta käyttämään nimeen Portus Cale. Se saattaa olla sekoitus latinan ja kreikan kieliä ja tarkoittaa ”kaunista satamaa”. 1400–1500-luvuilla Portugali oli tärkeä taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen keskus, ja sen imperiumi ulottui Brasiliasta Malakan niemimaalle.
  • Puola
    Puolan tasavalta eli Puola on valtio Keski-Euroopan itäosassa Itämeren etelärannalla. Sen rajanaapureita ovat lännessä Saksa, lounaassa Tšekki, etelässä Slovakia, kaakossa Ukraina, idässä Valko-Venäjä ja koillisessa Liettua ja Venäjään kuuluva Kaliningradin alue. Puolan pääkaupunki on Varsova. Maan pinta-ala on 312 679 neliökilometriä, ja siellä asuu noin 38 miljoonaa ihmistä. Sudeettien ja Karpaattien vuoria lukuun ottamatta Puola on jääkausien muovaamaa hedelmällistä tasankoa, jota halkovat Veiksel ja Oder sivujokineen.

    Puola on saanut nimensä varhaiskeskiajalla läntisessä Puolassa asuneesta polaanien heimosta. Polaanien nimi puolestaan juontuu mahdollisesti sanasta pole (pelto).
  • Ranska
    Ranskan tasavalta eli Ranska (ransk. France) [] on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.

    Merentakaiset alueet mukaan luettuna Ranskan pinta-ala on ja väkiluku on noin 67,5 miljoonaa. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termillä France métropolitaine, sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitsee välimerenilmasto. Euroopan Ranskan pinta-ala on, joten se on maanosansa kolmanneksi laajin valtio Venäjän ja Ukrainan jälkeen.
  • Romania
    Romania on valtio Kaakkois-Euroopassa. Sen naapurimaita ovat Ukraina, Moldova, Bulgaria, Serbia ja Unkari. Romanialla on myös kaistale Mustanmeren rantaa. Romanian pinta-ala on 238 391 neliökilometriä ja maassa oli vuoden 2019 tietojen mukaan noin 19,3 miljoonaa asukasta. Maan pääkaupunki on Bukarest. Karpaattien vuoristo ja Tonavan valuma-alue hallitsevat sen pinnanmuotoja.

    Romania on saanut nimensä Rooman valtakunnalta. Keskiajalla se oli jakautuneena Valakian, Moldavian ja Transilvanian ruhtinaskunniksi. Maata ovat hallinneet osmanit sekä Habsburgit. Toisen maailmansodan jälkeen Romaniasta tuli kommunistinen tasavalta, jota Gheorghe Gheorghiu-Dej ja Nicolae Ceaușescu johtivat yhteensä 40 vuoden ajan vuosina 1945–1989. Ceaușescun syrjäyttäneen kansannousun jälkeen maasta on kehittynyt monipuoluedemokratia, joka kuuluu Natoon ja Euroopan unioniin. Romania on yksi Euroopan unionin köyhimmistä maista, ja sen ongelmia ovat korruptio, inflaatio ja maatalouden vanhanaikaisuus.
  • Ruotsi
    Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi [] on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa. Ruotsi on pohjoismainen teollisuusmaa ja Euroopan unionin jäsen, mutta sillä on oma valuutta, kruunu. Maa on pinta-alaltaan (450 295 neliökilometriä) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa (ellei Tanskan pinta-alaan lasketa Grönlantia). Ruotsissa on noin 10 miljoonaa asukasta, joten se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista selvästi suurin. Joka neljäs (24,9 %) Ruotsin kansalainen oli vuonna 2018 maahanmuuttaja­taustainen ja lähes joka kolmannen (32,3 %) vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt ulkomailla. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Tukholma.

    Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Scania, Volvo, Vattenfall, Ericsson, Ikea, H&M ja Skanska. Nykyisin Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.
  • Saksa
    Saksan liittotasavalta eli Saksa on liittovaltio Keski-Euroopassa. Se koostuu kuudestatoista osavaltiosta (Bundesland).

