Aimaran kieli
Aimara (omakielinen nimi: aymar aru ) on Andeilla elävien aimarojen puhuma kieli. Sillä on eri lähteistä riippuen 1,6 miljoonaa puhujaa Titicaca-järven ympäristössä, ja se on yksi virallisista kielistä Boliviassa ja Perussa. Lisäksi sitä puhutaan jonkin verran Chilessä ja Argentiinassa. Kielen ei katsota olevan uhanalainen.
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu on käännetty kokonaisuudessaan aimaraksi vuonna 2013.
Aimaran katsotaan olevan makrokieli, joka jakautuu keski- ja eteläaimaran kieliksi. Aimaran ainoat sukulaiskielet tupe-kieliperheeseen kuuluvat cachuyncauqui ja jaqaru. Nämä neljä muodostavat kielikunnan nimeltä aimarakielet.
Keskiaimaraa puhuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä ja eteläaimaraa 213 000 ihmistä. Yksikielisesti aimarankielisten ihmisten määrä on laskenut tasaisesti.
Aimarassa on runsaasti lainsanastoa ketšuasta, mutta sukulaisuussuhdetta kielten välillä ei nykykäsityksen mukaan ole.
Kieltä kirjoitetaan latinalaisin aakkosin. Raamattu on käännetty kokonaisuudessaan aimaraksi vuonna 2013.
Aimaran katsotaan olevan makrokieli, joka jakautuu keski- ja eteläaimaran kieliksi. Aimaran ainoat sukulaiskielet tupe-kieliperheeseen kuuluvat cachuyncauqui ja jaqaru. Nämä neljä muodostavat kielikunnan nimeltä aimarakielet.
Keskiaimaraa puhuu noin 1,4 miljoonaa ihmistä ja eteläaimaraa 213 000 ihmistä. Yksikielisesti aimarankielisten ihmisten määrä on laskenut tasaisesti.
Aimarassa on runsaasti lainsanastoa ketšuasta, mutta sukulaisuussuhdetta kielten välillä ei nykykäsityksen mukaan ole.
Maa (alue)
-
Bolivia
Vajaan kymmenen miljoonan asukkaan ja vajaan 1,1 miljoonan neliökilometrin kokoinen Bolivia on väkiluvultaan kahdeksanneksi suurin ja pinta-alaltaan viidenneksi suurin eteläamerikkalainen maa. Bolivia on saanut nimensä venezuelalaisen vallankumousjohtaja Simón Bolívarin mukaan. Maan itsenäisyyden ajan historiaa ovat sävyttäneet parisataa vallankaappausta. Monet presidentinvaalit ovat päättyneet siten, että armeija on syrjäyttänyt voittajan. -
Peru
Muinaisen mahtavan Inkavaltion kukistumisen jälkeen Peru oli Espanjan siirtomaa 1531–1821, ja Perun varakuningaskunta oli Espanjan Etelä-Amerikan alueiden keskus. Itsenäistymisensä jälkeen Peru kävi useita sotia naapurivaltioidensa kanssa, ja niissä se menetti muun muassa kolme maakuntaa Chilelle. Perun politiikkaa hallitsivat 1900-luvulla oikeistodiktatuurit, sotilasvallankaappaukset ja vasemmistovalta. Maan turvallisuustilannetta heikensi vuosisadan lopulla kaksi sissiliikettä, ja Alberto Fujimorin autoritaarisella kaudella muun muassa puoluekenttä hajosi. 2000-luvulla Peru on kuitenkin onnistunut kehittämään talouttaan, joka on kasvanut voimakkaasti. Se on kuitenkin edelleen varsin riippuvainen kaivannaisvaroista.