Hollannin kieli

Indonesian tasavalta eli Indonesia on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se koostuu 17 508 saaresta ja on maailman suurin saarivaltio. Suurimmat saaret ovat Sumatra, Jaava ja Sulawesi sekä Borneo. Indonesian väkiluku on yli 270 miljoonaa. Se on asukasluvultaan maailman neljänneksi suurin valtio ja suurin muslimienemmistöinen maa. Indonesia on valtiomuodoltaan tasavalta, jolla on vaaleilla valittu parlamentti ja presidentti. Maan pääkaupunki on Jakarta. Indonesialla on maarajaa kolmen valtion, Papua-Uuden-Guinean, Itä-Timorin ja Malesian, kanssa, sillä Uuden-Guinean ja Timorin saaret on jaettu kahden ja Borneo kolmen valtion kesken. Muita valtioita sen lähialueilla ovat Singapore, Filippiinit, Australia ja Intian Andamaanien ja Nikobaarien territorio.

Indonesian saaristo on ollut kaupalle merkittävä alue ainakin 600-luvulta lähtien, jolloin Srivijaya-kuningaskunta muodosti kauppayhteyksiä Kiinaan ja Intiaan. Indonesian historiaan ovat vaikuttaneet sen luonnonrikkauksia havitelleet suurvallat. Intian vaikutuksesta hindulaiset ja buddhalaiset kuningaskunnat kukoistivat alueella ajanlaskun alusta lähtien. Muslimikauppiaat toivat Indonesiaan islamin, ja eurooppalaiset suurvallat taistelivat löytöretkikaudella keskenään saadakseen monopolin Maustesaarten eli Molukkien kauppaan. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945, 350 vuotta kestäneen Alankomaiden siirtomaavallan päätyttyä, Indonesia sai itsenäisyyden. Sen jälkeen maan historia on ollut myrskyisä, sillä vaikeuksia ovat tuoneet luonnonkatastrofit, korruptio, separatismi, demokratisoitumisen kompastelu ja nopeat talousmuutokset. Tasavalta perustettiin 1950; ensimmäinen presidentti oli Sukarno.

Alankomaat eli Hollanti on maa ja itsenäinen valtio, joka sijaitsee pääosin läntisessä Euroopassa, Pohjanmeren rannalla. Lisäksi Alankomaiden Karibia käsittää kolme Alankomaihin kuuluvaa saarta; Bonaire, Saba ja Sint Eustatius. Yhdessä Curaçaon, Sint Maartenin ja Aruban kanssa Alankomaat muodostaa Alankomaiden kuningaskunnan.

Euroopassa Alankomaat rajoittuu idässä Saksaan, etelässä Belgiaan ja pohjoisessa sekä lännessä Pohjanmereen. Maan pinta-ala on. Väkiluku oli vuoden 2021 lopussa 17,6 miljoonaa. Maan pääkaupunki on Amsterdam, mutta valtionhallinto sijaitsee Haagissa, joka on asukasluvultaan maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa Rotterdamissa on Euroopan suurin konttisatama. Maan neljänneksi suurin kaupunki on Utrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta, johon kuuluvat Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin kaupungit sekä niiden ympäristö, kutsutaan Randstadiksi.

Belgian kuningaskunta eli Belgia on länsieurooppalainen liittovaltio. Sen naapurimaat ovat Ranska, Saksa, Alankomaat ja Luxemburg. Belgian pääkaupunki on Bryssel, jossa sijaitsee myös huomattava osa Euroopan unionin keskushallinnosta. Belgian pinta-ala on noin 30 500 neliökilometriä ja asukasluku on 11,5 miljoonaa. Asukkaista suurin osa on katolilaisia. Belgia on jakautunut kahteen merkittävään kieliyhteisöön, pohjoiseen hollanninkieliseen Flanderiin ja eteläiseen ranskankieliseen Valloniaan. Maan kolmas virallinen kieli on saksa.

Belgian keskeinen sijainti Euroopassa nyky-Ranskan ja Saksan välissä on tehnyt sen alttiiksi suurvaltojen valtapyrkimyksille antiikin Rooman ajoista asti. Nykyisen Belgian aluetta ovat hallinneet niin Kaarle Suuri kuin Habsburgitkin. Belgia itsenäistyi 1800-luvulla ja sillä oli siirtomaita Afrikassa. Maailmansodissa se oli jälleen suurvaltojen välisten kiistojen näyttämönä, ja sotien jälkeen se oli perustamassa Natoa ja Euroopan unionia.

Alankomaiden Karibia tai Hollannin Karibia (hol. Caribisch Nederland,) ovat kolme erityisasemissa olevaa Alankomaiden kuntaa, jotka sijaitsevat Karibialla. Ne ovat Bonaire, Sint Eustatius ja Saba, joskus termiä "Alankomaiden Karibia" käytetään viittaamaan kaikkiin Alankomaiden Karibian saariin mukaan lukien Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Lainsäädännöllisesti kolme saarta tunnetaan myös nimellä BES-saarina (Bonaire, Sint Eustatius ja Saba). Saaret luokitellaan tällä hetkellä Alankomaiden erityiskunniksi ja Euroopan unionin merentakaisiksi alueiksi ja näin ollen EU:n lainsäädäntöä ei sovelleta niissä automaattisesti.

