Pohjoissaame
Pohjoissaame on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva saamelaiskieli. Pohjoissaame kuuluu pohjoisiin länsisaamelaiskieliin. Pohjoissaamea puhuvat pohjoissaamelaiset, joita on Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisosissa noin 50 000 henkilöä. Varsinaisia kielen puhujia on kuitenkin 20 700, joista 15 000 Norjassa. Se on saamelaiskielistä puhujamäärältään ylivoimaisesti suurin, ja joidenkin arvioiden mukaan saamenkielisistä jopa 75 prosenttia puhuu pohjoissaamea. Usein, joskin epätäsmällisesti, sitä kutsutaankin lyhyesti ”saamen” tai ”lapin” kieleksi.
Suomessa pohjoissaamen varsinaista puhuma-aluetta ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Norjassa pohjoissaame on virallinen kieli yhdeksässä kunnassa ja Ruotsissa 18 kunnassa. Norjassa Koutokeinossa ja Kaarasjoella se on asukkaiden huomattavan enemmistön kieli ja Uuniemen sekä Tenon kunnissa enemmistön kieli. Suomessa Utsjoen kunta oli 2000-luvulle saakka saamelaisenemmistöinen.
Pohjoissaame jaetaan tornionsaamen, ruijansaamen ja merisaamen murteisiin, joista ruijansaame jakaantuu edelleen itä- ja länsimurteeseen. Tornionsaamea puhutaan Ruotsin Norrbottenissa ja Norjan Tromssan läänin eteläosissa. Ruijansaamen länsimurretta puhutaan Norjassa Tromssan läänin keskiosista Finnmarkin keskiosiin sekä Suomessa Enontekiöllä, Inarin länsiosassa ja Sodankylän pohjoisosissa. Ruijansaamen itämurretta puhutaan Norjassa Finnmarkin itäosissa sekä Suomessa Inarissa ja Utsjoella. Merisaamen puhuja-alue rajoittuu Norjassa Kvenangenin ja Varanginvuonon väliselle rannikolle. Lisäksi sitä puhuttiin aikoinaan Suomessa Petsamon rannikolla. Murteista merisaame on sikäli erikoinen, että siinä esiintyy eräitä itäsaamelaisille kielille ominaisia ääntämyksellisiä piirteitä.
Suomessa pohjoissaamen varsinaista puhuma-aluetta ovat Utsjoki, Inari, Enontekiö ja Sodankylän pohjoisosa. Norjassa pohjoissaame on virallinen kieli yhdeksässä kunnassa ja Ruotsissa 18 kunnassa. Norjassa Koutokeinossa ja Kaarasjoella se on asukkaiden huomattavan enemmistön kieli ja Uuniemen sekä Tenon kunnissa enemmistön kieli. Suomessa Utsjoen kunta oli 2000-luvulle saakka saamelaisenemmistöinen.
Pohjoissaame jaetaan tornionsaamen, ruijansaamen ja merisaamen murteisiin, joista ruijansaame jakaantuu edelleen itä- ja länsimurteeseen. Tornionsaamea puhutaan Ruotsin Norrbottenissa ja Norjan Tromssan läänin eteläosissa. Ruijansaamen länsimurretta puhutaan Norjassa Tromssan läänin keskiosista Finnmarkin keskiosiin sekä Suomessa Enontekiöllä, Inarin länsiosassa ja Sodankylän pohjoisosissa. Ruijansaamen itämurretta puhutaan Norjassa Finnmarkin itäosissa sekä Suomessa Inarissa ja Utsjoella. Merisaamen puhuja-alue rajoittuu Norjassa Kvenangenin ja Varanginvuonon väliselle rannikolle. Lisäksi sitä puhuttiin aikoinaan Suomessa Petsamon rannikolla. Murteista merisaame on sikäli erikoinen, että siinä esiintyy eräitä itäsaamelaisille kielille ominaisia ääntämyksellisiä piirteitä.
Maa (alue)
-
Norja
Norjan kuningaskunta (kirjanorjaksi Kongeriket Norge,, pohjoissaameksi Norgga gonagasriika) eli Norja on perustuslaillinen monarkia Pohjois-Euroopassa.
Maa kuuluu Pohjoismaihin ja Skandinaviaan. Se on Ruotsin länsi- ja Suomen pohjoisnaapuri, ja sillä on yhteistä rajaa myös Venäjän kanssa. Pinta-alaltaan varsinainen Norja (manneralue lähisaarineen) on kolmanneksi suurin Pohjoismaa. Väestöltään Norja on Pohjoismaista neljänneksi suurin. Norjalle kuuluu myös Huippuvuoret ja muita merentakaisia alueita. Vuonot ja vuoret ovat Norjan maiseman keskeisiä elementtejä. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Oslo. -
Ruotsi
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi [] on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa. Ruotsi on pohjoismainen teollisuusmaa ja Euroopan unionin jäsen, mutta sillä on oma valuutta, kruunu. Maa on pinta-alaltaan (450 295 neliökilometriä) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa (ellei Tanskan pinta-alaan lasketa Grönlantia). Ruotsissa on noin 10 miljoonaa asukasta, joten se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista selvästi suurin. Joka neljäs (24,9 %) Ruotsin kansalainen oli vuonna 2018 maahanmuuttajataustainen ja lähes joka kolmannen (32,3 %) vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt ulkomailla. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Tukholma.
Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Scania, Volvo, Vattenfall, Ericsson, Ikea, H&M ja Skanska. Nykyisin Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.