Kirgiisin kieli
Kirgiisin kieli (kirgiisiksi кыргызча, قىرعىز, kyrgyzča, кыргыз тили, قىرعىز تىلى, kyrgyz tili) on Kirgisiassa ja sen lähialueilla asuvien kirgiisien puhuma turkkilainen kieli. Kirgiisi on Kirgisian tasavallan virallinen kieli.
Vuonna 1989 Neuvostoliiton alueella laskettiin olevan 2,5 miljoonaa kirgiisiä, joista 97,8 % puhui kirgiisiä äidinkielenään. Vuoden 1999 väestönlaskennan mukaan Kirgisiassa asui 3,1 miljoonaa kirgiisiä. Heitä on myös Uzbekistanissa (175 000 henkeä), Tadžikistanissa (yli 64 000), Kazakstanissa (noin 15 000) ja Venäjällä (31 800 vuonna 2002). Kiinan Xinjiangin alueella kirgiisejä on noin 140 000, heistä valtaosa Kyzylsun kirgiisien piirikunnassa. Pieniä ryhmiä on Afganistanin koillisosassa ja Pakistanissa.
Vuonna 1989 Neuvostoliiton alueella laskettiin olevan 2,5 miljoonaa kirgiisiä, joista 97,8 % puhui kirgiisiä äidinkielenään. Vuoden 1999 väestönlaskennan mukaan Kirgisiassa asui 3,1 miljoonaa kirgiisiä. Heitä on myös Uzbekistanissa (175 000 henkeä), Tadžikistanissa (yli 64 000), Kazakstanissa (noin 15 000) ja Venäjällä (31 800 vuonna 2002). Kiinan Xinjiangin alueella kirgiisejä on noin 140 000, heistä valtaosa Kyzylsun kirgiisien piirikunnassa. Pieniä ryhmiä on Afganistanin koillisosassa ja Pakistanissa.
Maa (alue)
-
Kirgisia
Kirgisia, myös Kirgistan tai Kirgisistan ( eli Кыргызста́н), virallisesti Kirgisian tasavalta on sisämaavaltio Keski-Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Kiina, Kazakstan, Tadžikistan ja Uzbekistan. Kirgistan itsenäistyi Neuvostoliiton hajotessa. Maan etelä- ja pohjoisosan välillä on etnisiä jännitteitä, jotka ovat aika ajoin purkautuneet levottomuuksiksi. Itsenäisyyden ajan kaksi ensimmäistä presidenttiä joutuivat eroamaan kansan tyytymättömyyden takia.