Kartta - Unkarin kansallismuseo (Hungarian National Museum)

Unkarin kansallismuseo on Unkarin pääkaupungissa Budapestissa sijaitseva museo, jonka tehtävä on Unkariin liittyvän historiallisen aineiston kerääminen, säilyttäminen ja käsitteleminen sekä sen esittely yleisölle. Museon kokoelmissa on yli miljoona esinettä. Se sijaitsee VIII osa-alueella Pienellä kehäkadulla, joka on sen kohdalla nimetty Múzeum körútiksi.

Vuonna 1802 kreivi Ferenc Széchényi lahjoitti yksityiskokoelmansa "kansakunnalle" Unkarin kansallismuseon perustamiseksi. Kokoelma sijoitettiin aluksi luostariin Pestiin. Vuoden 1807 valtiopäivät julistivat kokoelman kansalliseksi omaisuudeksi ja pyysivät kansalaisia tekemään lahjoituksia uudelle museolle. Yksi tärkeimpiä lahjoituksia oli Julia Festetichin mineraalikokoelma, josta tuli myöhemmän Luonnonhistoriallisen museon perusta. Lahjoitusten lisäksi kokoelma kartutettiin ostamalla: esimerkiksi vuoden 1832–1836 valtiopäivät ostivat Miklós Jankovichin arvokkaan kokoelman.

Samoilla valtiopäivillä myönnettiin rahoitus uudelle, itsenäiselle museorakennukselle. Rakennuksen suunnittelijaksi valittiin Mihály Pollack, Unkarin uusklassismin ajan johtava arkkitehti. Rakennustyöt alkoivat 1837 ja päättyivät kymmenen vuotta myöhemmin. Vuosina 1926 ja 1927 museoon tehtiin peruskorjaus, jolloin ullakolle rakennettiin uudet varastotilat.

1800-luvun jälkipuolella museorakennus kävi pieneksi yhä laajenevalle kokoelmalle, ja lisäksi kansainvälisessä museologiassa alettiin korostaa erikoisalojen museoiden merkitystä. Siksi osa kansallismuseon kokoelmista siirrettiin 1872 Taideteollisuusmuseoon ja 1896 Unkarin taidemuseoon. Vuonna 1949 Kansallismuseosta erotettiin Kansatieteellinen ja Luonnonhistoriallinen museo ja perustettiin erillinen kansalliskirjasto.

Vuonna 1960 Kansallismuseoon liitettiin hallinnollisesti eräitä toisilla paikkakunnilla sijaitsevia museoita: Kuningas Matiaksen museo Visegrádissa, Rákóczin museo Sárospatakissa ja Lajos Kossuthin museo Monokissa. Vuonna 1985 siihen liitettiin vielä Esztergomin linnamuseo.

Museo oli merkittävä roolissa vuoden 1848 vallankumouksessa. Runoilija Sándor Petőfi lausui museon portailta 15. maaliskuuta 1848 ensimmäisen kerran uuden kansallislaulun sanat: "Vannokaa: ei enää meitä orjiks saa!" Samana vuonna Unkarin ensimmäisen edustuksellisen parlamentin ylähuone piti kokouksensa museossa, ja ylähuone kokoontui siellä siihen asti, kunnes parlamenttitalo valmistui. Kansallismuseosta on tullut Unkarin kansan vapauden symboli, ja vuoden 1848 muistopäivän juhlatilaisuudet pidetään museon edessä.