Kartta

Šilutė (Silute)

Šilutė (aikaisemmin Šilokarčiama, ) on Liettuan läntisessä osassa, Klaipėdan läänissä sijaitseva kaupunki. Vuonna 2010 kaupungin väkiluku oli 21 762 asukasta. Šilutė toimii Šilutėn kunnallispiirin hallinnollisena keskuksena.

Šilutėn kaupungin ja kunnallispiirin alue on ilmastoltaan meri-ilmastoa ja alue on yksi sateisimmista alueista Liettuassa.

Šilutėn historian katsotaan alkaneen vuonna 1511, kun Tilžėn ja Klaipėdan välille perustettiin majatalo. Sen ympärille kehittyi asutuskeskus, joka sai nimekseen Šilokarčiama. Ristiretkien aikana saksalainen kulttuuri vaikutti vahvasti kaupungiksi kehittyneeseen Šilutėen. Myöhemmin Šilutė, tuolloiselta nimeltään Heydekrug, oli osa Preussia ja Saksan keisarikuntaa.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Versailles’n rauhassa Saksa menetti Šilutėn Ranskalle. Ranskalla oli tarkoitus luovuttaa alue ja kaupunki Puolalle, mutta tammikuussa 1923 liettualaiset kapinalliset hyökkäsivät alueelle ja riisuivat ranskalaiset joukot aseista. Šilutė ja muu Klaipėdan alue liitettiin osaksi Liettuaa vuonna 1924.

Neuvostoliiton aikana useita kulttuurikohteita kuten kirkkoja tuhottiin ja rappeutui Šilutėssa.

Kartta - Šilutė (Silute)

Leveysaste / Pituusaste : 55° 20' 56" N / 21° 28' 59" E | Aikavyöhyke : UTC+2:0 / UTC+3 | Valuutta : LTL | Puhelin : 370

Kartta - Šilutė

Google

Kartta - Šilutė

Google Earth

Kartta - Šilutė

Bing (täsmennyssivu)

Kartta - Šilutė

Nokia (yritys)

Kartta - Šilutė

OpenStreetMap

Kartta - Šilutė

Esri.WorldImagery

Kartta - Šilutė

Esri.WorldStreetMap

Kartta - Šilutė

OpenStreetMap.Mapnik

Kartta - Šilutė

OpenStreetMap.HOT

OpenTopoMap

CartoDB.Positron

CartoDB.Voyager

OpenMapSurfer.Roads

Kartta - Šilutė

Esri.WorldTopoMap

Kartta - Šilutė

Stamen.TonerLite

Maa (alue) - Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919)


Liettuan lippu

Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (,, LSSR) oli lyhyen aikaa toiminut neuvostotasavalta. Sen perusti 16. joulukuuta 1918 Vincas Mickevičius-Kapsukasin johtama vallankumoushallitus. Liettuan neuvostotasavalta lakkasi 27. helmikuuta 1919 olemasta sen yhdistyttyä Valko-Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Liettualais-valkovenäläiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Vaikka Liettuan neuvostotasavallan johto esitti valtion olleen liettualaisten työläisten perustama, oli se pääosin Neuvosto-Venäjän nukkevaltio ja syy Liettuan–Neuvosto-Venäjän sodalle. Liettualaiset eivät yleisesti kannattaneet neuvostomielisyyttä ja ajoivat omaa kansallista Liettuan tasavaltaa, jonka itsenäisyyden Liettuan neuvosto julisti 16. helmikuuta 1918.

Saksan keisarikunta hävisi ensimmäisen maailmansodan ja allekirjoitti Compiègnen aselevon 11. marraskuuta 1918. Saksan armeija alkoi vetäytyä entisen Ober Ostin alueilta. Kaksi päivää myöhemmin Neuvosto-Venäjän johto luopui Brest-Litovskin rauhasta, jossa oli vahvistettu Liettuan itsenäisyys. Neuvosto-Venäjä aloitti offensiivin länteen Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa ja Ukrainaa vastaan tarkoituksena aloittaa maailmanvallankumous ja korvata itsenäiset kansalliset liikkeet neuvostotasavalloilla. Puna-armeija seurasi Saksan armeijan vetäytyviä sotilaita ja saapui Liettuaan joulukuun lopulla 1918.

Kartta - Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta