Ruotsin lippu

Ruotsin lippu
Ruotsin lippu ennen vuotta 1906.

Ruotsin lippu on perinteinen skandinaavinen ristilippu, joka juontaa juurensa 1500-luvulle. Lipun esikuvana toimi Tanskan lippu. Lipun otti käyttöön Juhana III 1569. Se oli todennäköisesti ensimmäisen kerran esillä Varsinais-Suomen maakunnan vaakunassa.

Ruotsin lain SFS 1982:269 mukaan lipun mitat ovat 10 suhde 16:een (korkeus:pituus). Lipputangon puoleiset siniset kentät ovat korkeudeltaan 4 ja pituudeltaan 5 mittayksikköä. Ristin sakaran leveys on puolet sinisen kentän korkeudesta eli 2 mittayksikköä. Uloimpien sinisten kenttien korkeus on 4 ja pituus 9 mittayksikköä. Ruotsin lippu jakautuu siis pystysuunnassa suhteessa 4:2:4 ja vaakasuunnassa suhteessa 5:2:9.

Ruotsin lain SFS 1983:826 mukaan värit ovat: keltainen NCS 0580-Y10R, sininen NCS 4055-R95B.

* Luettelo Ruotsin liputuspäivistä

Kansallislippu
Ruotsin lippu
Maa (alue) - Ruotsi

Warning: getimagesize(/Image/Map/MP2661886.gif): failed to open stream: No such file or directory in /home/mapnlee7/public_html/MAPNALL/article.php on line 532
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi [] on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa. Ruotsi on pohjoismainen teollisuusmaa ja Euroopan unionin jäsen, mutta sillä on oma valuutta, kruunu. Maa on pinta-alaltaan (450 295 neliökilometriä) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa (ellei Tanskan pinta-alaan lasketa Grönlantia). Ruotsissa on noin 10 miljoonaa asukasta, joten se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista selvästi suurin. Joka neljäs (24,9 %) Ruotsin kansalainen oli vuonna 2018 maahanmuuttaja­taustainen ja lähes joka kolmannen (32,3 %) vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt ulkomailla. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Tukholma.

Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Scania, Volvo, Vattenfall, Ericsson, Ikea, H&M ja Skanska. Nykyisin Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.
Naapurusto - Maa (alue)
  •  Norja 
  •  Suomi