Afrikaans

Afrikaans
Afrikaans eli afrikaansi on hollannista kehittynyt kieli, jota puhutaan Etelä-Afrikassa ja Namibiassa.

Sitä nimitetään joskus myös die Taaliksi.

Afrikaans on nuorin standardisoitu länsigermaanisen kieliryhmän kieli.

Se kehittyi 1700-luvun puolivälissä Kapmaan alueella puhutusta hollannin murteesta, kaphollannista.

Etelä-Afrikassa afrikaans on valtakieli afrikaanerien ja värillisten (afrikaansiksi Bruinmense, Kleurlinge) keskuudessa.

Maa (alue)
  • Etelä-Afrikka
    Etelä-Afrikan tasavalta eli Etelä-Afrikka on tasavalta eteläisessä Afrikassa, aivan Afrikan mantereen eteläisimmässä kärjessä. Sen rajanaapureita ovat Namibia, Botswana, Zimbabwe, Mosambik ja Swazimaa. Lesothon valtio sijaitsee enklaavina Etelä-Afrikan sisällä. Maan ilmasto vaihtelee alueittain. Läntisessä Kapmaassa on välimerenilmasto, ja sisämaa on aroa, jossa sataa kesäisin. KwaZulu-Natalissa on subtrooppista vyöhykettä. Etelä-Afrikkaa voidaan pitää Afrikan mantereen suurvaltana, ja sillä on Afrikan toiseksi suurin talous Nigerian jälkeen. Maa on maailman johtavia mineraalien viejiä.

    Erityisesti mustat afrikkalaisnationalistit kutsuvat Etelä-Afrikkaa Azaniaksi. Muun muassa arkkipiispa Desmond Tutu ja Nelson Mandela ovat kuvanneet vuoden 1994 jälkeistä demokraattista monikulttuurillista Etelä-Afrikkaa Sateenkaarivaltioksi.
  • Namibia
    Namibian tasavalta eli Namibia on noin 2,7 miljoonan asukkaan valtio Lounais-Afrikassa, Atlantin rannalla. Namibian naapurimaita ovat Angola ja Sambia pohjoisessa, Botswana idässä ja etelässä Etelä-Afrikan tasavalta, jonka alaisuudesta Namibia itsenäistyi vuonna 1990. Namibian on sanottu olleen viimeinen siirtomaa, joka itsenäistyi. Etelä-Afrikan vallan aikaisesta sissijärjestö SWAPO:sta on kehittynyt maan nykyinen hallitseva puolue. Kuivassa ja kuumassa Namibiassa on useita luonnonpuistoja, jotka houkuttavat matkailijoita. Maan vientituloista puolet saadaan kaivostoiminnasta: timantteja, kultaa, sinkkiä, lyijyä ja uraania.