Tataarin kieli
Kaksikielinen kyltti Kazanin metrossa. Tataarin kieli (tataariksi татар теле, tatar tele, eli татарча, tatarça, تاتار تلی - yleisesti Volgan turkki) on etupäässä Venäjällä asuvien Volgan tataarien puhuma turkkilainen kieli. Sillä on virallisen kielen asema Tatarstanin tasavallassa. Tataarin kieli kuuluu kiptšakkilaisten kielten kiptšakkilais-bolgaarilaiseen alaryhmään. Nimestänsä huolimatta se eroaa krimin- ja siperiantataarista. Tataarin kieltä kirjoitetaan kyrillisesti, joskin ohella on rajallisessa käytössä vuonna 2012 hyväksytty latinalainen versio. Aikaisemmin kieltä kirjoitettiin arabialaisella kirjaimistolla. Vaikka tataari on Venäjän suurin vähemmistökieli, on sen tulevaisuudesta esitetty huolia puhujamäärän vähentyessä.
Tataarin kieltä puhuvat Volgan ja Uralin alueen tataarit, Astrahanin tataarit ja Siperian tataarit. Suurin ryhmä, Volgan–Uralin tataarit, koostuu Kazanin tataareista, mišääreistä, Kasimovin tataareista ja kristityistä krjašeneista. Astrahanin ja Siperian tataarit jakautuvat myös useisiin alaryhmiin. Pieniä tataariryhmiä on myös muissa maissa, muun muassa Suomessa.
Vuonna 1989 Neuvostoliitossa laskettiin olevan 6,6 miljoonaa tataaria, joista vain 1 765 000 asui nimikkotasavallassaan Tatarstanissa. Venäjän 5,5 miljoonasta tataarista 85,6 % ilmoitti äidinkielekseen tataarin ja 14,2 % venäjän. Toisena kielenään venäjää puhui 72,7 %. Äidinkieliset tataarinpuhujat jakautuivat alueittain seuraavasti:
Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 5,6 miljoonaa tataaria ja 5,3 miljoonaa tataarin kielen puhujaa (lukuun sisältyvät myös tataaria toisena tai vieraana kielenä puhuvat). Venäjän tataareista 96,1 % osaa venäjää ja 80,8 % tataaria. Kieltä puhuvat myös monet naapurikansojen edustajat, mm. 524 000 baškiiria. Tatarstanissa tataarin kieltä osaa 53,3 % väestöstä ja Baškortostanissa 34,0 %.
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 4,3 miljoonaa tataarin puhujaa.
Tataarin kieltä puhuvat Volgan ja Uralin alueen tataarit, Astrahanin tataarit ja Siperian tataarit. Suurin ryhmä, Volgan–Uralin tataarit, koostuu Kazanin tataareista, mišääreistä, Kasimovin tataareista ja kristityistä krjašeneista. Astrahanin ja Siperian tataarit jakautuvat myös useisiin alaryhmiin. Pieniä tataariryhmiä on myös muissa maissa, muun muassa Suomessa.
Vuonna 1989 Neuvostoliitossa laskettiin olevan 6,6 miljoonaa tataaria, joista vain 1 765 000 asui nimikkotasavallassaan Tatarstanissa. Venäjän 5,5 miljoonasta tataarista 85,6 % ilmoitti äidinkielekseen tataarin ja 14,2 % venäjän. Toisena kielenään venäjää puhui 72,7 %. Äidinkieliset tataarinpuhujat jakautuivat alueittain seuraavasti:
Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 5,6 miljoonaa tataaria ja 5,3 miljoonaa tataarin kielen puhujaa (lukuun sisältyvät myös tataaria toisena tai vieraana kielenä puhuvat). Venäjän tataareista 96,1 % osaa venäjää ja 80,8 % tataaria. Kieltä puhuvat myös monet naapurikansojen edustajat, mm. 524 000 baškiiria. Tatarstanissa tataarin kieltä osaa 53,3 % väestöstä ja Baškortostanissa 34,0 %.
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 4,3 miljoonaa tataarin puhujaa.
Maa (alue)
-
Venäjä
Venäjä, viralliselta nimeltään Venäjän federaatio , on liittovaltio, joka sijaitsee Itä-Euroopassa ja Pohjois-Aasiassa. Maan pääkaupunki on Euroopan puolella sijaitseva Moskova. Nykyinen Venäjän federaatio perustettiin vuonna 1991 Neuvostoliiton hajottua.
Venäjän federaatio on vuoden 1993 perustuslain mukaan puolipresidentiaalinen tasavalta. Se on liittovaltio, joka koostuu 83 liittovaltiosubjektista. Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa.