Galician kieli
Puhuttua galiciaa Galician kieli eli galego kuuluu indoeurooppalaisen kielikunnan romaaniseen kieliryhmään. Sitä puhutaan Galician itsehallintoalueella Espanjassa ja osissa viereisiä Asturian ja Kastilian ja Leónin itsehallintoalueita. Sillä on Galiciassa virallisen kielen asema yhdessä espanjan kielen kanssa.
Galicia on läheistä sukua espanjan ja erityisesti portugalin kielelle. Jotkut kielitieteilijät pitävät galiciaa ja portugalia saman kielen murteina tai muunnelmina, mutta yhteisestä historiasta huolimatta niiden välillä on nykyisin huomattavia ääntämis-, sanasto- ja kielioppierojakin.
Nykyään galician kielen päivää vietetään 17. toukokuuta.
Nykyinen galician kieli on peräisin Miño-joen (port. Minho) laaksossa keskiajalla syntyneestä galego-portugaliksi kutsutusta kielimuodosta. Varhaisin kirjallisuus on kirjoitettu jo ennen kielten eriytymistä, sillä galego-portugali kukoisti runouden kielenä 1200–1300-luvuilla jopa puhuma-alueensa ulkopuolella Kastilian hovissa saakka, sillä sitä pidettiin lyyrisempänä kuin kastilian kieltä.
Koska Portugalin ja Galician välille muodostui valtakunnanraja jo hyvin varhain, kielet kuitenkin vähitellen erkanivat toisistaan. Tähän vaikutti myös se, että portugalin kirjakielen malli saatiin huomattavasti rajaseudun galegoa muistuttavia murteita etelämpää, Coimbrasta ja Lissabonista.
Galego puolestaan joutui katolisen kuningasparin, Ferdinandin ja Isabellan, kielipolitiikan vuoksi vuosisadoiksi ainoastaan rahvaan puhekielen stigmatisoituun asemaan. 1800-luvulla alkanut Rexurdimento eli uudelleenherääminen nosti sen vähitellen taas kirjakieleksi ja omaperäisen kirjallisuuden kieleksi.
Galicia on läheistä sukua espanjan ja erityisesti portugalin kielelle. Jotkut kielitieteilijät pitävät galiciaa ja portugalia saman kielen murteina tai muunnelmina, mutta yhteisestä historiasta huolimatta niiden välillä on nykyisin huomattavia ääntämis-, sanasto- ja kielioppierojakin.
Nykyään galician kielen päivää vietetään 17. toukokuuta.
Nykyinen galician kieli on peräisin Miño-joen (port. Minho) laaksossa keskiajalla syntyneestä galego-portugaliksi kutsutusta kielimuodosta. Varhaisin kirjallisuus on kirjoitettu jo ennen kielten eriytymistä, sillä galego-portugali kukoisti runouden kielenä 1200–1300-luvuilla jopa puhuma-alueensa ulkopuolella Kastilian hovissa saakka, sillä sitä pidettiin lyyrisempänä kuin kastilian kieltä.
Koska Portugalin ja Galician välille muodostui valtakunnanraja jo hyvin varhain, kielet kuitenkin vähitellen erkanivat toisistaan. Tähän vaikutti myös se, että portugalin kirjakielen malli saatiin huomattavasti rajaseudun galegoa muistuttavia murteita etelämpää, Coimbrasta ja Lissabonista.
Galego puolestaan joutui katolisen kuningasparin, Ferdinandin ja Isabellan, kielipolitiikan vuoksi vuosisadoiksi ainoastaan rahvaan puhekielen stigmatisoituun asemaan. 1800-luvulla alkanut Rexurdimento eli uudelleenherääminen nosti sen vähitellen taas kirjakieleksi ja omaperäisen kirjallisuuden kieleksi.
Maa (alue)
-
Espanja
Espanjan kuningaskunta eli Espanja ( []) on Lounais-Euroopassa sijaitseva valtio. Se jakaa Iberian niemimaan Portugalin ja Isolle-Britannialle kuuluvan Gibraltarin kanssa. Koillisessa rajan takana ovat Ranska ja pieni Andorran ruhtinaskunta, ja etelässä on maarajaa Marokon kanssa (ks. Ceuta ja Melilla). Maahan kuuluvat Baleaarit Välimerellä, Kanariansaaret Atlantilla, Ceutan ja Melillan kaupungit Pohjois-Afrikassa sekä muutama asumaton saari Marokon rannikolla. Espanjan pääkaupunki on Madrid. Muita suuria kaupunkeja ovat muun muassa Barcelona, Valencia, Sevilla, Málaga, Bilbao ja Zaragoza.
Muinaiset roomalaiset valtasivat Espanjan Karthagolta toisessa puunilaissodassa, ja roomalaisten käyttämä latina on espanjan kielen pohjana. Islaminuskoiset maurit hallitsivat Espanjaa 300 vuoden ajan vuosina 700–1 000. 1400-luvulla maata hallinneet pienet katoliset kuningaskunnat yhdistyivät vaiheittain vuoteen 1512 mennessä. Yhdistyneestä Espanjasta tuli mahtava siirtomaavalta. 1700-luvulla se menetti hallitsemansa ulkomaat Espanjassa ja 1800-luvulla siirtomaansa. Vuonna 1936 alkanutta sisällissotaa seurasi Francon sotilasdiktatuuri vuoteen 1975 asti.