Kartta

Qəbələ (Gabala)

Qəbələ (vuoteen 1991 saakka Qutqaşen tai Qutqaşın, ven. Куткаше́н, Kutkašen) on kaupunki Kaukasusvuoriston reuna-alueella Azerbaidžanissa. Se sijaitsee Dəmiraparançay-joen rannalla 220 kilometriä Bakusta luoteeseen. Kaupunki on Qəbələn piirin keskus. Sen kautta kulkee İsmayıllın ja Şəkin välinen maantie. Asukkaita on 12 800 henkeä (vuonna 2010).

1700-luvulla Qutqaşen oli jonkin aikaa samannimisen sulttaanikunnan keskus. Myöhemmin se liitettiin Şəkin kaanikuntaan. Vuonna 1930 Qutqaşenista tuli piirikeskus ja vuonna 1973 kaupunki. Vuonna 1991 se nimettiin Qəbələksi 20 kilometrin päässä sijainneen Kaukasian Albanian muinaisen pääkaupungin mukaan.

Kaupunki on maatalousalueen keskus, jossa on lähinnä elintarvike- ja jalostusteollisuutta. Nähtävyyksiin kuuluvat 1700-luvulla rakennettu moskeija ja historiallinen museo. Lähistöllä sijaitsee Venäjän armeijan käyttämä tutka-asema.

Kartta - Qəbələ (Gabala)

Leveysaste / Pituusaste : 40° 58' 53" N / 47° 50' 45" E | Aikavyöhyke : UTC+4 | Valuutta : AZN | Puhelin : 994

Kartta - Qəbələ

Google

Kartta - Qəbələ

Google Earth

Kartta - Qəbələ

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Qəbələ

Nokia (yritys)

Kartta - Qəbələ

OpenStreetMap

Kartta - Qəbələ

Esri.WorldImagery

Kartta - Qəbələ

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Qəbələ

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Qəbələ

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Qəbələ

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Qəbələ

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Azerbaidžan


Azerbaidžanin lippu

Azerbaidžanin tasavalta eli Azerbaidžan on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Naapurimaita ovat Georgia luoteessa, Armenia lännessä, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee erillään muusta maasta sen lounaispuolella Iranin, Turkin ja Armenian ympäröimänä. Azerbaidžanin keskellä sijaitsee itsenäiseksi julistautunut kiistanalainen Vuoristo-Karabahin alue. Azerbaidžanin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Maan lähes 10 miljoonasta asukkaasta suurin osa on šiiamuslimeita ja etnisesti azereita. Valtio on virallisesti demokraattinen, mutta esimerkiksi Human Rights Watch ja Freedom House pitävät sitä autoritäärisenä. Kaikkien maassa järjestettyjen vaalien vapautta on arvosteltu.

Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".

Kartta - Azerbaidžan