Bulgarian kieli
Bulgaria (omakielinen nimi: български език) on indoeurooppalaiseen kielikuntaan kuuluva slaavilainen kieli. Bulgaria on virallinen kieli Bulgariassa. Sitä puhuu äidinkielenään yhteensä noin 8 145 000 ihmistä, joista suurin osa asuu Bulgariassa. Vuonna 2018 Suomessa asui 2 840 ihmistä, joiden kieli oli bulgaria. Monet bulgarialaiset pitävät sille lähisukuista makedonian kieltä bulgarian murteena.
Bulgaria kuuluu eteläslaavilaisten kielten jatkumoon, ja siirtymä kroatia/serbian (serbokroatia), makedonian ja bulgarian välillä on vähittäinen ja keskinäinen ymmärrettävyys suurta. Bulgarian kielen historia voidaan jakaa kolmeen aikakauteen: vanha bulgaria, keskibulgaria ja nykybulgaria.
Bulgarian kielen kehitys alkaa 800-luvulta slaavien vaellettua Tonavan yli 500-luvulta alkaen ja asetuttua Balkanille. Kieli se jaetaan muinais-, keski- ja nykybulgariaan. Muinaisbulgarian aikana 800-luvulta 1000-luvulle slaavit ottivat käyttöön kyrilliset kirjaimet. Lähetyssaarnaajat Kyrillos ja Metodios käyttivät näitä kirjaimia slaavilaisheimojen kielen kirjoittamiseen, mistä syntyi muinaiskirkkoslaavi, joka jäi ortodoksisen kirkon liturgiseksi kieleksi. Keskibulgarian aikaa 1100-luvulta lähtien häiritsi vakavasti vuoden 1396 turkkilaisten valloitus, ja nykybulgarian kirjakieli kehittyi kansankielen pohjalta vasta 1800-luvulla Bulgarian itsenäistyttyä 1878. 1500-luvulta lähtöisin oleva nykykieli sai runsaasti vaikutteita turkista ja kreikasta sekä myöhemmin venäjästä, ranskasta ja saksasta.
Itsenäisyyden alkuaikoina Koillis-Bulgarian murteista tuli tosiasiallinen kirjakieli, koska monet itsenäisyystaistelijat olivat tältä seudulta kotoisin ja maan pääkaupunkina oli aluksi Tărnovo ennen kuin Sofiasta tuli pääkaupunki.
Vanhassa bulgarian kirjaimistossa käytettiin aiemmin 44 kirjainta, jotka vastasivat 44 äännettä. 1800-lukuun mennessä osa äänteistä oli jäänyt käytöstä, ja aakkosien lukumäärää vähennettiin Marin Drinovin uudistuksessa 1870-luvulla 32:een. Tämä aakkosto oli käytössä vuoden 1945 oikeinkirjoitusuudistukseen saakka, jolloin Ѣ/ѣ ja Ѫ/ѫ poistettiin käytöstä. Sen jälkeen käytössä on 30 kirjainta.
Kielihistoriansa vuoksi bulgariaan on tullut lainasanoja etenkin turkista, mutta myös latinasta, kreikasta, ranskasta ja venäjästä. Varsinkin nykyään lainasanoja tulee myös paljon englannista.
Bulgaria kuuluu eteläslaavilaisten kielten jatkumoon, ja siirtymä kroatia/serbian (serbokroatia), makedonian ja bulgarian välillä on vähittäinen ja keskinäinen ymmärrettävyys suurta. Bulgarian kielen historia voidaan jakaa kolmeen aikakauteen: vanha bulgaria, keskibulgaria ja nykybulgaria.
Bulgarian kielen kehitys alkaa 800-luvulta slaavien vaellettua Tonavan yli 500-luvulta alkaen ja asetuttua Balkanille. Kieli se jaetaan muinais-, keski- ja nykybulgariaan. Muinaisbulgarian aikana 800-luvulta 1000-luvulle slaavit ottivat käyttöön kyrilliset kirjaimet. Lähetyssaarnaajat Kyrillos ja Metodios käyttivät näitä kirjaimia slaavilaisheimojen kielen kirjoittamiseen, mistä syntyi muinaiskirkkoslaavi, joka jäi ortodoksisen kirkon liturgiseksi kieleksi. Keskibulgarian aikaa 1100-luvulta lähtien häiritsi vakavasti vuoden 1396 turkkilaisten valloitus, ja nykybulgarian kirjakieli kehittyi kansankielen pohjalta vasta 1800-luvulla Bulgarian itsenäistyttyä 1878. 1500-luvulta lähtöisin oleva nykykieli sai runsaasti vaikutteita turkista ja kreikasta sekä myöhemmin venäjästä, ranskasta ja saksasta.
Itsenäisyyden alkuaikoina Koillis-Bulgarian murteista tuli tosiasiallinen kirjakieli, koska monet itsenäisyystaistelijat olivat tältä seudulta kotoisin ja maan pääkaupunkina oli aluksi Tărnovo ennen kuin Sofiasta tuli pääkaupunki.
Vanhassa bulgarian kirjaimistossa käytettiin aiemmin 44 kirjainta, jotka vastasivat 44 äännettä. 1800-lukuun mennessä osa äänteistä oli jäänyt käytöstä, ja aakkosien lukumäärää vähennettiin Marin Drinovin uudistuksessa 1870-luvulla 32:een. Tämä aakkosto oli käytössä vuoden 1945 oikeinkirjoitusuudistukseen saakka, jolloin Ѣ/ѣ ja Ѫ/ѫ poistettiin käytöstä. Sen jälkeen käytössä on 30 kirjainta.
Kielihistoriansa vuoksi bulgariaan on tullut lainasanoja etenkin turkista, mutta myös latinasta, kreikasta, ranskasta ja venäjästä. Varsinkin nykyään lainasanoja tulee myös paljon englannista.
Maa (alue)
-
Bulgaria
Bulgaria, virallisesti Bulgarian tasavalta on valtio Balkanilla Kaakkois-Euroopassa. Se sijaitsee Mustanmeren rannalla, ja sen rajanaapureita ovat Kreikka ja Turkki etelässä, Serbia ja Pohjois-Makedonia lännessä ja Romania pohjoisessa. Bulgarian pääkaupunki on Sofia. Maassa on noin 7 miljoonaa asukasta ja sen pinta-ala on 110 879 neliökilometriä.
Turkinsukuisten bolgaarien, traakialaisten ja slaavien jälkeläiset omaksuivat kristinuskon Kyrilloksen ja Metodioksen lähetystyön ansiosta 800-luvulla. Maan kulttuuri kehittyi luostarien suojissa myös turkkilaisvallan aikana. Maailmansotien jälkeen maa kuului kommunistiblokkiin yli neljänkymmenen vuoden ajan. Monipuoluejärjestelmää ja markkinataloutta on harjoitettu vuodesta 1989, ja Euroopan unioniin Bulgaria liittyi vuonna 2007.