Fidžin kieli

Fidžin kieli
Puhuttua fidžiä Fidžin kieli on austronesialainen kieli, jota puhutaan pääasiassa Fidžin saarivaltiossa. Nykyinen yleiskieli perustuu Baun murteeseen. Fidžiä puhui vuonna 1996 äidinkielenään 337 320 ihmistä. Toisena kielenä sitä ilmoitti vuonna 1991 puhuvansa 320 000 fidžiläistä. Kielen ei katsota olevan uhanalainen. Lukutaitoisten osuus on hyvä, ja fidžiä käytetään muun muassa tiedotusvälineiden kielenä.

Fidžin konsonanteissa on verrattain paljon sellaisia äänteitä, jotka esiintyvät vain tietyissä murteissa (esim. [x] ja [h]) ja lainasanoissa (esim. [p] ja [f]). Tällaiset äänteet on merkitty sulkeisiin. Yhteensä konsonantteja on 16. Vokaaleja on viisi. Kaikki voivat esiintyä pitkinä ja lyhyinä. Pitkiä vokaaleja ei oppi- ja sanakirjoja lukuun ottamatta ole tapana merkitä. Fidžin kieli käyttää latinalaista kirjaimistoa. Sen aakkoset ovat:

* A B C D E F G I J K L M N O P Q R S T U V W Y

* a b c d e f g i j k l m n o p q r s t u v w y.

Huomioitavaa on siis, että kirjainyhdistelmä /ti/ tuottaa äänteen [tʃ].

Maa (alue)
  • Fidži
    Fidžin tasavalta (vuoteen 2011 Fidžisaarten tasavalta) eli Fidži (,, fidžinhindiksi फ़िजी) on saaristovaltio eteläisellä Tyynellämerellä, Uudesta-Seelannista pohjoiseen. Valtioon kuuluu noin 330 saarta tai luotoa, joista noin kaksi kolmasosaa on asuttamattomia. Suurimmat saaret ovat Viti Levu ja Vanua Levu, joissa elää noin 87 prosenttia maan yli 837 000 asukkaasta. Pääkaupunki Suva sijaitsee Viti Levulla. Fidžin maapinta-ala on hieman yli 18 000 km². Vuonna 1970 tapahtuneen itsenäistymisensä jälkeen valtio on ollut poliittisesti epävakaa. Vuodesta 1987 lähtien maa on käynyt läpi neljä vallankaappausta, joista viimeisimmän vuoden 2006 lopulla. Fidži erotettiin 1. syyskuuta 2009 Kansainyhteisöstä, mutta se sai jäsenyyden takaisin syyskuun 2014 vaalien jälkeen. Maassa elää alkuperäisten fidžiläisten lisäksi merkittävä vähemmistö Intiasta tuotujen siirtolaisten jälkeläisiä, fidžinintialaisia.

    Maan tärkeimmät tulonlähteet ovat sokeri ja turismi.