Yhdysvaltain dollari

Brittiläinen Intian valtameren alue (, lyhenne BIOT tai B.I.O.T. ) on Intian valtamerellä sijaitseva Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluva merentakainen alue.

Se muodostuu Chagossaarten kuudesta atollista, joihin kuuluu noin 55 saarta.

Alankomaiden Karibia tai Hollannin Karibia (hol. Caribisch Nederland,) ovat kolme erityisasemissa olevaa Alankomaiden kuntaa, jotka sijaitsevat Karibialla. Ne ovat Bonaire, Sint Eustatius ja Saba, joskus termiä "Alankomaiden Karibia" käytetään viittaamaan kaikkiin Alankomaiden Karibian saariin mukaan lukien Aruba, Curaçao ja Sint Maarten. Lainsäädännöllisesti kolme saarta tunnetaan myös nimellä BES-saarina (Bonaire, Sint Eustatius ja Saba). Saaret luokitellaan tällä hetkellä Alankomaiden erityiskunniksi ja Euroopan unionin merentakaisiksi alueiksi ja näin ollen EU:n lainsäädäntöä ei sovelleta niissä automaattisesti.

Bonaire (mukaan lukien Pieni -Bonairen saari) on yksi Leeward Antillien saari joka sijaitsee lähellä Venezuelan rannikkoa. Sint Eustatius ja Saba sijaitsevat Pienien- Antillien ryhmässä ja sijaitsevat etelään Sint Maartenista ja luoteeseen Saint Kitts ja Nevistä.

Barbados on Atlantin ja Karibianmeren välissä sijaitseva saarivaltio. Se kuuluu Pieniin Antilleihin ja sijaitsee 434,5 kilometriä Venezuelan rannikolta koilliseen.

Barbadoksen lähimmät naapurimaat ovat Saint Lucia ja Saint Vincent ja Grenadiinit. Maa kuuluu Kansainyhteisöön ja on esimerkiksi Maailmanpankin määritelmien mukaan kehitysmaa. Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelma luokittelee maan inhimillisen kehityksen indeksin korkeaksi (0,878).

Bermuda on Britannian merentakainen alue, jolla on sisäinen itsehallinto. Atlantin valtamerellä sijaitsevan Bermudan pinta-ala on 54 km² ja asukasluku vajaat 64 000. Bermudan virallinen kieli on englanti ja pääkaupunki Hamilton. Virallinen valuutta, Bermudan dollari, vastaa arvoltaan Yhdysvaltain dollaria. Bermudan talous perustuu matkailuun ja kansainvälisiin yrityspalveluihin.

Bermudalla vallitsee kostea subtrooppinen ilmasto. Se on lämmennyt pääasiassa Golfvirran ansiosta, joka kuljettaa talvella lämpimiä ilmavirtauksia Bermudan yli. Ilmankosteus on suurta vuoden ympäri. Vuosittainen sademäärä on melko tasainen vuoden ympäri. Hurrikaanikausi kestää heinäkuusta lokakuuhun, ja hurrikaanit aiheuttavat toisinaan tuhoa Bermudalla. Hurrikaani Fabian vuonna 2003 oli tuhoisin. Sitä ennen tuhoja tekivät vuoden 1987 hurrikaani Emily, hurrikaani Arlene (1963) ja vuoden 1948 ja 1926 nimeämättömät hurrikaanit.

Brittiläiset Neitsytsaaret on Yhdistyneeseen kuningaskuntaan kuuluva erillisalue. Maantieteellisesti se on osa Neitsytsaaria ja geologisesti Puerto Ricon vuoristojen itäinen jatke. Suurimmat saaret ovat Anegada, Jost Van Dyke, Tortola ja Virgin Gorda.

Brittiläisten Neitsytsaarten pääkaupunki on Road Town. Se sijaitsee Tortolan saarella, jossa asuu noin 83 prosenttia saarten asukkaista. Yhteensä saarilla arvioitiin vuonna 2017 olevan noin 31 000 asukasta. Matkailu on ylivoimaisesti tärkein teollisuuden ala, ja saaret ovat Karibian vauraimpiin kuuluva maa.

El Salvador, virallisesti El Salvadorin tasavalta on noin 6,5 miljoonan asukkaan trooppinen valtio Keski-Amerikassa. El Salvador on Amerikan mantereiden tiheimmin asuttu valtio (310 as/km²), ja sen pinta-ala on 20 041 neliökilometriä. El Salvador merkitsee espanjaksi Vapahtajaa. Maa on enimmäkseen vuoristoista, rannikkoa ja keskustasankoa lukuun ottamatta. Sen rajanaapureina ovat lännessä Guatemala, pohjoisessa ja idässä Honduras. Etelässä El Salvador rajoittuu Tyyneenmereen. Maa on kärsinyt väkivaltaisuuksista, vallankaappauksista, verisestä sisällissodasta ja luonnonmullistuksista lähes koko olemassaolonsa ajan. Maan talous perustui pitkään kahville, mutta 1900-luvun lopulla palveluala on noussut keskeiseksi talouden haaraksi.

Haitin tasavalta eli Haiti on noin yhdentoista miljoonan asukkaan valtio Karibianmerellä. Haitin valtio käsittää pääosin Hispaniolan länsiosan, itäistä osaa hallitsee Dominikaaninen tasavalta. Haiti oli Ranskan siirtomaa, joka tunnettiin nimellä Saint-Domingue.

Haiti on pinta-alaltaan Karibianmeren kolmanneksi suurin valtio ja asukasluvultaan suurimpia. Haiti itsenäistyi 1. tammikuuta 1804 Ranskasta. Siitä tuli maailman ensimmäinen mustaihoisten hallitsema tasavalta, mutta hallinto oli epävakaata: 200 vuoden aikana Haitissa on tehty 32 vallankaappausta. Vuonna 1915 Yhdysvaltain presidentin Woodrow Wilsonin johdolla Yhdysvallat hyökkäsi Haitiin ja miehitti maata vuoteen 1934 asti. Vuodesta 1956 maata hallitsivat 30 vuoden ajan isä ja poika Duvalier, joiden diktatuurin aikana korruptio ja salaisen poliisin tekemät murhat kurjistivat oloja entisestään.

Panaman tasavalta eli Panama on noin 4 miljoonan asukkaan valtio Keski-Amerikassa. Sen rajanaapurina on lännessä Costa Rica ja idässä Kolumbia. Panama sijaitsee Karibianmeren ja Tyynenmeren välisellä kannaksella, joka yhdistää Etelä- ja Pohjois-Amerikan. Maan halki kulkeva Panaman kanava puolestaan yhdistää Tyynenmeren ja Atlantin. Maan strategisen sijainnin takia Yhdysvallat on ollut kiinnostunut maan asioista, ja vuonna 1989 se hyökkäsi maahan syrjäyttääkseen entisen liittolaisensa Manuel Noriegan. Panamassa on Amazonin jälkeen läntisen pallonpuoliskon suurimmat sademetsät. Panama tuottaa vientiin kahvia, sokeria, banaaneita ja katkarapuja.

Turks- ja Caicossaaret on Britannialle kuuluva erillisalue Haitin pohjoispuolella. Alue koostuu kahdesta saariryhmästä, jotka sijaitsevat Bahamasaarilta kaakkoon vyöhykkeellä 21°45′ pohjoista leveyttä ja 71°35′ läntistä pituutta. Tärkeimmät tulonlähteet saarilla ovat matkailu, äyriäiset ja pankkipalvelut. Saarilla oli vuoden 2006 perustuslain mukaan huomattavasti päätäntävaltaa omissa asioissaan, mutta vuonna 2009 emämaa Britannia hajotti hallituksen korruption ja taloudellisten väärinkäytösepäilyjen takia, ja saaret siirrettiin suoraan kuvernöörin alaisuuteen.

Turks- ja Caicossaarten ensimmäiset asukkaat olivat lucayanit, jotka olivat sukua monia muita Karibian saaria asuttaneille taino-intiaaneille. He asuttivat Bahamasaaret useina aaltoina 700-luvun paikkeilta alkaen ja he hävisivät eurooppalaisten saapumisen jälkeen kulkutauteihin ja orjuutukseen. Kolumbuksen vierailusta kiistellään, mutta ensimmäinen todistettavasti saarilla käynyt eurooppalainen oli espanjalainen konkistadori Juan Ponce de León, jonka retkikunta löysi saariston vuonna 1512. Eurooppalaisten kohtaamisen jälkeen vieraat taudit ja orjuus tuhosivat tainot 1500-luvun puoliväliin mennessä.

Amerikan yhdysvallat (, lyh. USA ) eli Yhdysvallat on pääosin Pohjois-Amerikan keskiosassa sijaitseva perustuslaillinen liittovaltio, joka koostuu 50 osavaltiosta ja yhdestä liittovaltion hallinnollisesta liittopiiristä, Washington (DC):stä, sekä useista erillisalueista. Se on väkiluvultaan maailman kolmanneksi suurin valtio. Maapinta-alaltaan Yhdysvallat on maailman neljänneksi laajin valtio, vesialueet mukaan luettuna se on maailman kolmanneksi laajin.

