Samoan kieli

Samoan kieli
koronaviruspandemiasta samoaksi ]] Samoa (omakielinen nimi: Gagana Samoa ) on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Samoalla ja Amerikan Samoalla. Samoan kielellä on maailmalla noin 510 000 puhujaa. Samoa kuuluu austronesialaisten kielten malaijilaispolynesialaiseen kieliryhmään. Sen läheisimpiin sukulaiskieliin kuuluvat muun muassa tuvalu ja tokelau. Samoalla ei ole tunnettuja murteita ja kielen katsotaan olevan elinvoimainen. .

Kielellä on virallinen asema englannin rinnalla sekä Samoalla että Amerikan Samoalla.

Samoan kielen viikkoa vietetään kesäkuun alussa (vuonna 2021: 30.5.–5.6.) ja sitä tukee Uuden-Seelannin hallitus. Vuoden 2018 väestölaskennan mukaan samoa oli Uuden-Seelannin kolmanneksi puhutuin kieli englannin ja maorin jälkeen, jota puhuu 2,2 % maan väestöstä.

Samoan kieli käyttää 18 kirjainta, joista kirjaimia /h k r/ käytetään vain vierasperäisissä sanoissa. Kirjain G äännetään [ŋ]. Glottaaliklusiilia merkitään heittomerkillä '. Pitkät vokaalit kirjoitetaan pituusmerkillä (ns. macron-viiva): ā ē ī ō ū. Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin.

Maa (alue)
  • Amerikan Samoa
    Amerikan Samoa on Yhdysvaltain territorio Polynesiassa eteläisellä Tyynellämerellä. Territoriossa asuu noin 55 000 ihmistä, sen pinta-ala on 199 neliökilometriä ja sen pääkaupunki on Pago Pago. Amerikan Samoa sijaitsee trooppisella vyöhykkeellä ja siellä on ympäri vuoden keskimäärin 28 °C lämmintä. Asukkaista suurin osa on alkuperäistä Tyynenmeren saarten väestöä. Suurimman osan äidinkieli on samoa, mutta useimmat osaavat myös englantia. Perinteinen samoalainen kulttuuri, Fa'a Samoa, vaikuttaa koko Samoan saaristossa. Laajennetun perheen perinne elää yhä ja perheillä on johtajat. Samoalaiset ovat hyvin uskonnollisia.

    Amerikan Samoalla on ollut ihmisasutusta noin 800 eaa. lähtien. Eurooppalaiset löysivät saaret vuonna 1722. Lähetystyö aloitettiin vuonna 1830 ja sillä oli suuri vaikutus samoalaiseen kulttuuriin. 1800- ja 1900-luvun taitteessa Samoan saaristo jaettiin Saksan ja Yhdysvaltain kesken. Saksan alue on nykyisin itsenäinen Samoa. Amerikan Samoa oli aluksi Yhdysvaltain asevoimien hallussa ja siirtyi siviilihallintoon 1950-luvulla. Territoriolla on oma hallintonsa, johon kuuluu kuvernööri ja kaksikamarinen parlamentti, jotka valitaan vaaleilla. Territoriolla on oma edustaja Yhdysvaltain kongressissa. Amerikan Samoassa syntyneet eivät kuitenkaan ole Yhdysvaltain kansalaisia. Oikeusjärjestelmä on yhdistelmä yhdysvaltalaista oikeuslaitosta ja paikallista tapaoikeutta.
  • Samoan saaristo
    Samoan saaristo sijaitsee Polynesiassa, eteläisellä Tyynellämerellä. Siihen kuuluu 20 saarta, joista pituuspiirin 171° W itäpuolella sijaitsevat kuusi saarta kuuluvat Yhdysvalloille, ja yhdeksän asuttua ja viisi asumatonta saarta pituuspiirin länsipuolella muodostavat itsenäisen Samoan valtion.

    1800-luvun lopulla Britannia, Saksa ja Yhdysvallat tavoittelivat saaristoa itselleen. Vuoden 1889 Berliinin sopimuksella ne takasivat saaristolle itsenäisyyden, mutta vuonna 1899 nämä kolme valtiota tekivät uuden sopimuksen, jolla saaret jaettiin Saksan ja Yhdysvaltojen kesken. Saksan puoli on nykyisin itsenäinen Samoa ja Yhdysvaltojen puoli on Amerikan Samoa.
  • Tuvalu
    Tuvalu on Kansainyhteisöön kuuluva Tyynellämerellä sijaitseva saarivaltio ja perustuslaillinen monarkia. Se kuuluu maailman pienimpiin maihin. Pinta-alaltaan se on maailman neljänneksi pienin valtio. Asukkaita Tuvalussa on 11 192, ja itsenäisistä valtioista vain Vatikaanissa ja Naurussa on vähemmän asukkaita. Näiden kahden lisäksi vain Monaco on pinta-alaltaan Tuvalua pienempi. Lähimmät naapurimaat ovat Kiribati, Salomonsaaret, Fidži, Samoa, Wallis ja Futuna (Ranska) sekä Tokelau (Uusi-Seelanti). Tuvaluun kuuluu yhdeksän atollia, joissa on yhteensä 129 saarta. Maan hallinnollinen keskus on Funafutin atollilla. Tuvalun korkein kohta on vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella, joten ilmaston lämpenemisestä johtuva merenpinnan nousu on suuri uhka koko valtion olemassaololle.

    Tuvalu asutettiin noin ajanlaskun alun aikaan, ja saarten ensimmäiset asukkaat tulivat lähinnä Samoalta. Ensimmäinen eurooppalainen, joka saapui Tuvalulle, oli espanjalainen Álvaro de Mendaña de Neira, joka näki Nuin atollin vuonna 1568. Myöhemmin eurooppalaiset alkoivat kutsua saaria Ellicesaariksi, ja vuonna 1892 saaret liitettiin Britannian Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattiin. Vuonna 1975 se erosi omaksi siirtomaakseen nimellä Tuvalu, ja kaksi vuotta myöhemmin se itsenäistyi. Vuonna 2000 Tuvalu liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin saatuaan lisätuloja .tv-verkkotunnuksen vuokraamisesta.