Kartta - Kiribati (Republic of Kiribati)

Kiribatin lippu

Kiribatin tasavalta eli Kiribati on saarivaltio Tyynellä valtamerellä. Se koostuu 33 atollista 3 500 000 neliökilometrin alueella lähellä päiväntasaajaa. 21 saarella on asutusta. Maan valtakieli kiribati on yksi harvoista Tyynenmeren kielistä, jonka valta-asemaa englanti ei uhkaa.

Kiribati on ainoa valtio, joka sijaitsee kaikilla neljällä pallonpuoliskolla.

Kiribatin ensimmäiset asukkaat tulivat Mikronesian kautta Kaakkois-Aasiasta 4 000 – 5 000 vuotta sitten. He alkoivat asuttaa Gilbertsaaria ja Banabaa. Phoenixilla ja Linellä ei ollut ilmeisesti pysyvää asutusta, vaikka niilläkin on käynyt ihmisiä ennen eurooppalaisia. Muualla asukkaat muodostivat kainga-nimisiä kyläyhteisöjä, joista jokaisessa oli kokoontumispaikkana kylätalo. Kiribatilaiset tunnettiin hurjina taistelijoina, joiden keihäänkärkinä käytettiin hain hampaita. Eteläisimmille Gilbertsaarille muutti samoalaisia noin 1300-luvulla. Pian tämän jälkeen saarille kehittyi vanhimpien hallinto, gerontokratia.

Eurooppalaiset yhteydet alkoivat 1500-luvulla, mutta suurin osa Kiribatista säilyi varsin tuntemattomana aina 1800-luvulle asti, jolloin saarille alkoi tulla valaanpyytäjiä ja kookosöljykauppiaita. Gilbertinsaarelaisia miehiä vietiin 1830–1870-luvuilla orjatyöhön Perun suola- ja hopeakaivoksille ja Uuden-Etelä-Walesin karja-asemille. Yhdistynyt kuningaskunta teki niistä ja läheisistä Ellicesaarista protektoraattinsa 1892. Banaba liitettiin vuonna 1900 hallintoalueeseen, kun sieltä oli löytynyt fosfaattia. Protekroraatista tuli 1916 siirtokunta, ja sen jälkeen se alkoi hallita myös suurinta osaa Phoenix- ja Linesaarista sekä Tokelauta.

Japani miehitti osan saarista toisen maailmansodan aikana. Japanilaiset olivat linnoittaneet vahvasti Tarawan, ja Tarawan taistelu marraskuussa 1943 olikin yksi Tyynenmeren sodan verisimmistä ja yksi sodan käännekohdista. Vuonna 1945 Banaban asukkaat joutuivat lähtemään Fidžiin kuuluvalle Rabin saarelle fosfaattikaivosten ympäristötuhojen takia. Brittihallinto maksoi heille korvauksia vuonna 1981 pitkällisen oikeusjutun jälkeen.

Gilbert- ja Ellicesaarten välille syntyi 1970-luvulla kiistoja, ja ne erotettiin toisistaan 1975–1976. Gilbertinsaaret itsenäistyivät 1979 nimellä Kiribati. Itsenäisyys myönnettiin virallisesti 12. heinäkuuta. Itsenäistymisen myötä Yhdysvallat lopetti vaateensa harvaan asuttua Phoenixsaaria ja kolmea lukuun ottamatta kaikkia Linesaaria kohtaan. Nämä liitettiin itsenäiseen Kiribatiin. Maan ensimmäiseksi presidentiksi valittiin Ieremia Tabai, joka toimi virassaan vuoteen 1991 ja joka oli itsenäisyyden alkuaikojen keskeisin johtaja.

Kiribati on 2000-luvulla on hakenut ratkaisuja taistellakseen merenpinnan nousua vastaan. Maan hallitus osti vuonna 2014 noin 20 neliökilometriä maata Fidžin Vanua Levulta, joka voisi olla kiribatilaisten uusi kotimaa ja jota voi sitä ennen käyttää ruoantuotantoon.

Syyskuussa 2019 Kiribati solmi diplomaattisuhteet Kiinan kansantasavallan kanssa ja samalla katkesivat Kiribatin diplomaattisuhteet Taiwaniin (Kiinan tasavaltaan). Kiribati oli tunnustanut Kiinan kansantasavallan vuonna 1980, mutta vuonna 2003 se vaihtoi tunnustuksensa Taiwanin hallitukselle ja nyt siis taas kansantasavallalle. Kiribatin presidentti Taneti Maamau vieraili tammikuussa 2020 Pekingissä.