Guaranin kieli

Guaranin kieli
Puhuttua guarania Guarani (omakielinen nimi: Avañe’ẽ) on erityisesti Paraguayssa puhuttava tupi-guaranilaisten kielten ryhmään kuuluva eteläamerikkalainen intiaanikieli. Suurin osa paraguaylaisista puhuu guaranin kieltä äidinkielenään, mutta koska kaikki käyttävät espanjaa sivistyskielenä, myös yksikielisten guaraninpuhujien käyttämä kieli on Paraguayssa hyvin espanjalaistunutta. Tämä koskee myös maaseudulla puhuttua guaranin kieltä, koska suurin osa paraguaylaisista on mestitsejä, joiden kulttuuri on hyvin eurooppalais- ja argentiinalaisvaikutteista: niinpä esimerkiksi tärkeimpien kotieläinten nimet ja monet muutkin maataloustermit ovat espanjalaista lainasanastoa. Toisaalta sekä paraguaylainen espanja että brasilianportugali ovat omaksuneet esimerkiksi monien paikallisten kasvien ja hedelmien nimet juuri guaranista ja sen sukukielistä.

Guaranin katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähimpiä sukulaiskieliä ovat mm. chiripá ja tapieté.

Guarania puhui vuonna 1995 Paraguayssa 4,65 miljoonaa ihmistä Paraguayssa ja 200 000 muissa maissa. Useimmista muista Etelä-Amerikan alkuperäiskielistä poiketen guarani on Paraguayssa valtakieli. Paraguaylaisista espanjaa puhuu 87 prosenttia ja guarania 90 prosenttia, ja 52 prosenttia maaseutuväestöstä puhuu pelkkää guarania. Guaranin puhujat eivät rajoitu pelkästään alkuperäiskansojen edustajiin, vaan sitä käytetään myös keski- ja yläluokkalaisten ja jopa maahanmuuttajien keskuudessa. Sitä myös opetetaan Paraguayn kaikissa kouluissa. Virallisissa yhteyksissä, mediassa ja kirjallisuudessa käytetään kuitenkin guaranin sijaan pääasiassa espanjaa. Guarani on myös espanjan rinnalla Paraguayn virallinen kieli.

Aito alkuasukasguarani eroaa paraguaylaisesta mestitsiguaranista varsin paljon, vallankin siksi, että intiaanien guarani toimii varsin erilaisen kulttuurin ilmaisuvälineenä. Guaranin kielen sijasta olisikin puhuttava useista guaranin kielistä, jolloin erillisiksi kieliksi lienee erotettava ainakin Bolivian ja Brasilian puolella käytetyt guaranin kielen muodot sekä itse Paraguayn intiaaniheimojen puhumat murteet, kuten mbyá- ja aché-heimojen guarani.

Maa (alue)
  • Argentiina
    Argentiinan tasavalta eli Argentiina (, IPA: [reˈpuβlika aɾxenˈtina] ) on valtio Etelä-Amerikan eteläosassa Atlantin länsirannikolla. Argentiina ulottuu trooppisesta pohjoisesta Etelä-Amerikan antarktiseen eteläkärkeen. Sen naapurimaita ovat Bolivia, Brasilia, Chile, Paraguay ja Uruguay. Argentiina on pinta-alaltaan maailman kahdeksanneksi suurin valtio ja se on Brasilian jälkeen Etelä-Amerikan toiseksi suurin. Se ulottuu tropiikista 54. leveyspiirille ja sen maisemat vaihtelevat Andien jäätiköistä pampan lakeuksille ja Amazonin sademetsään. Maan eläinpopulaatioon kuuluu niin apinoita, jaguaareja kuin pingviinejäkin.

    Argentiina on YK:n perustajajäsen ja kuuluu G20-maihin. Argentiinasta, Brasiliasta ja Chilestä on toisinaan käytetty yhteisnimitystä ABC-valtiot. 1800-luvun alussa itsenäistyneen valtion johdossa ovat vuorotelleet niin sotilaat, konservatiivit kuin vasemmistolaisetkin johtajat.
  • Paraguay
    Paraguayn tasavalta eli Paraguay on yli kuuden miljoonan asukkaan sisämaavaltio Etelä-Amerikassa. Se sijaitsee Paraguay-joen ympärillä, naapureinaan Brasilia koillisessa, Argentiina etelässä ja Bolivia luoteessa.

    Entinen Espanjan siirtomaa on 35 vuoden sotilasdiktatuurin jälkeen siirtynyt demokratiaan. Paraguay on Latinalaisen Amerikan homogeenisimpiä maita: pääosa väestöstä on espanjalaisten ja guarani-intiaanien jälkeläisiä, ja espanja ja guarani ovat myös maan valtakielet. Maan suuret joet, Parana ja Paraguay, tarjoavat kulkuväylän ja vesivoiman lähteen.