Bonaire (mukaan lukien Pieni -Bonairen saari) on yksi Leeward Antillien saari joka sijaitsee lähellä Venezuelan rannikkoa. Sint Eustatius ja Saba sijaitsevat Pienien- Antillien ryhmässä ja sijaitsevat etelään Sint Maartenista ja luoteeseen Saint Kitts ja Nevistä.

Aruba on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva saari Karibianmerellä Venezuelan edustalla. Sen asukasluku on 103 000 (2004) ja suurin kaupunki Oranjestad. Aruba on 193 neliökilometrin laajuinen melko tasainen saari. Saaren ilmasto on kuiva ja kuuma. Caquetio-intiaanit asuttivat Aruban noin vuonna 1000, ja espanjalaiset saapuivat sinne vuonna 1499. Eurooppalaiset jättivät Aruban pitkäksi aikaa rauhaan, kunnes Alankomaille vuonna 1636 siirtyneestä saaresta löydettiin 1820-luvulla kultaa. Kultaryntäys kesti noin sata vuotta, minkä jälkeen saari vaurastui öljynjalostusteollisuuden ansiosta. Nykyään matkailu on tärkein elinkeino.

Aruban ensimmäiset asukkaat elivät saarella noin 4 000 vuotta sitten. Vaikka heistä ei ole löytynyt paljoakaan todisteita, puolinomadiset ihmiset elivät todennäköisesti pienissä ryhmissä ja käyttivät ravinnokseen kalaa, kotiloita ja kilpikonnia. Caquetio-intiaanit saapuivat saarelle noin vuonna 1000. Hekin olivat kalastajia, mutta he myös viljelivät maata.

Curaçao (/kyrɑˈsɑo/; holl. [kyːraːˈsʌu]; papiamentuksi Kòrsou [ˈkɔrsɔu̯]) on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva autonominen maa Pienillä Antilleilla Karibiassa. Siihen kuuluvat pääsaari ja pienempi Klein Curaçao. Hieman Venezuelan rannikolta pohjoiseen sijaitseva Curaçao muodostaa Aruban ja Bonairen kanssa niin kutsutut ABC-saaret. Curaçaon pinta-ala on 444 neliökilometriä, ja vuoden 2020 alussa siellä asui arviolta yli 156 000 ihmistä. Curaçao on kuulunut Alankomaille käytännössä vuodesta 1634 lähtien, ja se oli 1600- ja 1700-luvuilla Karibian orjakaupan keskuksia. Saaresta tuli 1900-luvulla merkittävä öljynjalostamo, kun Royal Dutch Shell alkoi jalostaa siellä Venezuelan Maracaibojärveltä porattua öljyä. Öljynjalostusteollisuuden lisäksi Curaçaon keskeisiä talouden aloja ovat matkailu ja kansainväliset finanssipalvelut.

Curaçaon väestö on monikulttuurista, ja saaren virallisia kieliä ovat kreolikieli papiamentu, hollanti ja englanti. Ulkomailla syntyneiden osuus väestöstä oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan 24 prosenttia. Curaçaoon on muuttanut erityisesti naisia, ja naisten osuus asukkaista onkin poikkeuksellisen suuri.

Sint Maarten on Alankomaiden kuningaskuntaan kuuluva autonominen alue Karibianmerellä. Se sijaitsee Saint-Martinin saarella yhdessä Ranskaan kuuluvan Saint-Martinin merentakaisen paikallishallintoalueen kanssa.

Vuonna 1994 Ranska ja Alankomaat tekivät sopimuksen Saint-Martinin saaren jaosta. Sint Maarten oli vuoteen 2010 saakka yksi Alankomaiden Antilleihin kuuluvista viidestä saarialueesta. Alueen pääkaupunki on Philipsburg.

Surinamen tasavalta eli Suriname (aiemmin Surinam) on valtio Etelä-Amerikassa. Sen rajanaapurit ovat Guyana lännessä, Brasilia etelässä ja Ranskan Guayana idässä. Maan pohjoispuolella on Atlantin valtameri. Maan pinta-ala on noin 160 000 neliökilometriä ja asukasluku 598 000. Se on sekä pinta-alaltaan että asukasluvultaan pienin Etelä-Amerikan manneralueen itsenäisistä valtioista. Asukkaista yli puolet on aasialaista alkuperää, lähinnä intialaisia ja jaavalaisia. Virallinen kieli on siirtomaa-ajan hollanti, mutta yleisimmin puhutaan paikallista kreolikieltä sranantongoa.

Valtion nimi on peräisin surinen-heimosta.