Turkin kieli

Turkki, virallisesti Turkin tasavalta , on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan. Turkilla on kahdeksan naapurimaata: Bulgaria luoteessa, Kreikka lännessä, Georgia koillisessa, Armenia, Iran sekä Azerbaidžanin Nahitševanin eksklaavi idässä ja Irak sekä Syyria kaakossa. Lisäksi Turkki rajautuu Mustaanmereen pohjoisessa, Aigeianmereen lännessä ja Välimereen etelässä. Turkin alueella sijaitsee myös Marmaranmeri, jonka kautta kulkee Euroopan ja Aasian välinen raja, joten valtiolla on aluetta kahdella mantereella.

Turkin alueella on syntynyt useita merkittäviä sivilisaatioita, kuten Bysantti ja Osmanien valtakunta. Maan kulttuuri on sekoitus itäistä ja läntistä perinnettä, sillä Turkki sijaitsee kahden mantereen risteyskohdassa. Kulttuuria onkin usein kuvattu sillaksi kahden maailman välillä. Voimakkaan alueellisen läsnäolonsa vuoksi Turkki on alkanut muodostua strategisesti yhä merkittävämmäksi valtioksi.

Bulgaria, virallisesti Bulgarian tasavalta on valtio Balkanilla Kaakkois-Euroopassa. Se sijaitsee Mustanmeren rannalla, ja sen rajanaapureita ovat Kreikka ja Turkki etelässä, Serbia ja Pohjois-Makedonia lännessä ja Romania pohjoisessa. Bulgarian pääkaupunki on Sofia. Maassa on noin 7 miljoonaa asukasta ja sen pinta-ala on 110 879 neliökilometriä.

Turkinsukuisten bolgaarien, traakialaisten ja slaavien jälkeläiset omaksuivat kristinuskon Kyrilloksen ja Metodioksen lähetystyön ansiosta 800-luvulla. Maan kulttuuri kehittyi luostarien suojissa myös turkkilaisvallan aikana. Maailmansotien jälkeen maa kuului kommunistiblokkiin yli neljänkymmenen vuoden ajan. Monipuoluejärjestelmää ja markkinataloutta on harjoitettu vuodesta 1989, ja Euroopan unioniin Bulgaria liittyi vuonna 2007.

Kyproksen tasavalta eli Kypros on valtio Kyproksen saarella itäisellä Välimerellä. Se on ainoa kansainvälisesti tunnustettu valtio saarella, mutta hallitsee siitä vain noin kahta kolmasosaa. Noin kolmasosa saaresta on Turkin miehittämänä ja Pohjois-Kyproksen turkkilaisen tasavallan hallussa. Lisäksi Yhdistynyt kuningaskunta ylläpitää ja hallitsee suvereenisti kahta sotilastukikohta-aluetta.

Kyproksen tasavallan virallinen, koko saaren käsittävä pinta-ala on ja väkiluku arviolta noin (2017). Kyproksen tasavallan hallussa olevan saaren eteläosan pinta-ala on ja väkiluku (2011). Kyproksen tasavallan pääkaupunki on Nikosia ja suurin kokonaan tasavallan alueella oleva kaupunki Limassol.

Moldova, virallisesti Moldovan tasavalta on sisämaavaltio Itä-Euroopassa. Se sijaitsee Romanian ja Ukrainan välissä Moldovan historiallisen alueen itäosassa. Maan pinta-ala on 33 851 neliökilometriä, ja asukkaita on noin 4,0 miljoonaa. Moldovan pääkaupunki on Chișinău.

Moldova kuuluu Itsenäisten valtioiden yhteisöön, vaikkakin lopetti aktiivisen osallistumisensa järjestössä marraskuussa 2022. Se on yksi Euroopan köyhimmistä maista. Asukkaista pääosa on etniseltä taustaltaan romanialaisia (itämoldovalaisia) ja uskonnoltaan Romanian patriarkaattiin kuuluvia ortodokseja. Viininviljely on ollut tärkeä osa Moldovan taloutta ja kulttuuria vuosisatojen ajan.

Pohjois-Makedonian tasavalta, lyhyemmin Pohjois-Makedonia (Северна Македонија, Severna Makedonija) , vuoteen 2019 saakka entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia – EJTM (Πоранешна Југословенска Република Македонија – ΠJРМ, Poranešna Jugoslovenska Republika Makedonija – PJRM), on sisämaavaltio Balkanin niemimaalla Euroopan kaakkoisosassa. Sen rajanaapureita ovat etelässä Kreikka, idässä Bulgaria, pohjoisessa Serbia ja Kosovo sekä lännessä Albania. Pohjois-Makedonian pinta-ala on 25 713 neliökilometriä ja asukasluku noin 1,8 miljoonaa. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Skopje.

Pohjois-Makedonia itsenäistyi Jugoslaviasta vuonna 1991 ja omaksui tuolloin nimen Makedonian tasavalta. Maa vältti väkivaltaisuudet Jugoslavian hajotessa, mutta etniset kiistat veivät sen sisällissodan partaalle kymmenen vuotta myöhemmin. Sen noin kahdesta miljoonasta asukkaasta 65 prosenttia puhuu makedoniaa, neljännes albaniaa. Pohjois-Makedonia kattaa vain osan muinaisaikaisen Makedonian valtakunnan alueesta, eikä toisaalta ole läheskään kokonaan tuota aluetta, josta suurin osa kuuluu Kreikan Makedonian maakuntaan. Tämän vuoksi Kreikka ei hyväksynyt Makedonia-nimen käyttöä, ja kiista valtion yleisesti hyväksytystä nimestä kesti vuosikymmeniä. Tämä vaikeutti pitkään Makedonian pyrkimyksiä päästä Naton ja EU:n jäseneksi. Kreikka ja Makedonia pääsivät sopuun maan nimestä kesäkuussa 2018. Sopimuksen mukaisesti maan nimeksi tuli Pohjois-Makedonia tai virallisesti Pohjois-Makedonian tasavalta. Sekä Makedonia että Kreikka hyväksyivät tehdyn sopimuksen nimenmuutoksesta tammikuussa 2019. Nimenmuutos astui virallisesti voimaan erilaisten muodollisuuksien jälkeen 12. helmikuuta 2019. Pohjois-Makedoniasta tuli Naton jäsen maaliskuussa 2020.