    Saksan väkiluku on runsaat 83 miljoonaa asukasta ja pinta-ala noin 358 000 neliökilometriä. Maan pääkaupunki ja hallinnolliselta alueeltaan asukasluvultaan suurin kaupunki on noin 3,7 miljoonan asukkaan Berliini.
  • San Marino
    San Marinon tasavalta eli San Marino on Italian ympäröimä kääpiövaltio Apenniinien niemimaalla Etelä-Euroopassa. San Marino on 61 neliökilometrin pinta-alallaan Euroopan kolmanneksi pienin valtio. Sen asukasluku on noin 33 500.

    San Marinon historia ulottuu Pyhään Marinukseen, joka perimätiedon mukaan oli perustamassa valtiota vuonna 301. San Marino on maailman vanhin tasavalta.
  • Serbia
    Serbia eli Serbian tasavalta on sisämaavaltio Balkanilla. Sen naapurimaita ovat Unkari pohjoisessa, Romania ja Bulgaria idässä, Pohjois-Makedonia, Kosovo ja Montenegro etelässä sekä Kroatia ja Bosnia ja Hertsegovina lännessä. Serbian pääkaupunki on miljoonakaupunki Belgrad (1,18 miljoonaa asukasta vuonna 2015).

    Serbit saapuivat nykyisille asuinsijoilleen kansainvaellusten aikana 600-luvulla. He olivat jakaantuneet kuuteen heimoon: Rascia/Raška, Bosnia, Neretva/Pagania, Zachumlie/Zahumlje.
  • Slovakia
    Slovakia eli Slovakian tasavalta on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Tšekki, Puola, Ukraina, Unkari ja Itävalta. Slovakia kuuluu Euroopan unioniin ja sen passivapaaseen Schengen-alueeseen sekä Natoon.

    Maan pinta-ala on 49 035 neliökilometriä ja asukasluku noin 5,4 miljoonaa. Slovakian pääkaupunki on Tonavan varrella sijaitseva Bratislava.
  • Suomi
    Suomen tasavalta eli Suomi on Pohjoismaihin ja Euroopan unioniin kuuluva parlamentaarinen tasavalta Pohjois-Euroopassa.

    Luonnonmaantieteellisesti Suomi on osa Fennoskandian niemimaata ja yksi Itämeren rantavaltioista. Itämeren osista Suomen alueelle ulottuvat Suomenlahti, Saaristomeri, Ahvenanmeri ja Pohjanlahti.
  • Sveitsi
    Sveitsi (,retorom. Svizra), virallisesti Sveitsin valaliitto (, lyhenne CH), on valtio Keski-Euroopassa.

    Sveitsi on liittovaltio, joka koostuu 26 kantonista. Sen naapurimaat ovat pohjoisessa Saksa, etelässä Italia, idässä Itävalta ja Liechtenstein sekä lännessä Ranska. Sveitsillä ei virallisesti ole pääkaupunkia, mutta Bern, joka on maan viidenneksi suurin kaupunki, toimii de facto pääkaupunkina. Suurin kaupunki väkiluvultaan on Zürich, jossa asuu noin 400 000 ihmistä.
  • Tanska
    Tanskan kuningaskunta eli Tanska (Danmark; []) on parlamentaarinen perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.

    Tanskan keskeisin maarajanaapuri on maan eteläpuolella sijaitseva Saksa, mutta Ruotsista sen erottaa vain kapea Juutinrauman salmi, jonka yli on kuitenkin rakennettu maantie- ja rautatiesilta- / tunneliyhteys. Norja sijaitsee Skagerrakin salmen takana maan pohjoispuolella. Kanadalla ja Tanskalla on yhteistä maarajaa.
  • Tšekki
    Tšekin tasavalta eli Tšekki, joskus myös Tšekinmaa, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Saksa, Itävalta, Slovakia ja Puola. Tšekin 10,6 miljoonasta asukkaasta suuren enemmistön muodostavat slaaveihin lukeutuvat tšekit. Maan pääkaupunki on Vltavajoen varrella sijaitseva Praha.