Yhdysvaltain väestö on etnisesti ja sosioekonomiselta asemaltaan varsin moninainen: se on muotoutunut toisen vuosituhannen jälkipuoliskolla ensisijaisesti eurooppalaisista siirtolaisista ja toissijaisesti Afrikasta tuoduista orjista. Tuonnempana Yhdysvallat on saanut muuttovoittoa latinalaisesta Amerikasta ja Aasiasta.

Yhdysvaltain Neitsytsaaret on saariryhmä ja Yhdysvaltain territorio Karibialla. Saaret olivat Tanskan siirtomaa maaliskuun 1917 loppuun, jolloin ne myytiin Yhdysvalloille Water Islandia lukuun ottamatta. Water Island myytiin Yhdysvalloille vuonna 1944. Tanskan motiivi kaupalle oli orjakaupan kiellon myötä kannattamattomaksi käynyt sokerituotanto. Yhdysvaltain tarkoituksena taas oli suojella Panaman kanavaa, sillä saaret sijaitsevat tärkeän laivareitin varrella. Maantieteellisesti nämä saaret kuuluvat Neitsytsaarten saariryhmään, joka on osa Pieniä Antilleja. Pääkielet ovat englanti, espanja ja ranska.

Yhdysvaltain Neitsytsaaret Yhdysvaltain Neitsytsaaret sijaitsevat noin 110 km Puerto Ricosta itään. Ne koostuvat 68 tuliperäisestä saaresta, joista suurimmat ovat Saint Croix, Saint Thomas ja Saint John (ent. Saint Jan). Saarien kokonaispinta-ala on 346 km2 ja rantaviivaa on yhteensä 188 km.

Amerikan Samoa on Yhdysvaltain territorio Polynesiassa eteläisellä Tyynellämerellä. Territoriossa asuu noin 55 000 ihmistä, sen pinta-ala on 199 neliökilometriä ja sen pääkaupunki on Pago Pago. Amerikan Samoa sijaitsee trooppisella vyöhykkeellä ja siellä on ympäri vuoden keskimäärin 28 °C lämmintä. Asukkaista suurin osa on alkuperäistä Tyynenmeren saarten väestöä. Suurimman osan äidinkieli on samoa, mutta useimmat osaavat myös englantia. Perinteinen samoalainen kulttuuri, Fa'a Samoa, vaikuttaa koko Samoan saaristossa. Laajennetun perheen perinne elää yhä ja perheillä on johtajat. Samoalaiset ovat hyvin uskonnollisia.

Amerikan Samoalla on ollut ihmisasutusta noin 800 eaa. lähtien. Eurooppalaiset löysivät saaret vuonna 1722. Lähetystyö aloitettiin vuonna 1830 ja sillä oli suuri vaikutus samoalaiseen kulttuuriin. 1800- ja 1900-luvun taitteessa Samoan saaristo jaettiin Saksan ja Yhdysvaltain kesken. Saksan alue on nykyisin itsenäinen Samoa. Amerikan Samoa oli aluksi Yhdysvaltain asevoimien hallussa ja siirtyi siviilihallintoon 1950-luvulla. Territoriolla on oma hallintonsa, johon kuuluu kuvernööri ja kaksikamarinen parlamentti, jotka valitaan vaaleilla. Territoriolla on oma edustaja Yhdysvaltain kongressissa. Amerikan Samoassa syntyneet eivät kuitenkaan ole Yhdysvaltain kansalaisia. Oikeusjärjestelmä on yhdistelmä yhdysvaltalaista oikeuslaitosta ja paikallista tapaoikeutta.

Guam on Tyynellämerellä sijaitsevan Mariaanien saariryhmän suurin, 48 kilometriä pitkä ja 14 kilometriä leveä saari. Se on kuulunut Yhdysvaltain hallintaan Espanjan ja Yhdysvaltain välisestä vuoden 1898 sodasta alkaen, ja se on Yhdysvaltain territorio. Saaren pääkaupunki on Hagåtña (aiemmin Agaña).

Guam oli asutettu muiden Mariaanien saarien tapaan noin vuoteen 1500 eaa. mennessä. Saarille asettuneet ihmiset olivat malaijilais-filippiiniläisiä. Arkeologisten todisteiden perusteella Mariaaneille oli vuoteen 800 mennessä kehittynyt monimutkainen yhteiskunta, jolta on jäänyt jäljelle kivipilareita, jotka tukivat yhteistaloja.

Itä-Timorin demokraattinen tasavalta eli Itä-Timor (joskus Timor-Leste ) on valtio Kaakkois-Aasiassa Malaijien saaristossa Timorin saaren itäosassa. Sillä on vain yksi rajanaapuri, Indonesia. Itä-Timorin pinta-ala on 14 954 neliökilometriä ja maassa on noin 1,26 miljoonaa asukasta (2018). Pääkaupunki ja suurin kaupunki on Dili. Itä-Timor on semipresidentalistinen tasavalta, ja se on yksi Aasian köyhimmistä valtioista. Öljytulot muodostavat merkittävän osan valtion tuloista, mutta maaseudulla iso osa kansasta elää omavaraisviljelyn turvin.

Itä-Timor oli pitkään Portugalin siirtomaa. Se julistautui itsenäiseksi vuonna 1975, mutta Indonesia miehitti sen. Itsenäisyyden maa saavutti vasta vuonna 2002 pitkien ja kivuliaiden vaiheiden jälkeen: YK:n teettämän raportin mukaan ainakin satatuhatta itätimorilaista sai surmansa 25 vuotta kestäneen miehityksen aikana. Vuoden 1999 itsenäisyyskansanäänestystä seurasi Itä-Timorin kriisi, jonka aikana Indonesiaa kannattaneet militantit tuhosivat lähes koko maan infrastruktuurin.

Marshallinsaaret (Marshallit) eli Marshallinsaarten tasavalta on saarivaltio Tyynessä valtameressä. Se sijaitsee Naurun ja Kiribatin pohjoispuolella, Mikronesian itäpuolella ja Yhdysvaltain hallitseman Waken saaren eteläpuolella.

Marshallinsaarilla on vuodesta 1986 liitännäisvaltiosopimus Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltojen taloudellinen tuki Marshallinsaarille on huomattavaa. Sillä on myös sotilastukikohta Kwajaleinin saarilla. Toisen maailmansodan jälkeen Yhdysvallat teki saarilla ydinkokeita.

Mikronesian liittovaltio (yleisemmin vain Mikronesia) on saaristovaltio Tyynellä valtamerellä, Papua-Uudesta-Guineasta koilliseen. Se on osa laajempaa Mikronesian aluetta, johon sen lisäksi kuuluvat Marshallinsaaret, Palau, Nauru, Kiribati, Pohjois-Mariaanit ja Guam. Valtio on itsenäinen, mutta vapaassa yhteydessä Yhdysvaltoihin.

Vuosina 1947–1978 nykyisen Mikronesian liittovaltion osavaltiot Chuuk, Yap, Pohnpei ja Kosrae muodostivat yhdessä Marshallsaarten, Pohjois-Mariaanien ja Palaun kanssa Yhdysvaltain Tyynenmeren saarten huoltohallintoalueen. Vuonna 1978 Chuuk, Yap, Ponape ja Kosrae päättivät yhdistyä Mikronesian liittovaltioksi. Mikronesian liittovaltio saavutti itsenäisyyden 1986 ja liittyi Yhdistyneisiin kansakuntiin 1991. Pääkaupunki on Palikir, joka on Pohnpein saarella.

Palaun tasavalta eli Palau (myös kirjoitusasua Belau käytetään) on saarivaltio Tyynellä valtamerellä, Filippiinienmeren etelälaidalla, noin 500 kilometriä Filippiineiltä itään. Sen pääkaupunki on Ngerulmud. Palau on osa Mikronesiaa ja koostuu kuudesta saariryhmästä, joihin kuuluu yhteensä yli kolmesataa saarta. Maa itsenäistyi vuonna 1994, joten se on yksi maailman nuorimmista valtioista.

Palau on asutettu 3000–2000 eaa. useassa aallossa. Ensimmäisten asukkaiden arvellaan tulleen lähinnä Filippiineiltä, Indonesiasta, Uudesta-Guineasta ja Polynesiasta. Ensimmäiset asukkaiksi tai kauppakumppaneiksi pyrkineet eurooppalaiset olivat brittejä 1700-luvun loppupuolella. Vuonna 1783 saarille saapui englantilainen kapteeni Henry Wilson. Hän nimesi alueen Pelewsaariksi.

Pohjois-Mariaanit on 15 saaresta koostuva Yhdysvaltain territorio pohjoisella Tyynellä valtamerellä. Se sijaitsee Havaijin ja Filippiinien välillä, matka Havaijille on kolminkertainen matkaan Filippiineille verrattuna.

Pohjois-Mariaanit on yksi viidestä Yhdysvaltain asutusta saarialueesta ja toinen alueista, joilla on Commonwealth-asema; muut saarialueet ovat Guam, Yhdysvaltain Neitsytsaaret, Amerikan Samoa ja Puerto Rico, joista viimeksi mainitulla on myös Commonwealth-asema.

Yhdysvaltain pienet erillissaaret on ISO 3166-1 -standardin mukainen tilastollinen nimitys osalle Yhdysvalloille kuuluvista saarialueista.

Yhdelläkään saarella ei ole pysyvää asutusta.