Vasylivka
Vasylivka sijaitsee Kah’ovkan tekojärven kaakkoisrannalla, noin 55 kilometriä aluekeskus Zaporižžjasta etelään. Aluekeskuksesta etelään johtava päärata Melitopoliin ja edelleen Krimille kulkee kaupungin kautta; rata haarautuu kaupungin eteläpuolella. Eurooppatie kulkee kaupungin kautta.
Kaupungin lähistöltä on löydetty neoliittisen aikakauden hautausmaa, jossa on yli 30 hautaa. Myöhemmän pronssikauden asutuksen jäänteitä on löydetty läheltä tätä paikkaa.
Kylä on kehyttyi 1700-luvun loppupuolella muun muassa Zaporižžjan kasakoiden viljelysten ja talviasutusten pohjalta. Alue tuli Krimin kaanikunnan mukana Venäjän keisarikunnan osaksi (1783). Vuonna 1784 (toisen lähteen mukaan 1788) alueen maat siirtyi kenraalimajuri Vasili S. Popovin omistukseen. Hän rakennutti sinne kartanonsa, ja nimesi kylän ja sen kirkon Pyhän Basileios Suurelle omistetun kirkon. Ensimmäiset asukkaat olivat Zaporižžjan kasakoita ja maaorjia (Pultavan ja Tsernihivin seudulta). Vuodesta 1784 kylä oli hallinnollisesti osa Taurian alueen, vuodesta 1802 Taurian kuvernementin Melitopolin kihlakuntaa. Vuodesta 1920 osa Aleksandrovin kuvernementtia ja vuodesta 1921 osa Zaporižžjan provinssia (seurajineen).Vuonna 1923 paikkakunnasta tuli piirikeskus. Se sai kaupunkityyppisen taajaman aseman 1945, ja kaupunki siitä tuli vuonna 1957.
Kartta - Vasylivka
Kartta
Maa (alue) - Ukraina
Ukrainan lippu |
Ukraina on enimmäkseen aroa ja ylänköä lauhkean mannerilmaston alueella. Ukrainan merkittävin joki on maan itäiseen ja läntiseen osaan jakava Dnepr. Suuri osa maasta on viljelykelpoista ja runsasravinteista. Ukrainan pääkaupunki on 2,8 miljoonan asukkaan Kiova. Toiseksi suurin kaupunki on Koillis-Ukrainassa sijaitseva Harkova. Myös Mustanmeren rannalla sijaitseva noin miljoonan asukkaan Odessa on merkittävä kulttuuri-, tiede- ja teollisuuskeskus.
Valuutta / Kieli
ISO | Valuutta | Symboli | Significant Figures |
---|---|---|---|
UAH | Ukrainan hryvnia (Ukrainian hryvnia) | â‚´ | 2 |
ISO | Kieli |
---|---|
PL | Puolan kieli (Polish language) |
UK | Ukrainan kieli (Ukrainian language) |
HU | Unkarin kieli (Hungarian language) |
RU | Venäjän kieli (Russian language) |