Persian kieli
Puhuttua persiaa Persia (paikallinen nimitys farsi فارسی) on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan Iranissa, Tadžikistanissa, Afganistanissa ja Bahrainissa. Kielellä on arviolta 52,8 miljoonaa äidinkielistä puhujaa, mikä tekee siitä maailman 31. puhutuimman kielen. Lisäksi kielellä arvioidaan olevan 50 miljoonaa puhujaa, joille persia on toinen kieli. Persiaa kirjoitetaan arabialaisin kirjaimin. Kirjaimisto on mukautettu vastaamaan persian kielen fonologiaa, ja se eroaa arabiasta vähän samaan tapaan kuin pohjoismainen merkistö tavallisista latinalaisista aakkosista.
Persia on arabian jälkeen muslimimaailman tärkein sivistyskieli, ja se on jättänyt jälkensä sekä turkkiin että Intian niemimaan alkuperäiskieliin. Sen kirjallinen historia ulottuu kauas islamia edeltäneelle ajalle, muinaiseen Persian valtakuntaan asti. Muinaisessa Persiassa puhuttiin useita eri iranilaiskieliä, kuten nykyisessä Iranissa, ja poliittisten muutosten myötä niistä nousi viralliseksi "persian kieleksi" milloin mikäkin. Esimerkiksi zarathustralaisten uskonnon pyhä kirja, Zend Avesta, on kirjoitettu avestan kielellä, joka kuuluu itäisiin iranilaiskieliin ja joka on siksi pikemminkin jaghnobin ja sogdin kuin nykyisen farsin kielen muinaismuoto.
Nykypersian historian katsotaan alkavan noin vuodesta 900, jolloin persiaa alettiin kirjoittaa arabialaisilla kirjaimilla. Koska arabialainen aakkosto merkitsee vokaalit varsin epätarkasti, monien murteiden puhujat voivat käyttää samaa kirjakieltä. Persiaa kirjoitetaan kuitenkin myös heprealaisilla aakkosilla (ns. džidi eli juutalaispersia), ja Tadžikistanissa siirryttiin neuvostovallan aikana kyrillisiin kirjaimiin, jolloin myös luotiin paikallisiin murteisiin perustuva kirjakieli, tadžikki. Tämä sisältää runsaasti venäläistä laina-ainesta sekä uzbekkilaisia vaikutteita, koska suuri osa, mahdollisesti enemmistö, tadžikeista on perinteisesti osannut myös uzbekkia. Afganistanissa persian kielestä käytetään nimitystä dari.
Persiaa on mahdollista kirjoittaa myös latinalaisin kirjaimin. Tätä varten on kehitetty jo 1950-luvun alussa erityinen UniPers-oikeinkirjoitus, joka kuvaa kielen äänteet varsin hyvin. UniPers-oikeinkirjoitusta on käytetty monissa persian kielen oppikirjoissa ulkomaalaisille, mutta se ei ole onnistunut kehittymään yksinomaiseksi standardiksi. 1980-luvulta lähtien myös ulkomaille muuttaneiden iranilaisten keskuudessa on kehitelty oman kielen kirjoittamista latinalaisin kirjaimin.
Persia on arabian jälkeen muslimimaailman tärkein sivistyskieli, ja se on jättänyt jälkensä sekä turkkiin että Intian niemimaan alkuperäiskieliin. Sen kirjallinen historia ulottuu kauas islamia edeltäneelle ajalle, muinaiseen Persian valtakuntaan asti. Muinaisessa Persiassa puhuttiin useita eri iranilaiskieliä, kuten nykyisessä Iranissa, ja poliittisten muutosten myötä niistä nousi viralliseksi "persian kieleksi" milloin mikäkin. Esimerkiksi zarathustralaisten uskonnon pyhä kirja, Zend Avesta, on kirjoitettu avestan kielellä, joka kuuluu itäisiin iranilaiskieliin ja joka on siksi pikemminkin jaghnobin ja sogdin kuin nykyisen farsin kielen muinaismuoto.
Nykypersian historian katsotaan alkavan noin vuodesta 900, jolloin persiaa alettiin kirjoittaa arabialaisilla kirjaimilla. Koska arabialainen aakkosto merkitsee vokaalit varsin epätarkasti, monien murteiden puhujat voivat käyttää samaa kirjakieltä. Persiaa kirjoitetaan kuitenkin myös heprealaisilla aakkosilla (ns. džidi eli juutalaispersia), ja Tadžikistanissa siirryttiin neuvostovallan aikana kyrillisiin kirjaimiin, jolloin myös luotiin paikallisiin murteisiin perustuva kirjakieli, tadžikki. Tämä sisältää runsaasti venäläistä laina-ainesta sekä uzbekkilaisia vaikutteita, koska suuri osa, mahdollisesti enemmistö, tadžikeista on perinteisesti osannut myös uzbekkia. Afganistanissa persian kielestä käytetään nimitystä dari.
Persiaa on mahdollista kirjoittaa myös latinalaisin kirjaimin. Tätä varten on kehitetty jo 1950-luvun alussa erityinen UniPers-oikeinkirjoitus, joka kuvaa kielen äänteet varsin hyvin. UniPers-oikeinkirjoitusta on käytetty monissa persian kielen oppikirjoissa ulkomaalaisille, mutta se ei ole onnistunut kehittymään yksinomaiseksi standardiksi. 1980-luvulta lähtien myös ulkomaille muuttaneiden iranilaisten keskuudessa on kehitelty oman kielen kirjoittamista latinalaisin kirjaimin.
