Njandžan kieli

Njandžan kieli
Njandža on bantukieliin kuuluva kieli, joka on Malawissa virallisen kielen englannin ohella yleisesti puhuttu kieli. Njandžalla eli chichewalla oli Malawissa virallisen kielen asema vuosina 1968–1994.

Njandžaa puhutaan laajalti Afrikan eteläisissä keskiosissa. Malawin lisäksi sitä puhutaan Mosambikissa, etenkin Teten ja Niassan maakunnissa, Sambian Itäisessä maakunnassa sekä pääkaupungissa Lusakassa ja Zimbabwen pohjoisosissa. Se on Sambian toiseksi puhutuin kieli bemban jälkeen. Noin viidennes väestöstä puhuu sitä äidinkielenä ja noin neljännes opittuna kielenä. Zimbabwessa se on joidenkin arvioiden mukaan maan toiseksi tai kolmanneksi puhutuin paikallinen kieli šonan ja pohjoisndebelen jälkeen.

Kieltä kirjoitetaan latinalaisilla aakkosilla.

Puhuttua njandžaa Njandžan juuret ovat Maravi-valtakunnassa, joka hallitsi nykyistä Malawia ja osia Mosambikista ja Sambiasta 1400-luvulta 1700-luvulle. Kieli säilyi kuitenkin hallitsevana valtakunnan hajoamisesta huolimatta, ja kristityt lähetyssaarnaajat omaksuivat njandžan siirtomaa-ajan alussa. Ensimmäinen kielioppi kirjoitettiin vuonna 1880. Raamattu saatiin käännettyä osittaisesti kielelle 1880-luvulla ja kokonaan 1900-alussa. Johannes Rebmann laati 1850-luvulla njandžan sanakirjan, joka julkaistiin vuonna 1877.

Maa (alue)
  • Malawi
    Malawin tasavalta eli Malawi (entinen Njassamaa) on yli 20 miljoonan asukkaan sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat Sambia, Tansania ja Mosambik. Idässä sitä rajoittaa myös yli 500 kilometriä pitkä Njassajärvi. Maa itsenäistyi brittien siirtomaavallasta vuonna 1964. Se oli 30 vuotta yhden puolueen hallitsema, kunnes maassa järjestettiin vuonna 1994 ensimmäiset monipuoluevaalit.

    Malawin väestöstä 90 prosenttia elää kotitarveviljelystä, ja maatalous tuottaa tärkeimmät vientituotteet, ennen kaikkea tupakkaa, teetä ja sokeria. Kaivannaisista esimerkiksi uraani kuuluu keskeisiin vientituotteisiin. Kuivuus on aiheuttanut siellä suuria ongelmia. Maa lukeutuu Yhdistyneiden kansakuntien vähiten kehittyneiden maiden listalle. Huomattava enemmistö väestöstä kärsii äärimmäisestä köyhyydestä. Maailmanpankin vuoden 2014 tilaston mukaan reaalinen bruttokansantulo (BKTL, Atlaksen metodi) oli keskimäärin vain 250 dollaria vuodessa henkeä kohden, mikä oli tilastossa maailman alhaisin maakohtainen lukema (sija 213/213). Ostovoimakorjattu (PPP) lukema oli 780 USD vuodessa henkeä kohden (maailman 3. alhaisin lukema, maakohtainen sijoitus 211/213).
  • Sambia
    Sambian tasavalta eli Sambia on sisämaavaltio eteläisessä Afrikassa. Sen rajanaapureita ovat pohjoisessa Kongon demokraattinen tasavalta, lännessä Angola, etelässä Namibia, Botswana, Zimbabwe ja Mosambik sekä idässä Malawi ja Tansania. Sambian pääkaupunki Lusaka sijaitsee maan kaakkoisosassa. Väestö on keskittynyt etelään pääkaupungin ympäristöön sekä luoteeseen kuparivyöhykkeelle.

    Sambiaa ovat asuttaneet tuhansia vuosia metsästäjä-keräilijät ja vaeltavat heimot. Eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden satunnaisten vierailujen alkamisen jälkeen 1700-luvun lopulla Sambia liitettiin asteittain osaksi brittiläistä imperiumia. Vuonna 1923 British South Africa Company luovutti Pohjois-Rhodesiana tunnetun alueen hallinnan Britannian hallitukselle. Alue itsenäistyi 1964 alueen läpi virtaavan Sambesi-joen mukaan Sambiaksi nimettynä. Itsenäistymisen jälkeen maa siirtyi yksipuoluejärjestelmään presidentti Kenneth Kaundan johdolla. Kaunda hallitsi Sambiassa aina vuoteen 1991 asti, jolloin maassa pidettiin monipuoluevaalit. Sambia on presidentillinen tasavalta. Pääministerin virkaa ei ole.