Unkarin kieli

Unkarin kieli
Unkari on uralilainen kieli. Yhdessä obinugrilaisten mansin ja hantin kanssa se muodostaa kielikuntansa ugrilaisen kieliryhmän.

Unkaria puhuu 14–15 miljoonaa ihmistä. Unkarissa heistä asuu kymmenen miljoonaa ja loput suurimmaksi osaksi ympäröivissä valtioissa: Romaniassa, Slovakiassa, Ukrainassa, Serbiassa, Kroatiassa, Itävallassa ja Sloveniassa. Unkarin kieli on Euroopan suurin indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuulumaton kieli. Vuonna 2000 unkaria puhui Suomessa äidinkielenään 1 089 henkilöä. Vuoteen 2009 määrä oli noussut ja oli yli 1 500 henkilöä.

Unkari on myös suomen kielen etäinen sukulainen, mutta sen konsonantisto on huomattavasti rikkaampi kuin suomen ja muutenkin sanaston tasolla kielet poikkeavat toisistaan voimakkaasti. Yhtäläisyyksiä on lähinnä kieliopin perusrakenteissa, esimerkiksi samantapainen sijamuotojärjestelmä, possessiivisuffiksit ja vokaalisointu. Sanastossa on kuitenkin enemmän sukulaisuutta kuin äkkiseltään näyttäisi, sillä ugrilaisen kantakielen monet sanat ovat unkarissa ja suomessa muuttuneet äänteellisesti niin paljon eri tavoin, ettei maallikko enää pysty tunnistamaan niiden keskinäistä sukulaisuutta. Esimerkiksi suomen ydin ja unkarin velő ovat erilaisuudestaan huolimatta peräisin samasta muinaisesta suomalais-ugrilaisesta sanasta, jonka asuksi on konstruktoitu *wideme, mutta eri kielten erilaiset äännekehitys­tendenssit ovat muuttaneet ne aivan erilaisiksi.

Vaikka unkarin ja suomen kielet ovat vain hyvin kaukaista sukua keskenään, niiden sukulaisuus on johtanut lämpimiin suhteisiin Unkarin ja Suomen kansojen välillä. Tämä johtuu siitä, että uralilaisia kieliä on niin vähän, ne ovat yleensä suomeen ja unkariin verrattuna niin pieniä, ja niistä vain kolme – suomi, unkari ja viro – ovat itsenäisen valtion pääkieliä eli valtiokieliä.

Unkarin kielen kirjoittamiseen käytetään latinalaisia kirjaimia. Oikeinkirjoitusjärjestelmä on lähes fonemaattinen: kutakin äännettä vastaa periaatteessa vain yksi kirjain tai yksi sellainen kirjainyhdistelmä, joka ei juuri aiheuta sekaannuksen vaaraa. Poikkeuksia johdonmukaisuudesta aiheuttavat:

* morfeeminrajoilla tapahtuvat sandhi-ilmiöt, joita unkarin yleiskielessä esiintyy runsaasti (esim. menjek ääntyy samoin kuin mennyek)

* kieli­historiallisista syistä säilytetty ly, josta edempänä

* unkarin kirjoitus­järjestelmälle muutoin vieraitten kirjainten käyttäminen eräissä nuorissa lainasanoissa (esim. taxi)

* eräitten erisnimien säilyttäminen vanhakantaisissa asuissaan (esim. Ady [ɒdi], Eötvös ~ Ötvös, Thewrewk ~ Török)

Unkarin aakkoset ovat:
Maa (alue)
  • Itävalta
    Itävalta, virallisesti Itävallan tasavalta , on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Se koostuu yhdeksästä osavaltiosta. Itävallan naapurimaat ovat lännessä Liechtenstein, Sveitsi ja Italia, etelässä Slovenia, idässä Unkari sekä pohjoisessa Slovakia, Saksa ja Tšekki.

    Itävallan maiseman tunnusomaisia piirteitä ovat Alpit ja Tonava.
  • Montenegro
    Montenegro (molemmat nimet tarkoittavat suomeksi ”musta vuori”) on valtio Balkanilla Etelä-Euroopassa. Sen naapureita ovat Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, Kosovo ja Serbia. Maa rajoittuu osittain Adrianmereen. Montenegro on vuoristoinen valtio, ja sen sen rannikkotasanko on varsin kapea.