    Historiallisista Böömistä, Määristä ja Sleesian kaakkoisosasta muodostuva Tšekki on historiansa aikana ollut osa Habsburgien valtakuntaa sekä 1900-luvulla osa Tšekkoslovakiaa. Nykyisin Tšekki kuuluu Euroopan unioniin ja sen passivapaaseen Schengen-alueeseen sekä Natoon.
  • Ukraina
    Ukraina on valtio Itä-Euroopassa. Ukraina on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin ja samalla suurin kokonaan Euroopassa oleva maa ja väkiluvultaan Euroopan seitsemänneksi suurin valtio. Ukrainan rajanaapureita ovat idässä Venäjä, pohjoisessa Valko-Venäjä, lännessä Puola, Slovakia ja Unkari ja lounaassa Romania ja Moldova. Etelässä maa rajoittuu Mustaanmereen. Maan väkiluku on 45,5 miljoonaa ja virallinen kieli on ukraina.

    Ukraina on enimmäkseen aroa ja ylänköä lauhkean mannerilmaston alueella. Ukrainan merkittävin joki on maan itäiseen ja läntiseen osaan jakava Dnepr. Suuri osa maasta on viljelykelpoista ja runsasravinteista. Ukrainan pääkaupunki on 2,8 miljoonan asukkaan Kiova. Toiseksi suurin kaupunki on Koillis-Ukrainassa sijaitseva Harkova. Myös Mustanmeren rannalla sijaitseva noin miljoonan asukkaan Odessa on merkittävä kulttuuri-, tiede- ja teollisuuskeskus.
  • Unkari
    Unkari ( [ˈmɒɟɒrorsaːɡ] ) on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest. Unkarin pinta-ala on 93 028 neliökilometriä ja asukasluku vajaat 10 miljoonaa. Unkarin itä- ja eteläosa on alavaa tasankoa, lännessä on kukkuloita ja pohjoisessa vuoria.

    Unkarin rajanaapureita ovat Romania, Slovenia, Slovakia, Kroatia, Serbia, Ukraina ja Itävalta. Virallinen kieli on unkari, jonka lisäksi maassa puhutaan useita muitakin kieliä, kuten romanikieltä, saksaa, slovakkia ja kroatiaa. Yksittäiset kielivähemmistöt ovat kuitenkin melko pieniä, ja unkarilaisten tärkeimmät kansainväliset käyttökielet ovat nykyään englanti ja saksa.
  • Valko-Venäjä
    Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

    Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.
  • Vatikaani
    Vatikaani, myös Vatikaanivaltio , on Italian pääkaupungin Rooman ympäröimä, pinta-alaltaan ja väkiluvultaan maailman pienin itsenäinen valtio. Pinta-alaltaan se on vain 44 hehtaaria.

    Vatikaanin suvereeni valtionpäämies on paavi. Valtiomuodoltaan Vatikaani on absoluuttinen monarkia, missä paavilla on täydellinen lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta. Käytännössä ylintä valtaa käyttävät paavin lisäksi tämän nimittämät kardinaalit, joiden tehtäviin kuuluu muun muassa paavin valitseminen. Puhekielessä Vatikaanilla voidaankin tarkoittaa paitsi valtiota itseään, myös katolisen kirkon ylintä johtoa.
  • Venäjä
    Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio , on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Maan pääkaupunki on Euroopan puolella sijaitseva Moskova. Nykyinen Venäjän federaatio perustettiin vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua.

    Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa.
  • Viro
    Viron tasavalta eli Viro on valtio, joka sijaitsee Pohjois-Euroopassa Itämeren itärannalla Suomenlahden eteläpuolella Baltiassa. Se on Baltian maista pohjoisin. Virolla on maaraja Venäjän ja Latvian kanssa.

