Vietnam (Socialist Republic of Vietnam)
Vietnamin lippu |
Vietnam oli vuodesta 111 eaa. tuhannen vuoden ajan osa kiinalaisia valtioita, kunnes vietnamilainen dynastia nousi valtaan 939. Vuoden 1471 jälkeen se valloitti Champa-kuningaskunnan nykyisessä Keski-Vietnamissa, ja vietnamilaisten asutus levisi etelään aina Mekongin suistoon asti. Vuonna 1858 Ranska aloitti siirtomaavalloitukset Etelä-Vietnamista, ja 1885 Annam, Tonkin ja Kotšinkiina liitettiin osaksi Ranskan Indokiinaa. Toisen maailmansodan ja Japanin miehityksen aikana maassa syntyi antikolonialistisia liikkeitä kuten Việt Minh, ja sodan jälkeen 2. syyskuuta 1945 vietnamilaiset kommunistit Ho Tši Minhin johdolla julistivat maan itsenäiseksi. Ranska ei halunnut luopua siirtomaastaan ja kävi sotaa aina vuoteen 1954, jolloin se kärsi tappion Điện Biên Phủn taistelussa.
Genevessä sovittiin siirtomaavallan lopettamisesta ja maa jaettiin Pohjois-Vietnamin kommunistisen hallinnon ja etelän Bảo Đạin keisarinvallan välillä. Etelä-Vietnam julistautui vuonna 1955 Vietnamin tasavallaksi Ngô Đình Diệmin noustessa valtaan. Etelä-Vietnamissa nousi Kansallisen vapautusrintaman johtama kapina, jota pohjoinen avusti. Etelä pyysi Yhdysvaltain sotilasapua sen kukistamiseksi. Etelä-Vietnamissa vallan kaappasivat vuonna 1963 kenraalit. Yhdysvallat lisäsi tukeaan sille ja aloitti myös Pohjois-Vietnamin pommitukset. Yhdysvallat vetäytyi sodasta vuonna 1973. Vuonna 1975 Pohjois-Vietnamin joukot miehittivät Etelä-Vietnamin ja maa yhdistyi. Vietnam kävi myös lyhyen sodan Kambodžaa ja Kiinaa vastaan.
Vuonna 1986 Vietnam aloitti Kiinan tyyliset talousuudistukset nimellä Đổi Mới. Vietnam on saanut huomiota nopeasta talouskasvusta ja köyhyyden vähenemisestä uudistusten jälkeen. Vietnam pääsi Maailman kauppajärjestön jäseneksi vuonna 2007, ja se kohosi vuonna 2015 keskitulotason maaksi.
Vietnam on pinta-alaltaan 331 688 neliökilometriä, suunnilleen Suomen (338 000 neliökilometriä) kokoinen. Se muistuttaa muodoltaan loivaa S-kirjainta ja reunustaa Indokiinan niemimaan itä- ja etelärantoja. Pohjoisosa kaartuu Tonkininlahden ympäri, lounaiskärki rajautuu Siaminlahteen. Väestö ja riisinviljely keskittyvät alankoalueille, etenkin jokien suistoihin. Tärkeimmät joet ovat Punainenjoki ja Mekong. Laajat vuoristoiset alueet kohoavat 2,5 kilometriin etenkin maan luoteisosassa ja keskiosan ylänköalueella. Ne ovat perinteisesti kaskiviljelyä harjoittavien etnisten vähemmistöjen asuma-alueita.
Punaisenjoen kolmiomainen suistoalue on maan tiheimmin asuttua aluetta. Se nousee alle kolme metriä merenpinnasta. Punainenjoki lähtee Kiinan Yunnanista, ja sen kokonaispituus on 1 200 kilometriä. Sen kaksi päähaaraa ovat nimeltään Sông Da ja Sông Lô. Joki tulvii säännöllisesti, ja alueelle on vuosisatojen aikana rakennettu kanavia ja patoja, joilla tulvia hillitään. Tulvien ja kanavajärjestelmien ansiosta alueelta saadaan kaksi riisisatoa vuodessa.
Punaisenjoen koillispuolen ylängöt ovat metsäistä aluetta, jossa asuu etnisiä vähemmistöjä. Maan korkein vuori, 3 143 metrin korkuinen Phan Xi Păng, kohoaa Lào Cain maakunnassa lähellä Kiinan rajaa. Vietnamin pohjoisosassa on myös Halonginlahti, jossa kohoaa tuhansia pieniä dolomiitti- ja kalkkikivisaaria.
Punaisenjoen eteläpuolella kohoaa maan keskiosia hallitseva metsäinen Annamin ylänkö, joka kattaa 66 prosenttia maan pinta-alasta. Ylängön harjanne on vedenjakaja, joka toimii Laosin vastaisena rajana. Vuoriston ja Etelä-Kiinan meren välissä on kapea rannikkokaistale. Rannikolle ovat tyypillisiä dyynit ja laguunit. Rannikkotasanko kohoaa ensin muinaisiksi alluviaaliterasseiksi, ja sitten vuoristoalueeksi. Paikoin Annamin ylänkö saavuttaa rannikon ja muodostaa kallioisia niemekkeitä.
Annamin ylängön eteläpuolella, missä loivan S-kirjaimen muotoinen maa kääntyy länteen, on rikkonainen, metsäinen vuoristoalue, jota kutsutaan keskiylängöksi. Sen selänteet ulottuvat monin paikoin rannalle asti ja hankaloittavat liikennettä maan kahden suuren asutuskeskittymän, Mekongin ja Punaisenjoen suistoalueiden välillä.
Mekong lähtee Tiibetistä ja kulkee myös Laosin ja Kambodžan kautta. Mekong tulvii ympäröiville pelloille joka vuosi, mutta ei yleensä pahemmin. Mekongjoen suistoalue on maan eteläosan asutuksen ja riisinviljelyn keskus.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
VND | Vietnamin đồng (Vietnamese đồng) | â‚« | 0 |
ISO | Kieli |
---|---|
EN | Englannin kieli (English language) |
KM | Khmerin kieli (Central Khmer language) |
ZH | Kiinan kieli (Chinese language) |
FR | Ranskan kieli (French language) |
VI | Vietnamin kieli (Vietnamese language) |