Zouératt (Zouerate)
Zouératt (myös Zouérat, Zouérate, Zoueirat; ) on kaivoskaupunki ja Tiris Zemmourin alueen hallinnollinen keskus Mauritaniassa. Se sijaitsee Kédiat d’Idjilin massiivin koillispuolella 765 kilometriä maan pääkaupungista Nouakchottista koilliseen. Kunnassa on 44 600 asukasta (vuonna 2013, väestönlaskenta).
Zouérattin kaupunkikunnan pinta-ala on 1 012 neliökilometriä. Sitä ympäröi Fdeirickin kunta. Maisemaa leimaa tasaisen autiomaan yllä kohoava Kédiat d’Idjil, joka on Mauritanian korkein kohta (915 metriä). Vesistöjä ovat sateiden jälkeen kuivuvat vadit ja lammet. Juoma- ja käyttövesi saadaan pohjavesiesiintymistä. Kasvillisuus koostuu vadeissa, sora-aavikolla ja vuorilla kasvavista akaasioista, pensaista ja heinäkasveista.
Vuoden keskilämpötila on 25,7 astetta. Huhtikuusta marraskuuhun saakka kestävän kuuman kauden aikana lämpötila saattaa nousta 40:een ja joulu-tammikuussa laskea 12 asteeseen. Vuotuinen sademäärä on alle 50 millimetriä.
Zouératt on kunnan ja samannimisen departementin eli moughataan ainoa asutuskeskus. Siellä asuu 84 prosenttia alueen väestöstä.
Zouérattin kaupunkikunnan pinta-ala on 1 012 neliökilometriä. Sitä ympäröi Fdeirickin kunta. Maisemaa leimaa tasaisen autiomaan yllä kohoava Kédiat d’Idjil, joka on Mauritanian korkein kohta (915 metriä). Vesistöjä ovat sateiden jälkeen kuivuvat vadit ja lammet. Juoma- ja käyttövesi saadaan pohjavesiesiintymistä. Kasvillisuus koostuu vadeissa, sora-aavikolla ja vuorilla kasvavista akaasioista, pensaista ja heinäkasveista.
Vuoden keskilämpötila on 25,7 astetta. Huhtikuusta marraskuuhun saakka kestävän kuuman kauden aikana lämpötila saattaa nousta 40:een ja joulu-tammikuussa laskea 12 asteeseen. Vuotuinen sademäärä on alle 50 millimetriä.
Zouératt on kunnan ja samannimisen departementin eli moughataan ainoa asutuskeskus. Siellä asuu 84 prosenttia alueen väestöstä.
Kartta - Zouératt (Zouerate)
Kartta
Maa (alue) - Mauritania
 |
 |
| Mauritanian lippu | |
Nykyisen Mauritanian alueella asui ensimmäisinä soninkejen esi-isiä. Berberiheimot saapuivat alueelle 300-luvulta alkaen 700-luvulle, ja alkuperäisasukkaat joutuivat orjiksi tai pakenemaan pois maasta, erityisesti Senegaliin. Arabeja ja berbereitä tuli alueelle lisää. Vuoteen 1076 mennessä islamilaiset almoravidit olivat valloittaneet nykyisen Etelä-Mauritanian. Berberit hyökkäilivät arabeja vastaan 500 vuoden ajan. Berberien viimeinen kapinayritys oli Mauritanian 30-vuotinen sota, joka päättyi vuonna 1674 Beni Hassanin johtaman arabiheimon voittoon. Hänen sotilaidensa jälkeläisistä tuli Maurtitanian maurien ylintä yhteiskuntaluokkaa. Hassanin nimi näkyy maan yleisimmässä kielessä, hassaniyyassa. Kieli yhdistää yläluokan ”valkoisia maureja” ja heidän alistamiaan ”mustia maureja”, joiden esi-isissä on enemmän alueen alkuperäisasukkaita.
Valuutta / Kieli
| ISO | Kieli |
|---|---|
| AR | Arabian kieli (Arabic language) |
| FR | Ranskan kieli (French language) |
| WO | Wolofin kieli (Wolof language) |