    Virossa on 1 329 000 asukasta. Pääosan maan asukkaista muodostavat virolaiset, ja merkittävä vähemmistö on vironvenäläiset. Noin kolmannes (434 426) Viron asukkaista asuu maan pääkaupungissa Tallinnassa. Tallinnan jälkeen suurimpia kaupunkeja ovat yliopistokaupunki Tartto (98 449 asukasta), teollisuuskaupungit Narva (59 049 asukasta) ja Kohtla-Järve (37 198 asukasta) sekä kesäkaupunki Pärnu (40 005 asukasta).
  • Yhdistynyt kuningaskunta
    Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta , virallisesti myös Iso-Britannia ja Pohjois-Irlanti tai Yhdistynyt kuningaskunta, on saarivaltio Pohjois-Euroopassa. Se muodostuu Englannista, Skotlannista ja Walesista, jotka sijaitsevat Ison-Britannian saarella, sekä Irlannin saarella sijaitsevasta Pohjois-Irlannista. Tämän lisäksi Yhdistyneellä kuningaskunnalla on hallussaan eräitä näiden lähellä sijaitsevia saaria ja saaristoja sekä muutamia kaukaisia meren­takaisia alueita.

    Yhdistyneen kuningaskunnan pinta-ala on 243 610 neliökilometriä ja asukasluku noin 67,8 miljoonaa.
  • Costa Rica
    Costa Rican tasavalta eli Costa Rica (suom. 'rikas rannikko') on 4,7 miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa. Sen rajanaapuri pohjoisessa on Nicaragua ja etelässä Panama. Idässä maa rajoittuu Karibianmereen ja lännessä Tyyneenmereen.

    Costa Rica luopui armeijasta vuonna 1949, ja se on alueensa vanhin demokratia. Sen viidakoissa elää harvinaisia kissaeläimiä ja apinoita, ja se on suojellut suuremman osan pinta-alastaan kuin mikään muu valtio.
  • Dominikaaninen tasavalta
    Dominikaaninen tasavalta on pinta-alaltaan ja asukasluvultaan Karibianmeren toiseksi suurin valtio.

    Dominikaaninen tasavalta käsittää pääosin Hispaniolan saaren itäosan, läntistä osaa hallitsee Haitin valtio.
  • Honduras
    Hondurasin tasavalta eli Honduras on noin 9,3 miljoonan asukkaan valtio Väli-Amerikassa. Sen rajanaapureita ovat Guatemala, El Salvador ja Nicaragua. Hondurasilla on meriyhteys sekä Tyynelle valtamerelle että Karibianmerelle. Maan pääkaupunki on Tegucigalpa. Maan espanjankielinen nimi República de Honduras tarkoittaa ”Syvänteiden tasavaltaa”, mikä juontuu Karibianmeren syvänteistä maan itäpuolella.

    Sotilasvalta, korruptio, suuret tuloerot, rikokset ja luonnonkatastrofit ovat vaikuttaneet siihen, että Honduras on yksi Keski-Amerikan turvattomimmista ja vähiten kehittyneistä maista. Esimerkiksi lokakuun 1998 hurrikaani Mitch surmasi arviolta yli 7 000 ihmistä ja saman verran katosi, ja aineelliset tuhot olivat hyvin merkittäviä kautta maan.
  • Kanada
    Kanada (engl. ja ) on Pohjois-Amerikassa sijaitseva parlamentaarinen monarkia, ja liittovaltio, jonka valtionpäämies on kulloinkin hallitseva Yhdistyneen kuningaskunnan monarkki. Tällä hetkellä hallitsijana toimii Kanadan kuningas Charles III, joka on myös 14 muun itsenäisen kansainyhteisön maan päämies. Monarkkia maassa edustaa ja toimii hänen puolestaan Kanadan kenraalikuvernööri.