Maa (alue)
-
Afganistan
Afganistan on Etelä-Aasiassa sijaitseva vuoristoinen sisämaa, jonka pääkaupunki on Kabul ja pinta-ala noin 650 000 neliökilometriä. Maan noin 39 miljoonasta asukkaasta noin 99,7 prosenttia on muslimeja. Maassa puhutaan yli 30 kieltä, joista suurimmat ovat dari ja paštu. Maan suurimmat etniset ryhmät ovat pataanit ja tadžikit. Kansainvälisesti tunnustettu Afganistanin islamilainen tasavalta kaatui 15. elokuuta 2021, ja maata on sen jälkeen hallinnut Taliban-liikkeen johtama Afganistanin islamilainen emiraatti.
Afganistan sijaitsee strategisten kulkureittien varrella, ja sen historiaa värittävät lukuisat sodat. Jatkuvan sotimisen jäljiltä maan infrastruktuuri on romahtanut ja väestön koulutustaso on alhainen. Afganistan on maailman suurin oopiumintuottajamaa (yli 90 prosenttia vuonna 2004). Afganistanista on löydetty runsaat ja monipuoliset mineraalivarat, joiden hyödyntäminen voisi tuoda maalle tärkeitä valuuttatuloja maan jälleenrakentamisen rahoittamiseksi. -
Bahrain
Bahrainin kuningaskunta eli Bahrain on pääosin autiomaan peittämä saarivaltio Persianlahden lounaisosassa. Bahrain on moderni arabimaa, joka on erikoistunut öljynjalostukseen ja kansainväliseen pankkitoimintaan. Bahrain on lentoliikenteen merkittävä solmukohta, ja telakkateollisuus on myös merkittävää.
Bahrainin valtio sijaitsee pienellä saarella Persianlahdella. Kuningas Fahdin pengertie yhdistää Bahrainin Saudi-Arabiaan ja toinen, pidempi silta Qatariin on suunnitteilla. Bahrainilla on maarajaa Saudi-Arabian kanssa pienellä Passport Islandin saarella. -
Iran
Iranin islamilainen tasavalta eli Iran on Lähi-idässä sijaitseva valtio, jonka pääkaupunki on Teheran. Se rajautuu pohjoisessa Armeniaan, Azerbaidžaniin ja Kaspianmereen, pohjoiskoillisessa Turkmenistaniin, idässä Afganistaniin ja Pakistaniin, etelässä Persianlahteen ja Arabianmereen ja lännessä Irakiin ja Turkkiin. Maan virallinen nimi oli 21. maaliskuuta 1935 asti Persia. Vuoden 1979 islamilaisen vallankumouksen jälkeen maan koko nimi on ollut Iranin islamilainen tasavalta. Alueen kulttuuri on maailman vanhimpia. Šiialaisuus on valtionuskonto ja persia (farsi فارسی) maan virallinen kieli. Yli 80 miljoonan asukkaan väestöstä suurin osa on persialaisia, ja suurimmat vähemmistöt ovat azerit, kurdit ja lurit.
Iranin kallioperä on epävakaa ja altis maanjäristyksille. Paksuista sedimenttikerroksista löytyy maaöljyä ja maakaasua. Maan talous perustuu ennen kaikkea öljyn vientituloihin. Kansallisen öljy-yhtiön National Iranian Oil Companyn (NIOC) mukaan Iranilla on maailman suurimmat maaöljy- ja maakaasuvarat. CIA:n World Factbookin mukaan Iran on maaöljyvaroissa maailman neljänneksi suurin ja maakaasuvaroissa toiseksi suurin. -
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
Yhdistyneet arabiemiirikunnat eli Arabiemiirikunnat, myös Emiraatit (vanha nimi Arabiemiirikuntien liitto ) on pääosin autiomaan peittämä valtio Arabian niemimaan koillisosassa Persianlahden rannikolla. Sen rajanaapurit ovat Oman ja Saudi-Arabia. Maa koostuu seitsemästä emiirikunnasta, ja sen pinta-ala on noin 83 600 neliökilometriä. Väkiluvuksi on arvioitu noin yhdeksän miljoonaa, joista suurin osa on kansalaisuutta vailla olevia vierastyöläisiä. Arabiemiirikuntien pääkaupunki on Abu Dhabi.
Arabiemiirikunnat on historiansa aikana kuulunut muun muassa Persian sassanidien, Portugalin ja Osmanien valtakunnan vaikutuspiiriin. 1800-luvun lopulta lähtien se oli Brittiläisen imperiumin alainen protektoraatti, kunnes kuusi alueen šeikkikunnista yhdistyi ja perusti itsenäisen valtion vuonna 1971. Nykyään Arabiemiirikunnilla on muista arabimaista poiketen suhteellisen vahva ja monipuolinen talous, joka on suuntautunut öljyn ja maakaasun lisäksi kauppaan ja matkailuun. Valtaosa maan asukkaista on muslimeja, ja islam on vaikuttanut merkittävästi sen kulttuuriin.