Kartta - Saint Kitts ja Nevis (Federation of Saint Kitts and Nevis)

Saint Kitts ja Nevisin lippu

Saint Christopherin ja Nevisin federaatio eli Saint Kitts ja Nevis on kahden pienen Karibianmeren saaren muodostama liittovaltio Väli-Amerikassa Leewardsaarilla. Saaret erottaa vain noin kolme kilometriä leveä The Narrows -salmi. Saaret ovat tuliperäisiä. Ne sijaitsevat Antigua ja Barbudan länsipuolella, Anguillan eteläpuolella ja Montserratin luoteispuolella.

Saint Kitts ja Nevisin pinta-ala on 261 neliökilometriä ja asukasluku noin 53 000. Valtion pääkaupunki on Basseterre. Matkailu on saarten tärkein taloudenala. Se otti 1900-luvun lopulla paikan saarten taloutta pitkään hallineelta sokeriteollisuudelta. Saaret itsenäistyivät vuonna 1983, ja Nevisillä on itsehallinto.

Valtio sijaitsee kahdella saarella, Saint Kittsillä ja Nevisillä. Saint Kitts on saarista suurempi, ja sen pinta-ala on 176 neliökilometriä. Saari on soikeahko, ja sen pituus on 37 kilometriä ja leveys 8 kilometriä. Saint Kitts on muodostunut kolmesta vuorenhuippujen ryhmästä, joita erottavat syvät rotkot. Mount Liamuiga (1 156 metriä) hallitsee saaren keskiosaa. Vuorten juurella on sokeriruokoviljelmiä ja laidunmaita, alarinteillä kasvaa metsää ja hedelmäpuita. Suurin kaupunki ja koko valtion pääkaupunki on Basseterren satamakaupunki. Saint Kittsin eteläosassa on hiekkarantoja, joille ollaan kehittämässä matkailutoimintaa. Siirtomaakauden plantaasien huviloita on muutettu romanttisiksi huviloiksi. left Nevis sijaitsee kolme kilometriä Saint Kittsistä kaakkoon. Se on lähes pyöreä ja käytännössä muodostunut Nevis Peakin vuoresta. Vuorenhuippu on usein pilvien suojassa. Suurin kaupunki on Charlestown, joka on yksi Karibian parhaiten säilyneistä siirtomaa-ajan kaupungeista. Siellä on useita 1700-luvun rakennuksia.

Saint Kitts ja Nevisin ilmasto on samanlainen kuin muuallakin Karibialla. Vuotuinen sademäärä on 1 500–2 000 mm. Sadetta saadaan ympäri vuoden, eniten heinäkuusta marraskuuhun. Hurrikaaneja tavataan elokuun ja lokakuun välisenä aikana. Niitä osuu näille saarille muutaman vuoden välein. Vuonna 2008 kolmosluokan hurrikaani Omar vaurioitti saarten rakennuskantaa. Vuonna 2010 hurrikaani Earl teki tuhojaan, mutta ihmishenkien menetykseltä vältyttiin.

Saarten ainoat alkuperäiset nisäkkäät ovat lepakoita, joita elää kuusi lajia: jamaikanhedelmäleikko, meksikondoggilepakko, kalastajalepakko, meksikonsuppilokorvalepakko, Brachyphylla cavernarum ja Molossus molossus sekä mahdollisesti puuleikko (Ardops nichollsi). Ihmisen mukana saarille on tullut esimerkiksi rottia, mangusteja sekä vihermarakatteja. Saarilla on tavattu 116 lintulajia, joiden joukossa on monia muuttolintuja.