    Kanadalla on pitkät maarajat Yhdysvaltojen kanssa etelässä ja luoteiskulmassa myös Yhdysvaltoihin kuuluvan Alaskan osavaltion suuntaan. Lisäksi vuonna 2022 Kanada ja Tanska sopivat pienen asumattoman Hansinsaaren jakamisesta Kanadan ja Tanskalle kuuluvan Grönlannin kanssa. Tämän johdosta Kanadalla on maarajaa myös Tanskan kanssa. Pohjoisessa Kanada rajoittuu Pohjoiseen jäämereen (aluevesiraja Tanskan Grönlannin kanssa koillisessa), idässä Atlantin valtamereen (aluevesiraja Ranskan Saint-Pierre ja Miquelonin kanssa) ja lännessä Tyyneenmereen. Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin valtio (noin 10 miljoonaa neliökilometriä). Harvaan asutun maan väkiluku oli vuonna 2022 noin 38,5 miljoonaa. Kanadan viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Kanadan pääkaupunki on Ottawa ja suurin kaupunki on Toronto. Kanada on Kansainyhteisön, Yhdistyneiden kansakunnan (YK) ja Naton jäsen.
  • Kuuba
    Kuuban tasavalta eli Kuuba on Karibialla sijaitseva saarivaltio, joka koostuu Kuuban pääsaaresta, Isla de la Juventudista, ja useista muista pienemmistä saarista. Kuuba sijaitsee Karibianmeren pohjoisreunalla Meksikonlahden ja Atlantin valtameren yhtymäkohdassa. Kuuban lähinaapurit ovat pohjoisessa Yhdysvallat ja Bahama, idässä Turks- ja Caicossaaret ja Haiti, lännessä Meksiko ja etelässä Caymansaaret ja Jamaika.

    Kuuban suurin kaupunki ja samalla pääkaupunki on maan luoteisosassa sijaitseva Havanna. Kuubassa on noin 11 450 000 asukasta.
  • Panama
    Panaman tasavalta eli Panama on noin 4 miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa. Sen rajanaapurina on lännessä Costa Rica ja idässä Kolumbia. Panama sijaitsee Karibianmeren ja Tyynenmeren välisellä kannaksella, joka yhdistää Etelä- ja Pohjois-Amerikan. Maan halki kulkeva Panaman kanava puolestaan yhdistää Tyynenmeren ja Atlantin. Maan strategisen sijainnin takia Yhdysvallat on ollut kiinnostunut maan asioista, ja vuonna 1989 se hyökkäsi maahan syrjäyttääkseen entisen liittolaisensa Manuel Noriegan. Panamassa on Amazonin jälkeen läntisen pallonpuoliskon suurimmat sademetsät. Panama tuottaa vientiin kahvia, sokeria, banaaneita ja katkarapuja.

  • Trinidad ja Tobago
    Trinidad ja Tobago eli Trinidad-Tobago on Etelä-Amerikan pohjoisrannikolla Karibianmerellä sijaitseva saarivaltio, joka sijaitsee Venezuelan rannikosta yksitoista kilometriä pohjoiseen. Valtion pääsaaret ovat Trinidad sekä Tobago, joista Trinidad on suurempi sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan. Kahden pääsaaren lisäksi valtioon kuuluu 21 pienempää saarta.

    Trinidad ja Tobago on ollut itsenäinen vuodesta 1962 ja tasavalta vuodesta 1976 alkaen. Virallinen kieli on englanti. Asukkaista 40 prosenttia on afrikkalaistaustaisia, ja intialaistaustaisia on lähes saman verran. Entinen sokerin ja kaakaon tuottaja saa nykyisin tuloja öljystä ja maakaasusta. Se tunnetaan myös calypso-musiikin ja steelpan-soittimen kotimaana.
  • Yhdysvallat
    Amerikan yhdysvallat (, lyh. USA ) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista. Se on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin valtio. Maapinta-alaltaan Yhdysvallat on maailman neljänneksi laajin valtio, vesialueet mukaan luettuna se on maailman kolmanneksi laajin.

