Kartta - Valga (Valga linn)

Valga on epäitsenäinen kaupunki Valgan kunnassa Valgamaalla Virossa. Se on Valgan kunnan ja Valgamaan maakunnan keskuspaikka maan eteläisellä, Latvian-vastaisella rajalla.

Valga oli itsenäinen kaupunki vuoteen 2017 asti. Vuoden 2017 kuntauudistuksessa Valgan kaupunki sekä Karulan, Tahevan, Tõllisten ja Õrun kunnat yhdistettiin Valgan kunnaksi.

Valga oli vuoteen 1920 asti samaa kaupunkia Latvian puolella sijaitsevan Valkan kanssa. Valtioiden raja kulkee nykyään entisen kaupungin keskellä.

Vuonna 2010 kaupungin asukasluku oli 13 692, pinta-ala 16,54 neliökilometriä ja asukastiheys 827,8 asukasta neliökilometrillä.

Suurimman osan historiastaan Valga on ollut yksi kaupunki, asukkaina sekä virolaisia että latvialaisia. Valgalle myönnettiin kaupunginoikeudet vuonna 1548, jolloin Valga kuului Puolaan. Sittemmin Valga on kuulunut saksalaiseen Riian arkkihiippakuntaan, Ruotsin kuningaskunnan Liivinmaan käskynhaltijakuntaan vuosina 1629-1721 ja Venäjän keisarikunnan Liivinmaan kuvernementtiin vuosina 1721–1917.

Valgasta tuli tärkeä risteysasasema 1800-luvulla, jolloin valmistuivat radat Tarttoon, Riikaan ja Pihkovaan. 1900-luvun alussa valmistui vielä yhteys Pärnuun. 1800-luvun lopulla Valgan opettajankoulutuslaitos oli tärkeä oppilaitos (sen sijaintipaikka oli nykyisessä Valkassa). Keskustassa sijaitseva neoklassista arkkitehtuuria edustava Valgan kaupungintalo valmistui 1865 entisen markkinatorin paikalle. Valgan ensimmäinen virolainen kaupunginjohtaja oli apteekkari Johannes Märtson vuosina 1902-1917. Vuosina 1917-1918 kaupunginjohtaja oli latvialainen Kārlis Aleksandrs Ozoliņš. Latvian itsenäisyysjulistus annettiin kaupungintalolta 1917.

Vuonna 1911 valmistuneessa art nouveau -tyylisessä Säde-klubitalossa sijaitsi pankkeja, hotelli ja teatteri. Talo remontoitiin 1999, ja nykyisin siinä on Valgan kaupunginmuseo.

Viron ja Latvian itsenäistyttyä mailla oli kiistoja niiden kahdenvälisten rajojen kulusta. Yksi kiistojen kohteista oli Valga eli latvialainen Valka. Virolaiset perustelivat kaupungin kuulumista Viroon maan avulla Latvian vapaussodassa. Kaupungin väestö oli jakautunut kahtia. Venäjän vuoden 1897 väestönlaskennan mukaan kaupungissa asui 4 453 latvialaista ja 3 394 virolaista. Latvialaiset olivat puolestaan voittaneet vuonna 1917 pidetyt kaupunginvaltuuston vaalit. Tilanne oli hyvin kiristynyt vuonna 1919, jolloin pelättiin jopa maiden välistä yhteenottoa. Seuraavan vuoden puolella tilannetta kärjistivät edelleen kumpienkin maiden lehdistö. Lopulta Latvia ja Viro sopivat brittiläisen eversti Stephen Tallentsin johtamasta komissiosta, jonka jäseninä oli myös latvialaisia ja virolaisia. Komissio ratkaisi rajakiistan heinäkuussa 1920. Viro sai kaupungin ydinosan, kun taas Latvian puolelle jäi sen eteläinen osa. Kiistely jatkui vielä myöhemmin, mutta maiden väliseltä yhteenotolta oli kuitenkin vältytty.

Kaupungin jaon jälkeen kaupungin osasta toiseen siirryttäessä oli kuljettava passintarkastuksen ja raja-aseman kautta, mikä ärsytti asukkaita. Saman suvun jäsenistä osa saattoi asua Latvian puolella, osa Viron. Maiden muuttaminen neuvostotasavalloiksi poisti rajatarkastukset. Uuden itsenäisyyden myötä valtioiden raja kulkee taas kaupungin halki. Aluksi jonot tulliasemilla häiritsivät matkailijoita. Vuonna 2007 maiden liityttyä Schengen-sopimukseen rajatarkastukset lopetettiin jälleen.