Burman kieli

Burman kieli
Burma (omakielinen nimi: ) on sinotiibetiläinen kieli, jota puhutaan Myanmarissa. Kielellä on noin 42,9 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä maailman 37. puhutuimman kielen. Sillä on virallisen kielen asema Myanmarissa ja sitä puhutaan ensimmäisenä kielenä lähinnä maan tasankoalueilla, kun taas vuoristossa se on yleensä ihmisten toinen kieli. Vaikka valtion nimi on nykyään Myanmar, kielestä käytetään useimmiten nimeä "burma".

Kieltä kirjoitetaan burmalaisilla aakkosilla.

Kieli jaetaan kolmeen päämurteeseen.

Frikatiivit ääntyvät dentaalisina affrikaattoina. voi esiintyä tietyissä lainasanoissa, ja se voi myös ääntyä kuin. Soinnittomat sonorantit ääntyvät yleensä osittain soinnillisina:. Konsonantin jäljessä voivat ilmetä konsonantin palatalisaationa tai labialisaationa.

Burman vokaalit jaetaan kahteen keskenään täydennysjakaumallisesti esiintyvään ryhmään. Taulukossa esitetyt ryhmän 1 vokaalit esiintyvät vain avotavuissa, kun taas ryhmän 2 vokaalit, joita ovat sekä diftongit, esiintyvät joko nasaalisina tai glottaaliklusiilin sulkemissa umpitavuissa.

Burma on tonaalinen kieli. Tooneja on neljä:

Redusoimattomilla tavuilla on tooni, kun taas redusoiduissa eli vähennetyissä tavuissa sävelkorolla ei ole merkitystä, ja niissä voi esiintyä ainoastaan lyhyt,.

Maa (alue)
  • Myanmar
    Myanmar eli Myanmarin liiton tasavalta eli Burma on valtio Kaakkois-Aasiassa. Se on pinta-alaltaan Kaakkois-Aasian toiseksi suurin maa Indonesian jälkeen. Sen pääkaupunki on nykyisin Naypyidaw ja suurin kaupunki Yangon. Myanmarin rajanaapureita ovat Bangladesh lännessä, Intia luoteessa, Kiina koillisessa, Laos idässä ja Thaimaa kaakossa. Lounaassa maa rajoittuu Bengalinlahteen ja etelässä Andamaanienmereen. Eräät valtiot, kuten Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta, käyttävät valtiosta edelleen nimeä Burma vastalauseena sotilashallinnon määräämälle nimenmuutokselle. Myös osa kansainvälisestä mediasta käyttää Burma-nimeä.

    Myanmar vie ulkomaille muun muassa jalokiviä ja kaasua. Suurin osa kansasta elää maataloudella. Hallinto on korruptoitunut. Maa tunnetaan suurena oopiumin tuottajana. Myanmarissa on ollut pitkään sotilasdiktatuuri, joka lakkautti itsensä 2010-luvulla mutta kaappasi vallan uudestaan vuonna 2021. Maassa on ollut monia sisäisiä sotia eri kansojen välillä. Myanmar on köyhä maa, jossa on suuret tuloerot. Nuori demokratia on horjuva ja armeijalla on yhä valta-asema maan politiikassa. Niinpä ihmisoikeuksien kunnioitus on ollut maassa vähäistä. Uskonnoilla on sekä rauhaa luova että sitä horjuttava rooli. Väkivaltaa on erityisesti buddhalaisen enemmistön ja muslimivähemmistön välillä.