Valko-Venäjän rupla

Valko-Venäjän rupla
Br
Valko-Venäjän rupla on Valko-Venäjän rahayksikkö. kansainvälinen valuuttakoodi BYN. Heinäkuun 1. päivänä 2016 käyttöön tuli uusi Valko-Venäjän rupla, joka korvaa aiemman suhteessa 1:10 000.

Valko-Venäjän neuvostotasavallalla oli muiden neuvostotasavaltojen tapaan käytössä Neuvostoliiton rupla. Itsenäistymisen jälkeen oma setelistö otettiin käyttöön toukokuussa 1992. Alkuvaiheessa setelistössä oli myös yhtä ruplaa pienempiä setelejä; rupla jakautui 100 Valko-Venäjän kopeekkaan.

Inflaatio oli voimakasta, joten vuosien kuluessa setelistöön lisättiin uusia nimellisarvoltaan suuria seteleitä. Kehityksen viedessä superinflaatioon vuonna 1999, käyttöön otettiin jo yhden ja viiden miljoonan ruplan setelit. Vuonna 2000 tehtiin rahauudistus, minkä seurauksena vanha, itsenäisyyden alkuvuosien setelistö poistui käytöstä vuonna 2001.

Maa (alue)
  • Valko-Venäjä
    Valko-Venäjän tasavalta eli Valko-Venäjä (,, lyhyesti Беларусь, Belarus tai Белоруссия, Belorussija) on sisämaavaltio, joka sijaitsee maantieteellisesti keskellä Eurooppaa, mutta kuuluu historiallisesti ja poliittisesti Itä-Eurooppaan. Valkovenäläiset ovat olleet usein alistettuna jonkin voimakkaamman valtion alaisuudessa. Historiansa alussa itäslaavit asuttivat Kiovan Rusiksi kutsuttua valtakuntaa ja sen hajottua itäslaavit jakautuivat pikkuhiljaa omiksi kansoikseen. Tämän jälkeen valkovenäläiset ja nykyiset Valko-Venäjään kuuluvat alueet ovat olleet muun muassa osa Liettuan suuriruhtinaskuntaa, Puola-Liettuaa, Venäjän keisarikuntaa ja Neuvostoliittoa. Läntisen ja itäisen Euroopan raja-alueet ovat olleet useiden sotien taistelukenttiä. Myös Neuvostoliiton vainot ja toisen maailmansodan tuhot näkyvät kerrostumina maan kulttuurissa ja asuinpaikoilla. Valko-Venäjän kaakkoisosassa on paikoin maankäyttörajoituksia Neuvosto-Ukrainassa vuonna 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta seuranneen radioaktiivisen laskeuman johdosta.

    Nykyään Valko-Venäjä on autoritaarinen presidenttijohtoinen tasavalta, jossa asuu noin 9,5 miljoonaa ihmistä. Talouselämä on ollut Neuvostoliiton hajottuakin valtiojohtoista; miltei kaikki maa- ja metsäomaisuus sekä merkittävä osa yritystoiminnasta on valtion hallinnassa. Valko-Venäjää on arvosteltu sen ihmisoikeustilanteen takia.