Sumqayıt (Sumqayit City)
Sumqayıt on Azerbaidžanin kolmanneksi suurin kaupunki. Se sijaitsee Kaspianmeren rannalla Apšeronin niemimaan tyvessä 31 kilometriä Bakusta luoteeseen. Kaupungissa on 329 300 asukasta (vuonna 2014).
Kaupunki on perustettu kemian ja metallitehtaiden asutukseksi vuonna 1949. Neuvostoaikana siitä kehittyi Azerbaidžanin toiseksi tärkein teollisuuskeskus. Vuonna 1952 toimintansa aloitti kumitehdas, seuraavana vuonna terästehdas ja vuonna 1955 alumiinitehdas. Vuonna 1960 alettiin rakentaa Euroopan suurinta öljynjalostuslaitosta. Vuonna 1964 avattiin superfosfaattitehdas ja vuonna 1968 rakennustarviketehdas.
Nykyään Sumqayıtissa on öljy- ja kemian teollisuutta, kone- ja laiteteollisuutta, energiateollisuutta, kevyttä ja elintarviketeollisuutta sekä rakennustarvikkeiden tuotantoa. Kaupungissa toimii yliopisto ja joukko ammattioppilaitoksia. Sieltä on rautatie- ja maantieyhteydet Bakuun ja Venäjälle.
Kaupungissa helmikuussa 1988 tapahtunut Sumgaitin verilöyly oli yksi Armenian–Azerbaidžanin konfliktin ensimmäisistä yhteenotoista.
Kaupunki on perustettu kemian ja metallitehtaiden asutukseksi vuonna 1949. Neuvostoaikana siitä kehittyi Azerbaidžanin toiseksi tärkein teollisuuskeskus. Vuonna 1952 toimintansa aloitti kumitehdas, seuraavana vuonna terästehdas ja vuonna 1955 alumiinitehdas. Vuonna 1960 alettiin rakentaa Euroopan suurinta öljynjalostuslaitosta. Vuonna 1964 avattiin superfosfaattitehdas ja vuonna 1968 rakennustarviketehdas.
Nykyään Sumqayıtissa on öljy- ja kemian teollisuutta, kone- ja laiteteollisuutta, energiateollisuutta, kevyttä ja elintarviketeollisuutta sekä rakennustarvikkeiden tuotantoa. Kaupungissa toimii yliopisto ja joukko ammattioppilaitoksia. Sieltä on rautatie- ja maantieyhteydet Bakuun ja Venäjälle.
Kaupungissa helmikuussa 1988 tapahtunut Sumgaitin verilöyly oli yksi Armenian–Azerbaidžanin konfliktin ensimmäisistä yhteenotoista.
Kartta - Sumqayıt (Sumqayit City)
Kartta
Maa (alue) - Azerbaidžan
 |
 |
| Azerbaidžanin lippu | |
Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".
Valuutta / Kieli
| ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
|---|---|---|---|
| AZN | Azerbaidžanin manat (Azerbaijani manat) | ₼ | 2 |
| ISO | Kieli |
|---|---|
| HY | Armenian kieli (Armenian language) |
| AZ | Azerin kieli (Azerbaijani language) |
| RU | Venäjän kieli (Russian language) |