Azerbaidžanin lippu

Azerbaidžanin lippu mittasuhteet: 1:2 Värien symbolit: on turkkilaisten väri kuvaa energiaa ja edistystä on [[islamin symboli]]

Azerbaidžanin demokraattisen tasavallan lippu (1918–1920)

Azerbaidžanin lippu on Azerbaidžanin tunnus vaakunan ja kansallislaulun ohella. Lipun suhde on 1:2. Se otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1918 maan itsenäistyttyä ensimmäisen kerran. Itsenäisyyttä ei kestänyt kuin kaksi vuotta, kunnes puna-armeija valtasi maan.

Lippu oli alun perin vuonna 1911 perustetun islamilaiskansallisen Mussavat-puolueen tunnus. Lipussa kuvastuu itsenäisyysjohtaja Ali Bey Hussein Zaden mukaan kansallismielisten tunnuslause: ”turkkilaista, islamilaista ja eurooppalaista”. Hänen mukaansa vaaleansininen on erittäin vanha turkkilainen tunnus, mm. tataaripäällikkö Timur Lenkin väri. Vihreä taas on islamin väri ja punainen edustaa eurooppalaista edistystä. Islamin puolikuu ja tähti punaisella pohjalla symboloivat verisidettä Turkkiin, sillä azerit nimittäin ovat turkkilainen kansa. Tähdessä on kuitenkin Turkin lipusta poiketen kahdeksan sakaraa, jotka symboloivat Azerbaidžanin kahdeksaa kansaa: azerit, ottomaanit, jagatait, kazakit, kiptšakit, seldžukit ja turkmeenit.

Azerbaidžanin sosialistisen neuvostotasavallan lippu.

Kun Neuvosto-Venäjä valloitti maan vuonna 1920, maan lippu katosi kokonaan. Vuonna 1922 maa liitettiin Transkaukasian sosialistiseen neuvostotasavaltaan, eikä sillä silloin ollut minkäänlaista lippua. Tämä neuvostotasavalta purettiin kuitenkin vuonna 1936, jolloin muodostettiin erillinen Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta. Neuvostoliiton punalipun alalaitaan oli vedetty leveä tummansininen hirsi eli väripalkki. Lippu oli samantyylinen kuin monissa muissakin neuvostotasavalloissa. Vanhaa ja siten nykyistä itsenäisyysajan Azerbaidžanin lippua käytettiin 1980-luvulla neuvostovallan vastaisissa suurmielenosoituksissa ja siten siitä tuli jälleen Azerbaidžanin lippu maan itsenäistyttyä 1991.

Warning: getimagesize(/Image/Map/MP587116.gif): failed to open stream: No such file or directory in /home/mapnlee7/public_html/MAPNALL/article.php on line 532
Azerbaidžanin tasavalta eli Azerbaidžan on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Naapurimaita ovat Georgia luoteessa, Armenia lännessä, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee erillään muusta maasta sen lounaispuolella Iranin, Turkin ja Armenian ympäröimänä. Azerbaidžanin keskellä sijaitsee itsenäiseksi julistautunut kiistanalainen Vuoristo-Karabahin alue. Azerbaidžanin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Maan lähes 10 miljoonasta asukkaasta suurin osa on šiiamuslimeita ja etnisesti azereita. Valtio on virallisesti demokraattinen, mutta esimerkiksi Human Rights Watch ja Freedom House pitävät sitä autoritäärisenä. Kaikkien maassa järjestettyjen vaalien vapautta on arvosteltu.

Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".