Avaarin kieli

Avaarin kieli
Avaarin kieli (avaariksi авар мацI, avar macʼ tai магIарул мацI, maharul macʼ) on Venäjällä Dagestanissa sekä Azerbaidžanissa asuvien avaarien puhuma dagestanilainen kieli. Dagestanissa sillä on virallisen kielen asema.

Avaarit asuvat Dagestanin vuoristoseudulla Gergebilin, Gumbetin, Gunibin, Hunzahin, Kazbekin, Šamilin, Tljaratan, Tšarodan ja Untsukulin piireissä. Buinakskin ja Kiziljurtin piireissä he muodostavat noin 70 % väestöstä, Levašin ja Hasavjurtin piireissä 30 % ja Kizljarin piirissä 20 %. Azerbaidžanissa avaareja on Dagestanin rajalla sijaitsevissa Balakənin ja Zaqatalan piireissä. Sivistyskielenään avaaria käyttävät myös Ahvahin, Botlihin, Tsumadan ja Tsuntan piireissä asuvat andilaisten ja tseziläisten kielten puhujat, artšit sekä Gunibin piirin Megebin kylän dargit.

Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan Venäjällä oli 534 900 ja Azerbaidžanissa 43 100 avaarin puhujaa. Venäjän avaareista 97,7 % puhui äidinkielenään avaaria ja 1,6 % venäjää. Toisena kielenään venäjää puhui 65,3 %. Azerbaidžanissa 69 % avaareista osasi azeria ja 9,7 % venäjää.

Venäjän vuoden 2002 väestölaskennassa rekisteröitiin 784 800 avaarin puhujaa, joista 741 800 asui Dagestanissa. Kansallisuudeltaan avaareista 94,6 % osaa avaaria ja 85,9 % venäjää. Tilastoa sekoittaa se, että avaareiksi on luettu myös andin, ahvahin, artšin, bagvalin, bežtan, botlihin, ginuhin, godoberin, gunzibin, hvaršin, karatan, tindin, tšamalin ja tsezin kielten puhujat. Osa Dagestanin avaareista puhuu myös kumykkia. Tasavallan koko väestöstä avaaria osaa 28,8 %.

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 715 300 avaarin puhujaa.

Azerbaidžanissa avaareja arvioidaan nykyään olevan noin 65 000 henkeä ja Turkissa noin 10 000.

Maa (alue)
  • Turkki
    Turkki, virallisesti Turkin tasavalta , on euraasialainen valtio, joka ulottuu Anatolian niemimaalta Lounais-Aasiasta Balkanin alueelle Kaakkois-Eurooppaan. Turkilla on kahdeksan naapurimaata: Bulgaria luoteessa, Kreikka lännessä, Georgia koillisessa, Armenia, Iran sekä Azerbaidžanin Nahitševanin eksklaavi idässä ja Irak sekä Syyria kaakossa. Lisäksi Turkki rajautuu Mustaanmereen pohjoisessa, Aigeianmereen lännessä ja Välimereen etelässä. Turkin alueella sijaitsee myös Marmaranmeri, jonka kautta kulkee Euroopan ja Aasian välinen raja, joten valtiolla on aluetta kahdella mantereella.

    Turkin alueella on syntynyt useita merkittäviä sivilisaatioita, kuten Bysantti ja Osmanien valtakunta. Maan kulttuuri on sekoitus itäistä ja läntistä perinnettä, sillä Turkki sijaitsee kahden mantereen risteyskohdassa. Kulttuuria onkin usein kuvattu sillaksi kahden maailman välillä. Voimakkaan alueellisen läsnäolonsa vuoksi Turkki on alkanut muodostua strategisesti yhä merkittävämmäksi valtioksi.