Kartta - Sund

Sund on Suomen kunta, joka sijaitsee Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmantereen itäosassa. Sundissa oli 0 asukasta. Sundin pinta-ala on maanmittauslaitoksen tehtyjen mittausten mukaan 0 km², josta 0 km² on maata, 0 km² sisävesialueita ja loput 0 km² merivesialueita. Sundin naapurikunnat ovat Finström, Jomala, Lemland, Lumparland, Saltvik ja Vårdö. Kunta on yksikielisesti ruotsinkielinen ja 0 prosenttia sen asukkaista puhuu äidinkielenään ruotsia. Suomenkielisiä on vain 0 prosenttia. Sund on Suomen kolmanneksi ruotsinkielisin kunta.

Sundin vaakunan on suunnitellut Matts Dreijer ja se on vahvistettu vuonna 1951.

Ensimmäiset merkit ihmiselämästä Sundissa ovat peräisin pronssikaudelta, mutta pysyvä asutus syntyi Ruotsista käsin vasta 500-luvulla ajanlaskun alun jälkeen. Kylännimi Finby viittaa kuitenkin ainakin osittaiseen suomalaisasutukseen. Vuoden 1571 hopeaveroluettelossa mainittiin Sundissa olleen 125 veroa maksanutta talonpoikaa, mistä on arvioitu väestön olleen tuolloin noin 900 henkeä. Sundin seurakunta mainitaan itsenäisenä jo vuonna 1352. Siitä erosivat Kumlinge 1400-luvulla ja Vårdö vuonna 1866. Nyttemmin Sundin ja Vårdön seurakunnat ovat jälleen yhdistyneet.

Sundin keskiaikainen kivikirkko on rakennettu 1200-luvun lopussa tai viimeistään ennen vuotta 1310

Kastelholman linnaa alettiin rakentaa 1300-luvun loppupuolella, ja siitä tuli Ahvenanmaan hallintokeskus. Juhana herttua oleskeli linnassa 1500-luvulla kolmeen otteeseen ja piti siellä myös veljeään Eerik XIV ja tämän vaimoa Kaarina Maununtytärtä vankina syksyllä 1571. Linna menetti merkityksensä vuoden 1634 lääniuudistuksessa, ja vaurioitui entisestään vuoden 1745 tulipalossa.

Kun Venäjä oli saanut Suomen 1808 Suomen sodassa, se halusi vahvistaa uuden länsirajansa puolustusta. Sundiin rakennettiin Bomarsundin linnoitus vuosina 1832–1854. Kun alkanut Krimin sota laajeni vuonna 1854 Itämerelle Oolannin sodaksi. Tuolloin Bomarsundin linnoitus oli vasta puolivalmis. Linnoitus antautui, ja tuhottiin koska brittiläisten etujen mukaista oli estää venäläisten sotilaallinen toiminta saarilla. Krimin sodan vuonna 1856 päättäneeseen Pariisin rauhansopimukseen otettiin määräys, ettei Ahvenanmaata saa linnoittaa.