Australian dollari

Heard ja McDonaldinsaaret on Australian territorio Eteläisellä jäämerellä sijainnissa 53°00′S 73°00′E noin 4 100 kilometriä lounaaseen Australian länsirannikon Perthistä.

Asumattomat ja karut saaret ovat kuuluneet Australialle vuodesta 1947.

Joulusaari, virallisesti Joulusaaren territorio, on saari ja Australian hallinnossa oleva territorio Intian valtameressä, Australiasta luoteeseen ja Indonesiasta etelään.

Joulusaari sijaitsee Intian valtameressä, noin 360 kilometriä Indonesian kuuluvasta Jaavan saaresta etelään ja noin 1 400 kilometriä Australiasta luoteeseen.

Kookossaaret, myös Keelingsaaret, on Australian hallitsema territorio Intian valtameressä.

Kookossaaret eivät olleet asuttuja, kun englantilainen merenkulkija William Keeling näki ne ensimmäisenä eurooppalaisena. Hollantilainen kartta vuodelta 1659 käyttää saarista nimeä Kookossaaret (Cocos Eylanden). Sen sijaan vuodelta 1703 peräisin oleva brittikartta käyttää saarista nimeä Keeling-saaret (Keeling Islands).

Australia eli Australian yhteisö on valtio eteläisellä pallonpuoliskolla. Australia on ainoa valtio, joka kattaa kokonaisen mantereen. Australian nimi tulee latinan sanasta australis, ’eteläinen’. Australian lähivaltioita ovat pohjoisessa Indonesia, Itä-Timor ja Papua-Uusi-Guinea, koillisessa Salomonsaaret ja Vanuatu ja kaakossa Uusi-Seelanti.

Australian väkiluku oli vuonna 2018 noin 25 miljoonaa, ja se on keskittynyt enimmäkseen suuriin rannikkokaupunkeihin: Sydneyyn, Melbourneen, Brisbaneen, Perthiin ja Adelaideen. Aboriginaaleja eli Australian alkuperäisasukkaita on koko väestöstä 2,2 prosenttia.

Kiribatin tasavalta eli Kiribati on saarivaltio Tyynellä valtamerellä. Se koostuu 33 atollista 3 500 000 neliökilometrin alueella lähellä päiväntasaajaa. 21 saarella on asutusta. Maan valtakieli kiribati on yksi harvoista Tyynenmeren kielistä, jonka valta-asemaa englanti ei uhkaa.

Kiribati on ainoa valtio, joka sijaitsee kaikilla neljällä pallonpuoliskolla.

Lionel Aingimea, Naurun presidentti vuodesta 2019

Naurun tasavalta, lyhyemmin pelkkä Nauru, on kääpiövaltio, joka käsittää Tyynessämeressä lähellä päiväntasaajaa sijaitsevan Naurun saaren. Se on sekä väestöltään että maapinta-alaltaan maailman pienin itsenäinen tasavalta. Kaikista itsenäisistä valtioista se on pinta-alaltaan maailman kolmanneksi pienin sekä väkiluvultaan maailman toiseksi pienin. YK:n jäsenistä se on pinta-alaltaan toiseksi pienin ja väkiluvultaan pienin. Naurun parlamentissa on jäseniä vain 18, ja se on maailman pienimpiä parlamentteja. Nauru on ainoa Tyynenmeren saarivaltio, joka käsittää vain yhden saaren.

Norfolkinsaari on saari Tyynellämerellä Australian, Uuden-Seelannin ja Uuden-Kaledonian välisellä merialueella. Saarelta on lähtöisin viherkasvina suosittu norfolkinaraukaria eli huonekuusi, joka on kuvattu myös saaren lippuun. Norfolkinsaari on yksi Australian territorioista ja siellä oli 1 748 asukasta vuoden 2016 väestönlaskennassa.

Ensimmäinen saaren nähnyt eurooppalainen oli kapteeni James Cook toisella eteläisen Tyynenmeren tutkimusmatkallaan vuonna 1774. James Cook kehui saarta siellä kasvavien korkeiden puiden (norfolkinaraukarioiden) vuoksi, sillä Cook luuli niiden sopivan täydellisesti laivojen mastoihin. Cookin arvio osoittautui myöhemmin vääräksi: puut eivät olleet laivojen mastoiksi sopivia.

Tuvalu on Kansainyhteisöön kuuluva Tyynellämerellä sijaitseva saarivaltio ja perustuslaillinen monarkia. Se kuuluu maailman pienimpiin maihin. Pinta-alaltaan se on maailman neljänneksi pienin valtio. Asukkaita Tuvalussa on 11 192, ja itsenäisistä valtioista vain Vatikaanissa ja Naurussa on vähemmän asukkaita. Näiden kahden lisäksi vain Monaco on pinta-alaltaan Tuvalua pienempi. Lähimmät naapurimaat ovat Kiribati, Salomonsaaret, Fidži, Samoa, Wallis ja Futuna (Ranska) sekä Tokelau (Uusi-Seelanti). Tuvaluun kuuluu yhdeksän atollia, joissa on yhteensä 129 saarta. Maan hallinnollinen keskus on Funafutin atollilla. Tuvalun korkein kohta on vain noin viisi metriä merenpinnan yläpuolella, joten ilmaston lämpenemisestä johtuva merenpinnan nousu on suuri uhka koko valtion olemassaololle.

Tuvalu asutettiin noin ajanlaskun alun aikaan, ja saarten ensimmäiset asukkaat tulivat lähinnä Samoalta. Ensimmäinen eurooppalainen, joka saapui Tuvalulle, oli espanjalainen Álvaro de Mendaña de Neira, joka näki Nuin atollin vuonna 1568. Myöhemmin eurooppalaiset alkoivat kutsua saaria Ellicesaariksi, ja vuonna 1892 saaret liitettiin Britannian Gilbert- ja Ellicesaarten protektoraattiin. Vuonna 1975 se erosi omaksi siirtomaakseen nimellä Tuvalu, ja kaksi vuotta myöhemmin se itsenäistyi. Vuonna 2000 Tuvalu liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin saatuaan lisätuloja .tv-verkkotunnuksen vuokraamisesta.