Oksitaani
Oksitaani (occitan tai lenga d’òc) on romaaninen kieli, jota puhutaan Etelä-Ranskassa, Piemonten maakunnassa Italiassa ja Val d’Aranissa Espanjassa. Oksitaanin kieli- ja kulttuurialuetta kutsutaan Oksitaniaksi. Oksitaani jakautuu variantteihin, jotka luokitellaan yleensä kuuteen päämurteeseen. Kielen puhujien määrää on vaikea arvioida, ja arviot vaihtelevatkin noin 100 000 ja muutamien miljoonien välillä. Unesco määrittelee kaikki oksitaanin päämurteet uhanalaisiksi. Romaanisista pääkielistä oksitaania lähimpänä on katalaani. Oksitaani oli trubaduurien kieli 1000–1300-luvuilla.
Kielen nimi tulee myöntöilmausta kyllä tarkoittavasta sanasta òc. Oksitaania nimitetään joskus provensaaliksi, joka on yksi oksitaanin murteista. Vuosisatojen kuluessa oksitaanilla on ollut liuta muitakin nimiä, muun muassa lenga romana, roman, limousin, raimondin, gascon ja catalan.
Ranskan kielen termi patois merkitsee vaikeasti ymmärrettävää, suullista, paikallista murretta, jota puhutaan lähinnä maaseudulla. Tätä pejoratiivista termiä on käytetty myös oksitaanista, jonka puhujien on ajateltu puhuvan vain huonoa ranskaa. Oksitaani ei kuitenkaan ole ranskan murre, vaan latinasta kehittynyt romaaninen kieli.
Kielen nimi tulee myöntöilmausta kyllä tarkoittavasta sanasta òc. Oksitaania nimitetään joskus provensaaliksi, joka on yksi oksitaanin murteista. Vuosisatojen kuluessa oksitaanilla on ollut liuta muitakin nimiä, muun muassa lenga romana, roman, limousin, raimondin, gascon ja catalan.
Ranskan kielen termi patois merkitsee vaikeasti ymmärrettävää, suullista, paikallista murretta, jota puhutaan lähinnä maaseudulla. Tätä pejoratiivista termiä on käytetty myös oksitaanista, jonka puhujien on ajateltu puhuvan vain huonoa ranskaa. Oksitaani ei kuitenkaan ole ranskan murre, vaan latinasta kehittynyt romaaninen kieli.
Maa (alue)
-
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja ( []) on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin ja Isolle-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Koillisessa rajan takana ovat Ranska ja pieni Andorran ruhtinaskunta, ja etelässä on maarajaa Marokon kanssa (ks. Ceuta ja Melilla). Maahan kuuluvat Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Barcelona, Valencia, Sevilla, Málaga, Bilbao ja Zaragoza.
Muinaiset roomalaiset valtasivat Espanjan Karthagolta toisessa puunilaissodassa, ja roomalaisten käyttämä latina on espanjan kielen pohjana. Islaminuskoiset maurit hallitsivat Espanjaa 300 vuoden ajan vuosina 700–1 000. 1400-luvulla maata hallinneet pienet katoliset kuningaskunnat yhdistyivät vaiheittain vuoteen 1512 mennessä. Yhdistyneestä Espanjasta tuli mahtava siirtomaavalta. 1700-luvulla se menetti hallitsemansa ulkomaat Espanjassa ja 1800-luvulla siirtomaansa. Vuonna 1936 alkanutta sisällissotaa seurasi Francon sotilasdiktatuuri vuoteen 1975 asti. -
Ranska
Ranskan tasavalta eli Ranska (ransk. France) [] on valtio, joka koostuu Länsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useista merentakaisista alueista.
Merentakaiset alueet mukaan luettuna Ranskan pinta-ala on ja väkiluku on noin 67,5 miljoonaa. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termillä France métropolitaine, sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitsee välimerenilmasto. Euroopan Ranskan pinta-ala on, joten se on maanosansa kolmanneksi laajin valtio Venäjän ja Ukrainan jälkeen.