    Alueen serbiheimoja yhdistettiin jo 900-luvulla yhtenäiseksi ruhtinaskunnaksi, minkä jälkeen Montenegro on ollut välillä itsenäisenä ja välillä ulkovaltojen hallussa. Osmanit eivät pystyneet pitkän valtakautensa aikana alistamaan vaikeakulkuista aluetta kokonaan haltuunsa. Montenegro itsenäistyi 1878 osmanivaltakunnasta ja liittyi 1918 Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaan. Jugoslavian hajottua Montenegro ja Serbia muodostivat Jugoslavian liittovaltion, josta tuli 2003 Serbia ja Montenegron valtioliitto. Montenegro itsenäistyi 2006, ja sen jälkeen maa on liittynyt muun muassa YK:hon ja Natoon.
  • Romania
    Romania on valtio Kaakkois-Euroopassa. Sen naapurimaita ovat Ukraina, Moldova, Bulgaria, Serbia ja Unkari. Romanialla on myös kaistale Mustanmeren rantaa. Romanian pinta-ala on 238 391 neliökilometriä ja maassa oli vuoden 2019 tietojen mukaan noin 19,3 miljoonaa asukasta. Maan pääkaupunki on Bukarest. Karpaattien vuoristo ja Tonavan valuma-alue hallitsevat sen pinnanmuotoja.

    Romania on saanut nimensä Rooman valtakunnalta. Keskiajalla se oli jakautuneena Valakian, Moldavian ja Transilvanian ruhtinaskunniksi. Maata ovat hallinneet osmanit sekä Habsburgit. Toisen maailmansodan jälkeen Romaniasta tuli kommunistinen tasavalta, jota Gheorghe Gheorghiu-Dej ja Nicolae Ceaușescu johtivat yhteensä 40 vuoden ajan vuosina 1945–1989. Ceaușescun syrjäyttäneen kansannousun jälkeen maasta on kehittynyt monipuoluedemokratia, joka kuuluu Natoon ja Euroopan unioniin. Romania on yksi Euroopan unionin köyhimmistä maista, ja sen ongelmia ovat korruptio, inflaatio ja maatalouden vanhanaikaisuus.
  • Serbia
    Serbia eli Serbian tasavalta on sisämaavaltio Balkanilla. Sen naapurimaita ovat Unkari pohjoisessa, Romania ja Bulgaria idässä, Pohjois-Makedonia, Kosovo ja Montenegro etelässä sekä Kroatia ja Bosnia ja Hertsegovina lännessä. Serbian pääkaupunki on miljoonakaupunki Belgrad (1,18 miljoonaa asukasta vuonna 2015).

    Serbit saapuivat nykyisille asuinsijoilleen kansainvaellusten aikana 600-luvulla. He olivat jakaantuneet kuuteen heimoon: Rascia/Raška, Bosnia, Neretva/Pagania, Zachumlie/Zahumlje.
  • Slovakia
    Slovakia eli Slovakian tasavalta on vuoristoinen sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Tšekki, Puola, Ukraina, Unkari ja Itävalta. Slovakia kuuluu Euroopan unioniin ja sen passivapaaseen Schengen-alueeseen sekä Natoon.

    Maan pinta-ala on 49 035 neliökilometriä ja asukasluku noin 5,4 miljoonaa. Slovakian pääkaupunki on Tonavan varrella sijaitseva Bratislava.
  • Ukraina
    Ukraina on valtio Itä-Euroopassa. Ukraina on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin ja samalla suurin kokonaan Euroopassa oleva maa ja väkiluvultaan Euroopan seitsemänneksi suurin valtio. Ukrainan rajanaapureita ovat idässä Venäjä, pohjoisessa Valko-Venäjä, lännessä Puola, Slovakia ja Unkari ja lounaassa Romania ja Moldova. Etelässä maa rajoittuu Mustaanmereen. Maan väkiluku on 45,5 miljoonaa ja virallinen kieli on ukraina.

    Ukraina on enimmäkseen aroa ja ylänköä lauhkean mannerilmaston alueella. Ukrainan merkittävin joki on maan itäiseen ja läntiseen osaan jakava Dnepr. Suuri osa maasta on viljelykelpoista ja runsasravinteista. Ukrainan pääkaupunki on 2,8 miljoonan asukkaan Kiova. Toiseksi suurin kaupunki on Koillis-Ukrainassa sijaitseva Harkova. Myös Mustanmeren rannalla sijaitseva noin miljoonan asukkaan Odessa on merkittävä kulttuuri-, tiede- ja teollisuuskeskus.
  • Unkari
    Unkari ( [ˈmɒɟɒrorsaːɡ] ) on Keski-Euroopassa sijaitseva sisämaavaltio, jonka pääkaupunki on Budapest. Unkarin pinta-ala on 93 028 neliökilometriä ja asukasluku vajaat 10 miljoonaa. Unkarin itä- ja eteläosa on alavaa tasankoa, lännessä on kukkuloita ja pohjoisessa vuoria.

    Unkarin rajanaapureita ovat Romania, Slovenia, Slovakia, Kroatia, Serbia, Ukraina ja Itävalta. Virallinen kieli on unkari, jonka lisäksi maassa puhutaan useita muitakin kieliä, kuten romanikieltä, saksaa, slovakkia ja kroatiaa. Yksittäiset kielivähemmistöt ovat kuitenkin melko pieniä, ja unkarilaisten tärkeimmät kansainväliset käyttökielet ovat nykyään englanti ja saksa.