    Yhdysvaltain väestö on etnisesti ja sosioekonomiselta asemaltaan varsin moninainen: se on muotoutunut toisen vuosituhannen jälkipuoliskolla ensisijaisesti eurooppalaisista siirtolaisista ja toissijaisesti Afrikasta tuoduista orjista. Tuonnempana Yhdysvallat on saanut muuttovoittoa latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta.
  • Australia
    Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis, ’eteläinen’. Australian lähivaltioita ovat pohjoisessa Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea, koillisessa Salomonsaaret ja Vanuatu ja kaakossa Uusi-Seelanti.

    Australian väkiluku oli vuonna 2018 noin 25 miljoonaa, ja se on keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin: Sydneyyn, Melbourneen, Brisbaneen, Perthiin ja Adelaideen. Aboriginaaleja eli Australian alkuperäisasukkaita on koko väestöstä 2,2 prosenttia.
  • Uusi-Seelanti
    Uusi-Seelanti on Tyynen valtameren lounaisosassa sijaitseva saarivaltio, joka koostuu kahdesta pääsaaresta – Etelä- ja Pohjoissaaresta – sekä lukuisista pienemmistä saarista. Lähin naapurivaltio, Australia, sijaitsee noin 1 500 kilometrin päässä luoteessa. Etelässä sijaitsee Etelämanner ja pohjoisessa Uusi-Kaledonia, Fidži ja Tonga. Uuden-Seelannin pinta-ala on noin 270 000 neliökilometriä, asukasluku noin 4,5 miljoonaa, ja sen pääkaupunki on Wellington.

    Uuden-Seelannin saaret ovat suurelta osin tuliperäisiä. Ennen eurooppalaisten saapumista niillä asui polynesialaistaustaisia maoreja, jotka ovat onnistuneet säilyttämään osan kulttuuriperinteistään nykypäivään asti. Eurooppalaisia uudisasukkaita Uuteen-Seelantiin houkuttivat metsästys- ja kalastusmahdollisuudet sekä lyhytaikainen kultaryntäys. Maa oli Britannian siirtomaa vuoteen 1931, jolloin siitä tuli itsenäinen Kansainyhteisön jäsen. Sen talous nojaa edelleen maanviljelyyn, varsinkin karjanhoitoon. Matkailua kehitetään voimakkaasti, ja maa tekee itseään tunnetuksi myös houkuttelemalla kansainvälisiä elokuvaryhmiä.
  • Argentiina
    Argentiinan tasavalta eli Argentiina (, IPA: [reˈpuβlika aɾxenˈtina] ) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla. Argentiina ulottuu trooppisesta pohjoisesta Etelä-Amerikan antarktiseen eteläkärkeen. Sen naapurimaita ovat Bolivia, Brasilia, Chile, Paraguay ja Uruguay. Argentiina on pinta-alaltaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio ja se on Brasilian jälkeen Etelä-Amerikan toiseksi suurin. Se ulottuu tropiikista 54. leveyspiirille ja sen maisemat vaihtelevat Andien jäätiköistä pampan lakeuksille ja Amazonin sademetsään. Maan eläinpopulaatioon kuuluu niin apinoita, jaguaareja kuin pingviinejäkin.

    Argentiina on YK:n perustajajäsen ja kuuluu G20-maihin. Argentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä on toisinaan käytetty yhteisnimitystä ABC-valtiot. 1800-luvun alussa itsenäistyneen valtion johdossa ovat vuorotelleet niin sotilaat, konservatiivit kuin vasemmistolaisetkin johtajat.
  • Bolivia
    Bolivian monikansainen valtio eli Bolivia (, aimaraksi Wuliwya) on sisämaavaltio Etelä-Amerikassa. Sen rajanaapurit ovat pohjoisessa ja idässä Brasilia, etelässä Paraguay, Argentiina ja Chile ja lännessä Peru. Amazonin valuma-alueella sijaitsevan Bolivian kasvi- ja eläinlajisto on maailman runsaimpia.

