Vuoristo-Badahšanin autonominen alue (Gorno-Badakhshan)
[[Ismail Samanin huippu Pamirvuoristossa Vuoristo-Badahšanin alueen pinta-ala on 64 200 neliökilometriä ja se käsittää noin 45 prosenttia Tadžikistanin pinta-alasta. Alueella sijaitsevat Pamirin ja Keski-Aasian korkeimmat vuoret Pik Lenina (entinen Kaufmann) (7 134 m), Qullai Ismoili Somonī (entinen Pik Kommunizma, ennen sitä Pik Stalina, 7 495 m) ja Džengiš Tšokusu (Pobeda) (7 439 m).
Asukkaita alueella oli vuoden 2016 arvion mukaan 217 400, joka on noin kolme prosenttia Tadžikistanin koko väkiluvusta. Väestöstä suurin osa on tadžikkeja, mutta alueella asuu myös pieni kirgiisivähemmistö, joka on keskittynyt Murghabin kaupungin ympäristöön alueen itäosaan. Alueella harjoitetaan lampaiden, vuohien ja jakkien hoitoa. Alueen vuorisen maaston vuoksi alueella on heikot liikenneyhteydet. Alueen liikenteellinen keskus on Horog, josta lähtevät kaikki alueen kolme tietä; yksi maan pääkaupunkiin Dušanbeen, yksi Kirgisian puolelle Ošiin ja yksi Kiinan puolelle Taškurganiin. Näistäkin Kiinan puolelle johtava on hyvin huonossa kunnossa.
Kartta - Vuoristo-Badahšanin autonominen alue (Gorno-Badakhshan)
Kartta
Maa (alue) - Tadžikistan
Tadžikistanin lippu |
Ensimmäiset ihmiset saapuivat Tadžikistaniin 4000-luvulla eaa. Tadžikistanin alue on kuulunut aikojen saatossa lukuisille valtioille, enimmäkseen Persialle. Ennen ajanlaskun alkua se oli osa Baktriaa. Arabit toivat sinne islamin 600-luvulla. Samanidien valtakunta syrjäytti arabit ja myöhemmin turkkilaiset. Myöhemmin vallan ottivat mongolit, ja Tadžikistanista tuli osa Buharan emiraattia.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
TJS | Tadžikistanin somoni (Tajikistani somoni) | Ð…Ðœ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
TG | Tadžikin kieli (Tajik language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |