Valuutta - Azerbaidžanin manat

Azerbaidžanin manat (kansainvälinen ISO 4217 -valuuttatunnus AZN) on Azerbaidžanin rahayksikkö. Manat jaetaan 100 qepikiin.

Uusi manat otettiin käyttöön 1. tammikuuta 2006, ja se korvasi vanhan manatin suhteessa 1 uusi manat = 5000 vanhaa manatia. Samalla otettiin uudelleen käyttöön qepik-arvoiset kolikot, joita ei ollut käytetty vuodesta 1993 lähtien inflaation vuoksi.

Aiempi manat (ISO 4217 -valuuttatunnus AZM) pysyi käytössä 31. joulukuuta 2006 asti.

Käytössä on 1, 3, 5, 10, 20 ja 50 qepikin kolikot. Viimeinen on kaksimetallinen ja muistuttaa kahden euron kolikkoa. Muissakin kolikoissa on yhdennäköisyyttä eurokolikoihin.

Käytössä on 1, 5, 10, 20, 50 ja 100 manatin setelit. Niiden suunnittelija on itävaltalainen Robert Kalina, jonka suunnittelemia ovat myös ensimmäisen sarjan eurosetelit. Manat-seteleiden yleinen ulkonäkö on samanhenkinen kuin euroseteleiden, jotka olivat esikuvina.

Azerbaidžan

Azerbaidžanin tasavalta eli Azerbaidžan on sisämaavaltio Kaukasiassa Kaspianmeren rannalla. Naapurimaita ovat Georgia luoteessa, Armenia lännessä, Venäjä pohjoisessa ja Iran etelässä. Azerbaidžanille kuuluva Nahitševanin autonominen tasavalta sijaitsee erillään muusta maasta sen lounaispuolella Iranin, Turkin ja Armenian ympäröimänä. Azerbaidžanin keskellä sijaitsee itsenäiseksi julistautunut kiistanalainen Vuoristo-Karabahin alue. Azerbaidžanin tasavalta on ollut Euroopan neuvoston jäsen vuodesta 2001. Suurin osa kansasta on šiiamuslimeita ja etnisesti azereita. Valtio on virallisesti demokraattinen, mutta todellisuudessa autoritaarinen. Kaikkien maassa järjestettyjen vaalien vapautta on arvosteltu.

Azerbaidžanin nimen alkuperästä on kaksi teoriaa. Yhden teorian mukaan nimi tulee Aleksanteri Suuren aikana eläneen persialaisen ruhtinas Atropatesin nimestä. Toisen mukaan nimi on johdettu persian kielen tulta tarkoittavasta sanasta azer, jolla oli ehkäpä viitattu alueen zarathustralaisiin tulitemppeleihin. Historiallisesti nimeä Azerbaidžan on käytetty useammin nykyisen Iranin azeriväestön asuttamista pohjoisosista, kuin varsinaisesta nykyisen Azerbaidžanin alueesta. Ennen 1900-lukua ulkopuoliset viittasivat azereihin usein nimillä "Kaukasian tataarit", "turkkilaiset" tai yksinkertaisesti "muslimit".