    Vajaan kymmenen miljoonan asukkaan ja vajaan 1,1 miljoonan neliökilometrin kokoinen Bolivia on väkiluvultaan kahdeksanneksi suurin ja pinta-alaltaan viidenneksi suurin eteläamerikkalainen maa. Bolivia on saanut nimensä venezuelalaisen vallankumousjohtaja Simón Bolívarin mukaan. Maan itsenäisyyden ajan historiaa ovat sävyttäneet parisataa vallankaappausta. Monet presidentinvaalit ovat päättyneet siten, että armeija on syrjäyttänyt voittajan.
  • Guyana
    Guyana eli Guyanan kooperatiivinen tasavalta, myös Guyanan tasavalta, on valtio Etelä-Amerikan pohjoisosissa, Surinamen, Brasilian ja Venezuelan välissä Atlantin valtameren rannalla. Sen vajaasta 750 000 asukkaasta noin puolet polveutuu Intiasta tuoduista työläisistä. Talous on alttiina maailmanmarkkinoiden ja sääolojen vaihtelulle, ja maasta muuttaa koulutettua työvoimaa ulkomaille. Guyanan asukastiheys on Surinamen jälkeen Etelä-Amerikan mantereen toiseksi pienin; varsinkin maan eteläosassa asutusta on erittäin vähän.

    Nimi Guyana on muunnos Etelä-Amerikan pohjoisrannikon alueesta aikaisemmin käytetystä nimestä Guayana. Tämä nimi puolestaan pohjautuu paikallisen intiaanikielen sanaan, jonka merkitys on ”monien vesien maa”. Alueeseen kuuluivat nykyisen Guyanan valtion alueen eli silloisen Brittiläisen Guayanan lisäksi Alankomaiden Guayana eli nykyinen Suriname, sen itäpuolella oleva Ranskan Guayana sekä osia Venezuelasta ja Brasiliasta.
  • Paraguay
    Paraguayn tasavalta eli Paraguay on yli kuuden miljoonan asukkaan sisämaavaltio Etelä-Amerikassa. Se sijaitsee Paraguay-joen ympärillä, naapureinaan Brasilia koillisessa, Argentiina etelässä ja Bolivia luoteessa.

    Entinen Espanjan siirtomaa on 35 vuoden sotilasdiktatuurin jälkeen siirtynyt demokratiaan. Paraguay on Latinalaisen Amerikan homogeenisimpiä maita: pääosa väestöstä on espanjalaisten ja guarani-intiaanien jälkeläisiä, ja espanja ja guarani ovat myös maan valtakielet. Maan suuret joet, Parana ja Paraguay, tarjoavat kulkuväylän ja vesivoiman lähteen.
  • Peru
    Perun tasavalta (esp. República del Perú) eli Peru on valtio Etelä-Amerikassa. Sen rajanaapurit ovat Ecuador ja Kolumbia pohjoisessa, Brasilia idässä, Bolivia kaakossa ja Chile etelässä. Maan länsipuolella on Tyynimeri. Vaikka Peru sijaitsee lähellä päiväntasaajaa, kylmä Humboldtin merivirta ja korkeat Andit pitävät sen ilmaston viileämpänä kuin muualla tropiikissa.

    Muinaisen mahtavan Inkavaltion kukistumisen jälkeen Peru oli Espanjan siirtomaa 1531–1821, ja Perun varakuningaskunta oli Espanjan Etelä-Amerikan alueiden keskus. Itsenäistymisensä jälkeen Peru kävi useita sotia naapurivaltioidensa kanssa, ja niissä se menetti muun muassa kolme maakuntaa Chilelle. Perun politiikkaa hallitsivat 1900-luvulla oikeistodiktatuurit, sotilasvallankaappaukset ja vasemmistovalta. Maan turvallisuustilannetta heikensi vuosisadan lopulla kaksi sissiliikettä, ja Alberto Fujimorin autoritaarisella kaudella muun muassa puoluekenttä hajosi. 2000-luvulla Peru on kuitenkin onnistunut kehittämään talouttaan, joka on kasvanut voimakkaasti. Se on kuitenkin edelleen varsin riippuvainen kaivannaisvaroista.